Yleinen

Täällä hän oli – käydyt maat listattuna

lauantai, joulukuu 2, 2017

Blogin kirjoittaminen on pistänyt miettimään omaa matkustustyyliä ja tapoja. Mulla bloggaaminen on sekä lisännyt matkustusmäärää että vaikuttanut matkakohteiden valintaan. Lähinnä siitä syystä, että kun päivittäin selaa instasta matkakuvia ja lukee muiden juttuja, niin yhtäkkiä sitä huomaa puoliunessa tarttuneensa lentoalessa 75€ Rooman lentoihin.

Mutta kyllä mä jo ennen blogiakin laskin monessako maassa on tullut käytyä. Vaikka maabongaus ei määrittelekään matkustamistani kovin paljon, on sillä kuitenkin vaikutusta. Mielellään sitä reitittää matkojaan niin, että päätyy uuteen maahan. Vielä on paljon näkemättä, mutta tässä lyhyesti kokemuksia maista, joissa olen käynyt.


Ei yhtään valokuvaa


Blogin perustamisen jälkeen yksi asia on muuttunut merkittävästi. Nykyään mä kuvaan, ajoittain jopa paljon. Ennen ei ollut niin, siksi käytyjen maiden listalta löytyy neljä maata, josta mulla ei ole kuvan kuvaa.

SLOVAKIA

Itä-Euroopan roadtripillä vuonna 2001 ajeltiin Via Balticaa aina Unkariin asti. Tsekki ja Slovakia olivat vielä hetkeä aiemmin olleet yhtä maata, ja Sloviakiasta me ei tiedetty etukäteen yhtään mitään. Upea vuoristo tuli suurena yllätyksenä, ja vasta jälkikäteen ymmärsimme ajaneemme Karpaattien yli. Yhdessäkään kaupungissa ei käyty, ja ainut pysähdyskin oli vain evästauon mittainen.

BELGIA

Brysselissä työmatkalla riitelin taksikuskin kanssa, tuskastuin kaupan kassalla käytyihin tolkuttoman pitkiin kuulumisten vaihtoihin ja hämmästyin pissaavan pojan pienuutta. Messuhallissa haisi kalamessujen päätteeksi pilaantunut kala.

BOSNIA-HERZEGOVINA

Lasketaanko käydyksi maaksi, jos on kerran astunut maaperälle? Kroatiassa tie Dubrovnikista Splitiin kulkee Bosnia-Herzegovinan läpi, ja pysähdyimme varta vasten. Opasteista oli sutattu yli kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetut paikannimet ja bensa oli halpaa. Muuten näytti samalta kuin rajan molemmin puolin.

ALANKOMAAT

Opintomatka upeaan Maastrichtiin. Romanttinen viikonloppu Amsterdamissa. Suosikkibändin keikalla Rotterdamissa. Mitä niistä nyt kuvia ottamaan.


Neljä ensimmäistä matkaa


Mä olen päässyt matkustamaan oikeastaaan vasta aikuisiällä. Alle 25-vuotiaana olin tehnyt kokonaiset neljä ulkomaanmatkaa.

RUOTSI

Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli 7-vuotiaana laivamatka Tukholmaan. Sen jälkeen olen käynyt kaupungissa satunnaisesti sekä työn että vapaa-ajan puitteissa. Edellisestä matkasta on jo vuosia. Eka ulkomaa, jossa olen ajanut itse autolla. Aika noloa, että muilta osin Ruotsi on tyystiin tuntematonta seutua.

ESPANJA

Tokalla matkalla lähdettiin kaverin perheen kanssa kasiluokalla Fuengirolaan. Vierailtiin myös Gibraltarilla, joka teknisesti oli kolmas käyty maa. Sittemmin Aurinkorannikko on kutsunut kahdesti lomailemaan Benalmádenaan.

Työreissuilla on tutuksi tullut Barcelona, joka kuuluu niihin kaupunkeihin, joista mulla ei ole yhtään valokuvaa. Vaikka olen käynyt neljä kertaa, ja ehtinyt viettää siellä useita vapaahetkiäkin.

BRITANNIA

Kolmas maa oli siis Iso-Britannia, ensin siellä Gibraltarilla ja parin vuoden kuluttua Lontoossa. Mutta pahaa teiniangstia edes Lontoo ei onnistunut murtamaan. Nyttemmin olen käynyt kaupungissa seitsemän kertaa, joista viimeisimmät kaksi syyskuussa. Yorkshire oli kuitenkin se paikka, joka teki minusta vannoutuneen Brittein saarten ystävän.

