Rantapallo

Maailman Suurimmat Matkamessut – ITB Berlin

Maailman suurimmat matkamessut ovat taas takanapäin. Nämä messut oli jaettu yli 20 halliin ja niiden väliä pääsee reissaamaan pienillä busseilla. Matkailuyritykset ovat laittaneet parastaan; Emiratesin pisteellä oli kokonainen maapallo, Lufthansalla pala lentokonetta ja löytyihän paikalta myös surffibaareja sekä Sri Lankan muinaisia raunioita. Meininki oli siis aavistuksen villimpi mitä meillä vuosittain Pasilassa. ITB -matkamessut vietetään Euroopan viihtyisimmässä kaupungissa, eli Berliinissä.

IMG_7508-001Messuilta tarttui mukaan mm. työtarjous Siep Reapiin syksystä eteenpäin.

IMG_7512Malaysia Airlines tarjoili hyvää ruokaa. #prayforMH370

IMG_7559-001

Tänä vuonna olin itse mukana bloggaajapassilla. Lentoaikataulumme oli aavistuksen ikävät ja aikaa itse messuiluun oli lopulta yksi ainut päivä. Näillä messuilla jopa kolme päivää ei aina tunnu riittävän, mutta otimme meidän muutamasta tunnistamme kuitenkin kaiken irti.

Jos viettää ITB:llä vain pienen hetken, kannattaa alkuun tutustua hyvin messutarjontaan ja päivän luentoihin. Itse olin menossa kuuntelemaan luentoa tulevaisuuden mobiilisovelluksista, mutta luentosali oli lopulta niin täynnä että jouduin jättämään väliin. Muuten olin sopinut messuille kaksi tapaamista ja loppupäivän lähinnä kiertelin ihmetellen. Messuilla oli jonkun verran myös ohjelmaa bloggaajille, mutta ikävästi vasta seuraavina päivinä.

IMG_7538IMG_7522

Messuja edeltävänä iltana oli myös Travel Massive, johon osallistuin viimeksi meidän Instagram Travel Thursday -porukan kanssa Tukholmassa loppuvuodesta. Travel Massivessa oli tällä kertaa melkein 500 osallistujaa, mutta saavuimme kesteihin sen verran myöhään että tapahtumasta ei saanut juuri mitään muuta irti kuin ilmaista bisseä -missä ei toki siinäkään mitään vikaa ole. Ihmiset olivat tässä vaiheessa soluttautuneet niin tiiviisti jo omiin porukoihin, että verkostoituminen tuntui lähes mahdottomalta.

IMG_7513-001IMG_7530

Näille messuille on kuitenkin päästävä joka vuosi uudestaan! ITB Asia on seuraavaksi Singaporessa syksyllä ja sinne reissaaminen se vasta haaveiden täyttymys olisikin. Onko ruudun takana muita ITB:ssä tänä vuonna olleita? Olisi kiva kuulla teidän ajatuksianne!

6 kommenttia
IMG_7297-002

Matkan Jälkeinen Masennus

Elämässä pitää olla viiniä ja hyviä juustoja, kattoterasseja auringon paistetta, koskemattomia rantoja, loputonta seikkailua, matkalaukun pyörien suhinaa ja suuria tunteita.

IMG_7297-001

Tietääkö kukaan muu täällä sen oudon tyhjyyden tunteen kun herää aamulla kotoa matkalaukkunsa vierestä ja todellisuus iskee märällä rätilla vasten kasvoja? Minä olen aina halunnut osata ajatella, että ”Olipa mukava matka, mutta ihanaa painaa taas pää omaan tyynyyn.” Minusta ei kuitenkaan ole tähän, vaan kierin tuskissani peittoni alla ja vilkaisen jospa meilistäni löytyisi hyviä lentotarjouksia. Toissayönä tutkin Berliinin lentolippujen hintoja samaan aikaan kun odotin Helsinki-Vantaalla laukkuhihnan vieressä pienen matkalaukkuni saapumista Tegeliltä. Mietin myös puoliksi harmissani, että miksi ihmeessä edes ehdin koko lennolle kun seisoin vielä pihalla 10 minuuttia ennen koneeseen nousua. Lyhyt matka Berliiniin sisälsi suuria tunteita ja kun ne viedään pois on olo kuin lapsella, jolta vietiin tikkari.

IMG_7368-001

Olen aina kärsinyt matkan jälkeisestä masennuksesta. Ensimmäisen kerran se iski kun tulin helmikuussa 2004 kotiin viikon lapin matkan jälkeen. Hetken tuntui, että missään ei ole mitään järkeä ja kaikki ympärilläni on tylsää sekä harmaan arkista. Miten elämä josta kuitenkin pitää, voikin pari päivää tuntua niin tyhjältä ja merkityksettömältä? Äitinikin on joskus todennut, että olisi varmaan parempi jos en matkustaisi ollenkaan.

