Ovet päin näköö ja valot väärinpäin.

Eihän tähän kauan mennyt, että sain tän blogin väsättyä. Kuukausi vaan! Mutta eipähän tarvii enää jokaiselle kertoo erikseen mitä olen toilaillut täällä. Jokainen voi käydä ihan itse lukemassa, jos nyt muistan edes joskus käydä kirjoittamassa tänne kuulumisiani.

Tänne on ehditty jo kotiutua hyvin! Vaikka aluksi oli aikamoista totuttelua niin monen asian kanssa. Heti ensimmäisenä ovet, jotka aukee vääräänsuuntaan ja valokatjasijat, jotka on väärinpäin. Meinaa vieläkään muistaa näitä asioita ja kävelenki ovia päin ja räpellän valoja tuhanteen kertaan.

Huone oli positiivinen yllätys. Tämä on iso! Tänne mahtuu, mutta aika tyhjälle näytti kun tänne ensimmäistä kertaa tuli. Nyt jo vähän kotoisamman näköinen, koska tietenkin vaatteet pitkin lattiaa eikä kaapissa. Keittiö on aivan liian pieni, täällä ei ole edes uunia! En tiedä miten näistä seuraavista kuukausista selviän, voi olla että jouluna tulee leivottua näiden kuukausien edestä.

Tässä menneiden viikkojen aikana on ehditty jo tekemään vaikka mitä. Heti ensimmäisellä viikolla sain jo Suomesta vieraaksi Paulan ja Lauran. Tytöt oli vähän Eurooppaa kiertämässä autolla, joten tulivat sitten samalla moikkaan muakin. Pääsin tyttöjen kanssa käymään Ikeassa, joten sain vähän tavaraa huoneeseeni.

Ensimmäisinä päivinä oli paljon papereiden hoitoa, mutta niistä sitten selviydyttiin kuitenkin. Parissa virastossa piti istua tunteja. Onneksi se on ohi! Koulun alettua on sitten ollut jos jonkinlaista tekemistä.

Ensimmäisen koulupäivän jälkeen pelattiin ja leikittiin puistossa.

Sitten olikin vuorossa ensimmäiset opiskelijabileet.

Seuraavana päivänä oltiinki sitten kanoottiretkellä.

siel oli majavia.

: kanootti poppoo.

Luistelemassa käytiin myös pari viikkoa sitten. Vaati totuttelua luistella pitkästä aikaa, mutta kyllä se sitten alkoi sujumaan. Minä sentään luistellut aikaisemminkin, meillä oli mukana Jordanialaisia, jotka eivät olleet ikinä ennen kokeilleet luistelemista.