Irlanti

Dublinissa syödään muutakin kuin perunaa

tiistai, helmikuu 21, 2017
dublinin ruokakulttuuri

”Irlantilainen keittö on tunnettu etenkin perunan tärkeästä asemasta”, kertoo Wikipedia. Luotettavammat lähteet eli blogit sen sijaan väittävät että nykyisin Dublissa syödään muutakin. Päätin testata asian ihan itse.

Koska olin reissussa yksin, olin etukäteen murehtinut eniten, että tuleeko sitä oikeasti mentyä kunnon ravintoloihin, vai päätyykö sitä vain hakemaan vain jotain lähimmästä kaupasta. Kokeneemmat yksinmatkaajat suosittelivat varaamaan ravintolan etukäteen, ja varsinkin ekana iltana se oli ihan täydellinen tapa estää hotelliin pakenemisen mahdollisuus. Perehdyin ravintolatarjontaan erityisen huolellisesti jo etukäteen, ja löysin London and beyondin Lenan blogista roppakaupalla hyviä vinkkejä, joista valitsin muutaman itsekin. 

Ravintoloiden hintataso on periaatteessa samaa luokkaa kuin Suomessakin, mutta monissa paikoissa on alkuillasta (noin klo 17-19 välisenä aikana) käytössä myös edullisempi Early Bird -hinnasto. Silloin on tarjolla á la carte -listan rinnalla hieman suppeampi lista, jolta voi valita 2-3 annosta kiinteään hintaan. Ravintoloiden sivuilta löytyy yleensä tarkemmat tiedot kellonaikoineen.

TÄYDELLINEN RUOKAKIERROS DUBLINISSA

Aloitin tutkimuksen osallistumalla Fab Food Trails ruokakierrokselle irlantilaisten pienyrittäjien liikkeisiin. Kierros kuljetti meidät juustotarjottimien luota kahvintuoksuun, bageleiden ja kakkujen taivaasta terveelliseen salaattibaariin ja sieltä edelleen Temple Barin ruokamarkkinoille ostereiden, kasvistahnojen ja sydämenmuotoisten juustojen äärelle. Jälkiruuaksi nautimme suklaapuodin käsintehtyjä konvehteja ja kierroksen päätteeksi kohotettiin olut- ja viskimaljat perinteisessä pubissa. Jos ruoka yhtään kiinnostaa, niin tämä kierros kannattaa käydä testaamassa. Nautit varmasti!

bagels_dublin_fabfoodtrail

foodmarket_dublin_streetfood

suklaapuoti_dublin

cheese_dublin_foodmarket

oysters_dublin_foodmarket_streetfood

Food Marketissa maistoin elämäni ensimmäiset osterit. Olivat muuten just niin limaisia kuin kuvittelinkin.

Dublin on yllättäen myös kahvinjuojan paratiisi. Joka toisella vastaantulijalla oli kädessään noutokahvi, ja kaikkialla on toinen toistaan houkuttelevampi kahviloita. Kahvi myös maistui erityisen hyvältä. Me päästiin kierroksellamme Dublin Barista Schooliin maistelemaan kahvilaatuja ja ihastelemaan maitokahvikuvioinnin taidetta. Joka muuten näyttää aikalailla helpommalta kuin onkaan.

dublinbaristaschool_fabfoodtrails

TAIVAALLISET KOLME RUOKALAJIA TAKEAWAY-JÄLKKÄRILLÄ

Ensimmäiselle illalle olin varannut pöydän Pig´s Ear -ravintolasta läheltä Trinity Collegea. Harhaanjohtavasta nimestä huolimatta siellä on myös mielettömän hyvää kasvisruokaa. Ravintola oli rento ja tunnelmallinen, ja yksin syöminen tuntui yllättävän luontevalta. Palvelu oli huomaavaista ja nopeaa. Pyysin jopa tarjoilijaa odottamaan ennen jälkiruuan tuomista, sillä olisin halunnut nauttia olostani siellä vähän pidempään.

Jälkkäri tulikin sopivan ajan kuluttua eteeni paperipussissa, ja mietin että miten ihmeessä onnistuin sähläämään itselleni takeaway annoksen. Nooh, hetken kuluttua selvisi, ettei se nyt ihan ollut takeawayta, vaan juustokakku tarjoiltiin sievään paperipussiin käärityssä lasipurkissa. Mä olin kuitenkin jo ehtinyt toteamaan, että mukaan otettava jälkkäri on just se mitä mä haluan. Tarjoilija klaarasi tämänkin tilanteen ihailtavasti, ja pakkasi juustokakkuni muovirasiaan. Enkä tuntenut oloani ollenkaan tyhmäksi. (No okei, tunsin oloni tyhmäksi.) Mutta niin vaan parin tunnin kuluttua jälkkäri maistui taivaalliselta hotellihuoneeni rauhassa.