IMG_7317-001IMG_7341-001

Rakastun matkustamiseen jokaisen reissun jälkeen taas enemmän. Samsoniten kärrääminen hotellien lattimatoilla kahvikuppi kourassa jostain syystä on minun tapani nauttia elämästä. Jokainen boarding pass passin välissä ja viinilasi loungessa saa sydämeni sykkimään jännityksestä. Onneksi Kiinan matkaan on enää kaksi viikkoa.

IMG_7375-001IMG_7401-001

Voiko matkan jälkeistä masennusta jotenkin välttää? Omasta mielestä parasta lääkettä olisi hyvien ystävien seura, seuraavan seikkailun buukkaaminen, vapaapäivä ja hyvä ruoka. Nyt makaan kuitenkin yksin sänkyni pohjalla valion banaanijugurtti kourassa.

Kärsiikö täällä kukaan muu hämmentävän tyhjästä tunteesta kotisohvalla?

Kuvat: Berliini

19 kommenttia

Berlin, day 3 & 4

Nyt istun jo kotona Porvoossa ja takana on lento kotiin ja työpäivä kentällä. ITB Berlin matkamessut on kyllä ehdottomasti vuoden paras. Mä rakastan matkamessuja samalla tavalla kun muut nuoret rakastaa festareita, lol. Toisen ja kolmannen päivän päätin ottaa vähän rennommin noin bisneksen kannalta ja lähinnä nautin kaikesta messujen loistavasta tarjonnasta. Nautiskelin bisseä Columbiassa, seikkailin viidakossa Costa Ricassa ja vierailin pienen afrikkalaiskylän majassa sekä otin henna-tatuoinnin Intiassa. Ihana maailmanympärimatka yhdessä päivässä.

Messujen parhaat osastot olivat ehdottomasti Arabiemiraatit, Etelä-Amerikka ja Afrikka. Ne oli ihanan värikkäitä, tunnelma oli katossa ja ihmiset olivat ystävällisiä. Kojuista paras oli ehdottomasti Emirates airlines, jossa oltiin rekrymässä Cabin Crewtä kovalla innolla ja saatiin Kurppiksen kanssa lentoyhtiön pinssit lahjaksi kun oltiin siellä niin innokkaasti. Niillä oli kokonainen maapallo mukana messuilla. Afrikassa oli monta hyvää standiä majoineen ja hienoineen pukuineen.

Berliiniä tuli kierreltyä melko vähän, koska messut vei suuren osan ajasta. Moni on todennut Berliinin Euroopan parhaaksi kaupungiksi. En itse tuolta ajalta saanut ihan sitä fiilistä, koska kaupunki on omalla tavallaan aika ankea, mutta silti ehdottomasti viihtyisämpi kuin Porvoo tai Helsinki, ei kuitenkaan mikään eeppisen ihmeellinen mun makuuni. Moni meidän luokalta kuitenkin rakastaa ja palvoo Berliiniä, joten kaipa siinä on jotakin ihmeellistä sitten. Siellä kyllä palvelu pelaa monella tapaa pitkälle yötä ja kaupunki on täynnä vaihtoehtoja sekä julkinen liikenne toimii äärimmäisen hyvin! Siitä ehdoton plussa kaupungille, koska Porvoo on tolta osalta paska maa.

Nyt haaveilemaan tulevaisuudesta Dubaissa Emiratesin henkilökuntana ja nukkumaan, koska aamulla taas kenttä kutsuu ja luvassa näyttöjä. O ou, hieman stressaa kieltämättä. Kieltämättä myös kaipaan jo Berliiniin, koska siellä oli kevät ja täällä sataa lunta taas ja hanget on kohta tänne kerrostalon kolmanteen kerrokseen….Onneksi tätä synkkää päivää piristi kuitenkin maili Hong Kongin koulustani, jee!

Hyvää yötä maailma, mua väsyttää eniten koko maailmassa! Nochesta vaan! 

Ei kommentteja.

Berlin, Day 2

Toisen päivän ohjelmaan kuului vierailu Sachsenhausenin keskitysleirillä, jonne on vähän alle tunnin matka täältä lännestä päin Berliiniä. Retkelle ei ollut pakko osallistua, jos se tuntui ajatuksena liian ahdistavalta. Itseäni kiinnostaa aihe ja käynti oli ehdottomasti mielenkiintoinen ja mieleenpainuva. Paikanpäällä vasta ymmärtää miten kamala ihminen voi olla ja miten kamalia asioita tuolla keskitysleireillä on voitu kokea. Mitkään dokumentit tai elokuvat eivät riitä luomaan sitä ahdistusta minkä kaasukammion veritahrojen päällä käveleminen tuo. Järkyttävää.