MALTA

Ihana tyttöjen reissu ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Keskityttiin enimmäkseen yöelämään, toisaalta niin sen pitikin mennä. Käytiin me sentään kerran Vallettassa.


Euroopan ulkopuolelta


Mä olen uskollinen Euroopan ystävä ja matkat Euroopan ulkopuolelle ovat vähissä. Ehkä mulle vielä joskus herää hinku lähteä kaukomaille.

SINGAPORE

Aasian suunta on yhtä työreissua lukuunottamatta ihan vierasta. Singapore oli ok niin työn kuin vapaa-ajan osalta, mutta ei sekään onnistunut herättämään suurempaa kiinnostusta matkustaa Aasiaan lomailemaan. Menkää te muut.

KANADA

Kanada on yksi harvoja kaukokohteita, jonne oli halu jo ennen kuin ystävät muuttivat Torontoon.  Viikko oli liian lyhyt aika, mutta mies pääsi NHL-matsiin ja ehdittiin tehdä päiväretki Niagaran putouksille. Pääasia kun oli ystävien tapaaminen.

MEKSIKO

Joulu ulkomailla alkoi kiinnostaa enemmän ja enemmän, mutta ei ollut kanttia kertoa vanhemmille, että lähdetään jouluksi jonnekin kanarialle. Karibia kuulosti paljon uskottavammalta. Niinpä joulu 2013 vietettiin Meksikon Playa del Carmenissa. Loma oli ihana, mutta sen jälkeen ei all-inclusiveen olla eksytty.

QATAR

Työreissu Dohaan innoitti aloittamaan bloggaamisen. Muutenkin se avarsi käsitystä maailmasta. Olin sitä ennen ajatellut, että kaikissa arabimaissa on kauhea kaaos. Mutta hirveää liikennettä ja julkisten puutetta lukuunottamatta se oli kauempana kaaoksesta kuin Helsinki. Kovin keinotekoinen se kyllä oli.


Tämän vuoden valloitukset


Mulla on tavoitteena käydä jokaisessa Euroopan maassa ennen kuin täytän 50. Tällä tahdilla sen toteutuminen on melko epävarmaa. Viime vuonna kävin vain yhdessä uudessa maassa, joka sekään ei ollut Euroopassa, mutta tänä vuonna uusia maita on tullut sentään kolme.

ISLANTI

Viiden päivän roadtrip Etelä-Islannin maisemissa on yksi mieliinpainuvimmista reissukokemuksistani. Islanti on täynnä toinen toistaan mielettömämpiä luonnon ihmeitä, eikä yksi kerta todellakaan riitä saamaan niistä tarpeekseen. Tuskin kymmenenkään.

IRLANTI

Pääsin alkuvuodesta lopullisesti kiinni yksinmatkustamisen riemuun pitkän viikonlopun reissulla Dubliniin. Herkuttelin hyvällä ruualla, kävelin jalkani puuduksiin ja nautin rannikkokylien tunnelmasta.

PORTUGALI

Kesäreissu Lissabonista Sintran kautta Portoon ja sieltä Sesimbraan oli onnistunut. Erityisesti Porton lumovoima oli uskomaton. Vaikka nähtävää jäi vielä paljon, en kuitenkaan usko palaavani Portugaliin kovin pian uudelleen.


Suosikkimaat


Jotkut paikat puhuttelevat enemmän kuin toiset. Mulla ensimmäinen lujaa kolahtanut kohde oli Ranskan Riviera. Sen jälkeen innostuin Kroatiasta. Tällä hetkellä haaveilen viinitilasta Sloveniassa. Jossain vaiheessa ymmärsin, miten uskomattoman upea on Saksa.

RANSKA

Olen aina sanonut, että Ranskaan tehty työreissu saa mut rauhoittumaan. Sillä mikä auttaisi suomalaisiin työtapoihin tuskastumiseen paremmin kuin viikko Pariisissa tai Cannesissa. Molempia olen testannut kolmesti, ja olen aina yhtä onnellinen, kun onnistun noin kolmantena päivänä saamaan itseni ranskalaiseen työmoodiin. Siihen, jossa asioita ei parane kiirehtiä, mutta voi silti luottaa niiden tapahtuvan. Ja lomareissu Ranskan Rivieralle sai mut ekan kerran haaveilemaan omasta huvilasta ulkomailla.

