Tag Archives: Liisa Ihmemaassa

Lontoon antikvaarisia kauppoja

Kuulun ikäluokkaan joka oppi englantia Beatles-musiikin kautta ja olen ollut Beatles fani vuodesta 1964. Pääsin käymään ensi kerran Lontoossa vuonna 1978 ja kaikki se mitä Beatles ja englantilaiset TV-ohjelmat olivat esittäneet ensin vinyylillä ja mustavalko-tv:ssä, muuttuivat silloin todeksi. Kaikki ihana oli totta. Ja on vieläkin. Olen käynyt Lontoossa työn takia ja nykyään perhesuhteiden takia useita kertoja vuodessa ja aina käynti antaa uutta ajateltavaa, mutta myös kaikki vanha säilyy.

”I want you.(pam-pam-pam-pam)I want you so bad. (pam-pam-pam-pam). I want you. I want you so bad. It’s driving me mad.It’s driving me mad. (dii-dii-dii-di-dii-di-did-did-di jne.) She’s so heavy. Heavy, heavy, heavy.” Kun Abbey Road ilmestyi, eräs kriitikko sanoi, että tässä kappaleessa John Lennon näyttää todellisen neroutensa runoilijana.

 

Beatlesien sekoilut ja psykedelia olivat ihmeellisä maalaistytön maailmassa mutta menin mukaan.

Beatles on tavaramerkki, äärimmäisen kaupallista vientikulttuuria, mutta uudet sukupolvet ymmärtävät saman vanhan lumouksen. Lastenlasteni nukutuslaulu on ollut ”Close your eyes and I kiss you”. Minulle sama All my Loving oli lapsuuden loppu. Levysoitin ja Beatles-levyt muuttivat koko elämäni.

Cecil Court

Pleasure of Pasttimes- kauppa P.O.P.T. on nyt 50 vuotta vanha. Se sijaitsee osoitteessa 11 Cecil Court, lähellä Leicester Squaren asemaa. Kaupan pöydällä lepää laiska villakoira, jonka nimen unohdin. Anteeksi.  http://pleasuresofpasttimes.com/

Cecil Court on pieni kadun pätkä lähellä Trafalgar Squarea, josta alkaa myös aikoinaan hyvin kuuluisa antikvaarien katu Charing Cross Road. Cecil Courtissa hinnat ovat kohtalaisen korkeita, mutta halpaakin löytyy. Kerran löysin englanniksi käännetyn Anselm Hollon runoteoksen. Se on hyllyssä eikä nyt löydy tähän juttuun. Vain yksi kauppa myy Beatles-tavaraa. Miellyttävä ja kiireinen kaupanpitäjä antaa ottaa kuvia ja jutteleekin vähän. Hän sanoo että kaikki on nykyään online, mutta liian paljon on kävijöitäkin. P.O.P.T:n nettisivuilla rukoillaan asiakkaita ymmärtämään kauppiaan tilannetta:


I am not a number, I am a free man!

We are here 5 days a week, but it is not always possible to have the door open to the public because we have other work to do.  Please Ring the Bell.

Alternatively, you might find the door closed because we can be overwhelmed by visitors who see the shop as a museum (without visiting the gift shop!)

Please Ring the Bell.

Lontoon antikvaarisissa kaupoissa alkuperäinen Beatles-roina on muuttunut pyhiksi reliikeiksi. Minullakin on Beatles-paperilautasliina, joka on maksanut aikoinaan 10 puntaa.

Liisa Ihmemaassa on kokonaisen Marchpane -kaupan aiheena.

Marchpane-kauppa Cecil Court-kadulla myy tavaroita ja kuvituksia Liisan kummallisista seikkailuista. Lewis Carroll eli matemaatikko Charles Lutwidge Dodgson julkaisi Alice in Wonderland -kirjan vuonna 1865. Kirjan ensimmäinen painos hävitettiin, koska kuvittaja oli tyytymätön painojälkeen, näitä kirjoja on jäljellä ainoastaan 23 kappaletta ja niiden hinta on korkea.

Liisa Ihmemaassa ja Liisa Peilimaassa on julkaistu  lukuisia kertoja useimmilla kielillä ja tarinaa esitetty lukemattomilla näyttämösovituksina, elokuvina ja Liisa on ollut monien taideteosten aiheena ja innoittajana. Myös Tove Jansson on kuvittanut Liisan tarinan.

Kirjan alku, jossa Liisa lähtee seuraamaan valkoista, myöhässä olevaan kania on ollut maagisena viestinä useissa teoksissa. Matrix elokuvan alussa avainrepliikkejä on: ”Follow the white rabbit.”

Kaupoista löytyy joskus jotain ihanaa nonsensea.

 

Mozartin Taikahuilu -oopperaa on tulkittu varmaan yhtä paljon kuin Beatlesian Sgt.Pepperiä. Monimutkainen ja mystinen ohjaavat ihmisiä piilotajunnan taajuuksille ja se tuntuu kivalta. Asiat saavat oikeat mittasuhteet.

 

Pikkukaupassa myydään kaikkea, mitä huuhaa-osastolta suinkin voi toivoa. Tarot-luentaa on tarjolla ohikulkijoille ja elämän ohjeita saa monista kirjoista.

 

En ostanut tätä viisautta, mutta kansi on kyllä kiinnostava.

 

Kannattaa muistaa siis Cecil Court. London WC2.

 

Sitten oluelle ja siiderille.

Ja matkalla kotiinpäin Southbankilta saa aivan oman runon aiheesta kuin aiheesta:

1 kommentti