” Työ vapauttaa”

Itse tällaisena piilohippieläinaktivistina on myös mainittava, etten voinu olla miettimättä sitä asiaa, miten suurin osa eläimistämme elää näin koko aika, mutta ei kovin moni siitä jaksa tälla tavalla itkeä ja mietitään vain, että onneksi tällaista ei ole enää. Kyllä vaan on ja se on järkyttävää…

” Tästä kulkevat ammutaan varoittamatta ”

Vierailusta olisi saanut paljon enemmän irti, jos mukanamme olisi ollut opas. Vaikka kuinka vihaisit opaskierroksia, niin Sachsenhausenilla se on lähes välttämätön! Meillä ei ollut opasta, vaan kuulokkeet, joista sai kuunnella eri paikoissa stooreja sen menneisyydestä, mutta kuulokkeiden muidu on eeppisen boring, eikä se kerro niin ihmisläheisiä asioita mitä salakuuntelemani oppaat tekivät.

Outoa täällä oli myös se, että mä ja Hanna todettiin heti alkuun tämän paikan muistuttavan  lähes erehdyttävästi orpokotia, jossa työskentelimme Intiassa. Tämä jos jokin on surullista. Tosin kohtelu on hieman erilaista. Tuollaisessa paikassa pitäisi kerran elämässä käydä, siitä tulee omalla tavallaan helpottunut fiilis kun pääsee ulos keskitysleirien porteista ja miettii, miten paljon joku olisi siitä mahdollisuudesta joskus haaveillut. Kamala, kamala paikka.

…Sachsenhausenin kauhujen jälkeen menin Juhanin ja Kurppiksen kanssa sitten KaDeWen (paikallinen Stockman/NK) yläkertaan syömään kallista, mutta maukasta salaattibuffettia. Käytiin myös matkalaukkuja tsuumailemassa ja äiti mä haluan Hilfigerin matkalaukun. Saanhan? Kiitos.

Today we visited Sachsenhausen concentration camp and it was a horrible, but eye-opening experience. People are terrible. After getting out of there, it felt so good to be able to just walk out of the gates. Its terrible to think how much these people would have loved to do the same that we. Just walk out and go home. I couldn’t help but think that that is also the way we still treat our animals around the world, everyday for cattle, pigs and chickens is like that. Sorry, I just could not not think about this.  

2 kommenttia

Berlin, Day 1.

Saavuimme eilen aamulla tänne Berliiniin kouluryhmämme kanssa ITB-messuja (maailman suurimmat matkamessut) varten. Meillä oli Finnairin lento, joka lennettiin Flybellä, joka oli kuitenkin Finncomin vanha pieni sillipurkki. Seurana koneessa meillä oli kaikenlisäksi Timo Soini ja Ilkka Kanerva. Soini lensi oikein muiden joukossa economy-luokassa. Villiä. En oo pitkään aikaan istunut Embraerissa, mutta hyvinhän tuokin lento meni ja kone tuntui isommalta sisältäpäin.

Porvoosta lähdettiin taas kentälle jo 4 jälkeen ja Berliini alkoikin pitkäveteisellä bussikierroksessa ympäri kaupunkia. Vihaan bussikierroksia, jotka kestää 3 tuntia ja joissa pysähdytään pariksi minuutiksi kuvia ottamaan. Kuitenkin tämä oli lopulta ihan positiivinen yllätys, koska en tätä kaupunkia valmiiksi tuntenut juuri ollenkaan ja oppaamme oli hauska.

Ps. Eiks olla Kurppiksen kanssa taas hyviä muotibloggaajia?

Hirveän moni mun ystävä on nimennyt Berliinin Euroopan parhaaksi kaupungiksi ja senkin takia oli mielenkiintoista päästä tämän mestan fiilareihin. Täällä on mahtava julkinen liikenne (vaikka melko kämäinen), törkeän halpaa Keski-Euroopaksi, hyvää aasialaista ruokaa ja kivoja kauppoja. Jee. Aluksi tuntui, että saksalaisille ainut sosiaalinen kanssakäyminen on lähinnä kyynerpäillä tökkimistä metroruuhkissa, mutta now I’m starting to get into liking this city. Köpis on silti mun Euroopan suosikki edelleen, mutta Eurooppa ei nyt ole muutenkaan niin mun huudi.

Minä jatkan nyt hotellilla chillailua, koska tänään on ollut rankka päivä keskitysleirillä ja huomenna vihdoin ITB-messuille riehumaan ja kävelemään ympäriinsä. Nämä messut ovat siis 30 kertaa isommat kuin Helsingin ja siellä kulkee bussi osastojen välillä. Same same, but different. 

8 kommenttia