KROATIA

Vuonna 2012 tehtiin ensimmäinen perheen roadtripeistä, ja matka sai mut rakastumaan niin Kroatiaan kuin automatkailuun. Kolme vuotta myöhemmin Istria ei enää ollut ihan yhtä vaikuttava, mutta silti meidän oli päästävä Kroatiaan vielä seuraavanakin vuonna, edes päiväksi yhteen kukkulakylään. Nyt mua pelottaa onko maa menettänyt hohteensa liiallisen turismin valloitettua kapeat kujat ja kirkkaat uimavedet.

SLOVENIA

Oltiin matkalla Kroatiaan, mutta edullisten lentojen vuoksi matka aloitettiin Ljubljanasta. Lentokone laskeutui vuorten ympäröimään laaksoon, ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Seuraavana vuonna kierrettiin Slovenian rannikkoa sekä Bled- ja Bohinj -järvien ympäristöä ja tunne vain voimistui.

SAKSA

En tiedä missä vaiheessa se tapahtui, mutta yhtäkkiä huomasin matkustavani jatkuvasti Saksaan. Ensin työmatkoille, ja yhä useammin kaupunkilomalle. Joku kerta Düsseldorfin lentokentällä täytin kyselylomaketta, johon ruksin käyneeni Saksassa yli 20 kertaa. Nykyistä määrää en edes tiedä. Tutuksi on tulleet niin isot kaupungit kuin ihanat pienet ristikkotalokylät. Blogissani Saksaa koskevat matkajutut ovat enemmistössä, ja tästä jutusta voit lukea tarkemmin, mikä mua siellä viehättää: Rakkaudella, Saksa


Yli viisitoista vuotta sitten


Yksi matkailuelämäni käännekohta oli ystävien kanssa tehty parin viikon roadtrip Itä-Eurooppaan. Sitä ennen en ollut tajunnut, miten paljon matkailusta voi nauttia. Silloin ei tiedetty mitään rajavalvomattomasta Euroopasta tai yhteisestä valuutasta. Internet sentään oli jo keksitty, joten niinpä käytimme monta iltaa tutkaillen reittejä ja majoitusvaihtoehtoja. Lopulta reissu kuljetti meidät Via Balticaa aina Unkariin asti ja Itävallan, Tsekin ja Saksan kautta lopulta Finnjetin nyttemmin romutetulla lautalla kotiin.

VIRO

Baltian osuus oli lähinnä läpiajoa. Pahvipoliisi piti huolen turvallisuudesta ja tiet olivat hämmentävän hyvässä kunnossa kiitos EU-rahoituksen. Näin myös elämäni ensimmäiset haikaranpesät. Olinkohan siihen asti luullut, että koko lintu on tarua.

Olin käynyt ennen roadtrippiä kerran Tallinnassa, kun työporukalla leikittiin siellä kaupunkiseikkailua ratkiriemukkaine tehtävineen ja päädyttiin lopulta perisuomalaiseen tapaan liian humalassa Olde Hansaan. Myöhemmin olen sentään ollut Tallinnassa enimmäkseen selvinpäin😁. Tallinnan lisäksi olen tullut käytyä Pärnussa ja Haapsalussa.

LATVIA

Roadtripillä pysähdyttiin jossain kaupungin ulkopuolella kahvilla, ja se oli melkoinen elämys. Samana keväänä oltiin tosin jo kertaalleen käyty Latviassa ”hauskalla” matkatoimiston järjestämällä bussimatkalla Riikaan. Siitä reissusta päällimmäisenä on jäänyt mieleen muuan Jorma, joka oli jättänyt hotellissa paytv:n maksamatta ja jonka passi oli aina väärässä paikassa. Lisäksi lintuinfluenssan vuoksi maiden rajoilla kahlattiin desinfiointialtaassa. Oi niitä aikoja.

LIETTUA

Liettuassa oikein yövyttiin, tosin reippaasti Vilnan ulkopuolella jossain tienvarsihotellissa. Lähikuppilassa kassakuittiin lisättiin joka riville sana ”kiekis”, ja me tietenkin oltiin varmoja että nyt turistia huijattiin. Kunnes ystävällinen tarjoilija selitti sen tarkoittavan määrää. Sana jäi ikuisesti mieleen, nytkään en joutunut sitä mistään arkiston uumenista kaivamaan.

PUOLA

Puolalainen keittäjätär on klassikko, josta tarinoita on kerrottu kymmeniä kertoja. Olimme viettäneet päivän Auschwitchin keskitysleiriin tutustuen, ja oltiin aika poikki henkisesti. Majoituttiin Krakovassa kaupungin ulkopuolella melko erikoisessa paikassa, jossa oli sentään mahdollisuus tilata ruokaa. Luukun takaa nähtiin, kun pelottavan näköinen rouvashenkilö laittoi kaasut päälle ja pannut tulelle. Suppealta listalta koitettiin valita jotain etäisesti tuttua, mutta kaikki oli loppu. Lopulta todettiin, ettei sieltä löydy sopivaa syötävää ja sorruttiin reissun ainoaan mäkkikeikkaan. Keittäjä oli hyvin hapan.

Aamulla meitä odotti sama rouva, joka paiskoi luukusta tiskille erinäisen kasan astioita ja ruokaa säestäen toimenpidettä murahduksilla ja puolankielisellä komentelulla. Nöyränä kannettiin kaikki pöytään, ja piilotettiin se, mitä ei jaksettu syödä. Vieläkin tunnen keittäjän pahan katseen niskassani.

UNKARI 

Unkarissa kokematonta matkailijaa jälleen koeteltiin. Huijaripoliisien näkymättömään tutkaan ajo kustansi lopulta 50 saksan markkaa. Budapest osoittautui kuitenkin omaan makuun sopivaksi paikaksi, ja sinne palattiin ilomielin myöhemminkin tapaamaan kaupunkiin muuttaneita ystäviämme. Pikkuruinen Szentendren kylä nousi meidän suosikiksi, vaikka Balatonilla pääsikin ihan oikeaan rantatunnelmaan.

ITÄVALTA

Halvan Itä-Euroopan jälkeen Itävallan hintataso oli kuin märkä rätti vasten kasvoja. Sen lisäksi Wienissä satoi vettä ja lämpötila putosi 12 asteeseen. Heinäkuussa. Yhden surkean päivän jälkeen startattiin auto ja suunnattiin lähimpään pisteeseen, jossa säätietojen mukaan paistoi aurinko. Linz oli suuri yllättäjä, sillä kaupungissa vietettiin mielettömiä käsityöläismarkkinoita ja tunnelma vei mukanaan.

Itävaltalaiseen alppitunnelmaan päästiin vihdoin pari vuotta sitten, kun ajettiin ensin Innsbruckiin ja paluumatkalla mahtavaa Grossglockenerin alppitietä Zell am Seehen.

TSEKKI

Reissun viimeinen kunnon etappi oli Praha. Olihan niitä jo nähty;  eurooppalaisia vanhoja kaupunkeja, joiden läpi virtaa joki. Reissuväsymys painoi ja erimielisyyksiäkin oli ilmassa. Mielikuvat Prahasta ovat siis hatarat. Onneksi niitä pääsee verestämään ihan pian, sillä lento Prahaan starttaa huomenna aamulla!


Lasketaanko saaria?


Aluksi en todellakaan ollut mikään omitoimimatkailija, ja edellä kerrotun Itä-Euroopan roadtripin jälkeen meni monta vuotta periaatteella viikko etelässä per vuosi. Jotain pieniä piipahduksia tuli tehtyä muuallekin, mutta enimmäkseen lennettiin aurinkolomalle saarille.

KREETA

Ekaa hääpäivää voi ihan hyvin juhlistaa ystävän kanssa Kreetalla. Tuliaisena toin helvetillisen kuumetaudin, joka vei sekä minut että kotona pysyneen miehen yhdessä sairaalaan. Päädyttiin vuodepaikkapulasta johtuen keuhko-osastolle, jossa hoitajat kiittelivät, kun kerrankin sai hoitaa ”terveitä” potilaita kuolemansairaiden sijaan. Reissu oli sentään onnistunut.

KANARIA

Kaveriporukalla paettiin parina vuonna kaamosta Fuerteventuralle ja Gran Canarialle. Bamselomallakin lapsen kanssa käytiin, ja saari oli sillä kertaa Teneriffa. On nämä meidän nykylomat hitusen erilaisia.

MADEIRA

”Mummosaaren” maineessa oleva Madeira on ällistyttävän upea. Täällä harjoiteltiin ensimmäistä perhelomaa, ja palattiin saaren hellään huomaan vielä toistamiseenkin. Funchalin jouluvalot on erityisen hienot. Takuuvarma paluukohde, sillä levadat on kokonaan testaamatta.

SISILIA

Ollapa nuori ja kokematon. No en tosiaan haluaisi olla. Sisiliassa vietetiin äkkilähdöllä hankittua häämatkaa määrittelemättömässä majoituksessa. Reissukokemusta oli sitä ennen surkean vähän, ja niinpä pystykahvin ja pöytiin tarjoillun kahvin hinnoittelun ero oli ihan utopiaa. Riitahan siitä syntyi. Onneksi olen edes vähän päässyt eroon siitä ajatuksesta, että mua huijattaisiin koko ajan. Tai ainakin oppinut tunnistamaan huijauksen paremmin.

Ikimuistoiseksi matkan teki yhteisen kattoterassin tanskalaiset eläkeläiset, jotka jaksoivat kukkua pitkälle yöhön ja lähtivät anivarhain reippaina taas päivän koitoksiin. Yhtenä iltana katseltiin sentään yhdessä Etnan purkautumista ja se vasta olikin henkeäsalpaava näky.


Vielä viisi viimeistä


Näitä maita ei yhdistä mikään muu kuin se, että käyty on. Toisissa useammin ja monessa paikassa, ja jossakin vain kertaalleen. Suurimpaan osaan palaan varmasti uudelleenkin.

MONACO

Työmatkalla. Ensimmäisellä kerralla kävimme vapaa-ajalla äkillisestä päähänpistosta ja toisella kerralla rakensimme siellä messuosastoa formulakisojen aikaan. Kuulostaa todella paljon hienommalta kuin on.

NORJA

Ensi kosketus Norjan mielettömiin maisemiin tapahtui kesäaikaan pohjoisessa. Noin 10km rajan ylityksen jälkeen maisema muuttui täysin ja pihapiirit olivat siistejä. Ei näkynyt enää autonraatoja, rikkinäisiä maatalouskoneita ja aitaan kiinnitettyjä vanteita. Maisemia on ihasteltu myöhemmin sekä Oslossa, Trondheimissa että vuonojen serpentiiniteillä Geirangerissa.

TANSKA

Kööpenhamina on joulumarkkinaperinteemme syntysija, jossa kävimme perheen kanssa viime jouluna. Muu maa on täysin näkemättä.

ITALIA

Edelliskesän roadtripillä ajeltiin Italian pohjoisosissa, ja viivyttiin Gardajärven ja Venetsian liepeillä. Kaunista maisemaa, hyvää ruokaa ja leppoisaa lomaa. Mutta silti, jostain syystä, Italia ja minä ei olla löydetty yhteistä säveltä. Katsotaan miten meidän käy talvella Roomassa.

SVEITSI

Zürichin joulumarkkinat ovat tyylikkäät, just sellaiset kuin vain Sveitsissä voi olla. Kuusi on koristeltu kristallein, ja kuoro laulaa harmonisesti joulukuusen muotoon rakennetulla lavalla. Hintataso on toistaiseksi ollut esteenä maan kiertämiselle, mutta sen verran upeasta luontokohteesta on kyse, että täsmäiskuja naapurimaiden puolelta tullaan taatusti sinne tekemään.


Tässä ne oli, maat joissa olen toistaiseksi käynyt. Tulevana vuotena olisi tarkoitus päästä muutamaan uuteen: Kreikka, Albania, Romania ja Ukraina ovat olleet eniten mielessä.

Mihin uuteen paikkaan sinä seuraavaksi matkustat?


@duunireissaaja
Facebook  I  Instagram  I  Twitter

 

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply sari / matkalla lähelle tai kauas lauantai, joulukuu 2, 2017 at 16:35

    Mulla myös tavoitteena käydä kaikissa euroopan maissa. Puolessa välissä ollaan. Ensi vuoden Euroopan maita tulossa lisää yksi tai neljä riippuen siitä mihin mennään. Ensi kesän matkasi kuulostaa mielenkiintoiselta.

    • Reply duunireissaaja lauantai, joulukuu 2, 2017 at 20:49

      Mulla on Euroopan osalta 29/49. Nähtävää siis riittää moneksi vuodeksi. Ja tuskinpa ehdin näissä kaikissa alle 7 vuodessa käydä. Toivottavasti kuitenkin tässä elämässä.

  • Reply ananas2go sunnuntai, joulukuu 3, 2017 at 00:02

    Olipas tavan mukaan niin kiva lukea. Mulle tuli tänä vuonna pari uuta maata, kun kävin Puolassa ja Unkarissa. Silti en usko, että minusta on koskaan maabongariksi. Enemmän tahtoisin viljellä sitä ajatusta, että maapallo on koti ja ihmisten perustarpeet kaikkialla samat.

    • Reply duunireissaaja torstai, joulukuu 7, 2017 at 08:03

      Kiitos lämmittävästä kommentista!
      Samaan paikkaan matkustamisessa on myös puolensa, silloin pystyy näkemään enemmän julkisivujen taakse ja tutustuu paikkaan ihan eri tavalla.

    Leave a Reply