Hintaa early bird -kokonaisuudelle viineineen tuli 42€. Suosittelen ravintolaa erittäin lämpimästi. Huom. pöytävaraus taitaa olla pakollinen, jos tuonne mielii päästä.

pigsear_dublin_ravintolasuositus

DUN LAOGHAIREN YKKÖNEN

Arvaamattoman irlantilaisen sään vuoksi en ollut tehnyt tarkkoja reissusuunnitelmia etukäteen. Koska raekuurot ja huumaava tuuli eivät olleet riittävä syy jäädä sisätiloihin Dubliniin, päädyin rannikkokaupunki Dun Laoghaireen. Ja nälkäkin taas oli. Hotellin ravintolatarjonta ei puhutellut, ja muutama muukaan paikka ei näyttänyt ulkoapäin riittävän kutsuvalta. Olin taas kerran ajanut itseni tilaan, jossa ei vaan pysty valitsemaan paikkaa, koska on liian kova nälkä.

Niinpä totesin, että joku muu saa päättää, ja valitsin Tripadvisorista kaupungin parhaan ravintolan Hartley´sin. Early bird -listalta ei löytynyt mitään kiinnostavaa (nälkä ON ihmisen pahin vihollinen), joten tilasin tavalliselta listalta tavanomaisia annoksia. Järkytin vielä lopuksi tarjoilijaa tilaamalla sekä jälkiruokaviinin että kahvin että jälkiruuan. Ei tainnut moinen olla siellä tapana. Muistoksi käynnistä jäi valokuvien sijaan kuitti, jossa loppusumma oli 89€. Periaatteessa missään ei ollut mitään vikaa, mutta hintalappu ja laatu eivät tällä kertaa ihan kohdanneet.

TARINOITA BALLSBRIDGESTÄ

Viimeisenä iltana valitsin ravintolaa Ballsbridgen kaupunginosasta, mutta sunnuntai-iltana kovin moni paikoista ei ollut auki. Lopulta päädyin astumaan sisään huomaamattomasta ovesta ja kapuamaan portaat ylös. Sieltä löytyi valloittava Girl and the Goose -ravintola, jossa pääsin tarkkailemaan tavallisten ihmisten elämää: naapuripöydässä ihana vanha pariskunta illallisellaan, vastapäätä nuoripari rakkauden huumassa. Toisaalla kirjallisuuden opiskelijoilta näyttävä nuorten miesten seurue, ja yhdessä pöydässä valmistuttiin jo tulevaan työviikkoon. Tunnelma oli seesteinen. Ruoka oli todella hyvää, viini taivaallista ja siellä istuin pisimpään kirjaani syventyen. Ja ehkä hieman naapuripöytiin kurkkien. Kaksi kasvisruokaa viineineen maksoivat yhteensä 28€.

girlandthegoose_ravintola_dublin

MAJOITTUMINEN DUBLINISSA

Lennot Dubliniin sain muutamalla kympillä, mutta majoitus ei sitten ihan niin edullista ollutkaan. Päädyin lopulta ravaamaan paikasta toiseen kahdesta syystä: halusin ehdottomasti yhteen tiettyyn paikkaan, ja siellä ei ollut vapaana kuin yksi yö. Lisäksi halusin olla yhden yön rannikolla. Lopulta nukuin siis joka yö eri paikassa. Hinnaltaan kaikki paikat olivat majoituksen yleiseen hintatasoon nähden edullisia, ja vastasivat ennakkokuvauksia. Ja kaikissa oli mukava palvelu (ja tietenkin kokolattiamatot).

Harding Hotel (109€/yö) oli sijainniltaan kiva. Hotelli oli parhaat päivänsä nähnyt, mutta ihan perussiisti. Samassa yhteydessä olevassa pubissa en jaksanut uupumukseltani käydä, vaikka hyvä meno siellä perjantai-iltana kuului olevan. Huoneesiin asti ei kantautunut kuin kadulta kirkonkellojen ja satunnaisten humalaisten huuteluja. Aamupala (ei sisältynyt huonehintaan) tarjoiltiin viereisessä Copper Alley Bistrossa, ja se oli erinomainen. Ei buffettia, vaan listalta tilattiin lämmin aamiainen omien mieltymysten mukaan. Maistuvaa kahvia sai santsata niin paljon kuin halusi.

irlantilainen_aamiainen

hardinghotel_dublin

Huoneesta oli kiva näkymä Dublinin vanhimpiin osiin.

Dun Laoghairen ylelliseltä vaikuttanut Royal Marine (138€/yö) ei jostain syystä ollut mun makuuni. Siellä oli ison hotellin meininki, ja tuntui ettei kukaan ole oikeastaan kiinnostunut. Varsinkin yksin reissatessa olisi kiva, että olo tuntuu tervetulleelta. Kutsuvan oleskelutilan kaikki paikat oli merkitty varattu -kyltein, mutta paikoilla ei istunut juuri kukaan. Hotellin tarjonnasta ei saanut selkeää käsitystä, kun osa tiloista oli yksityistiloja kokous- ja juhlakäyttöön, eikä oikein tiennyt minne saa mennä ja minne ei. Kylpyläosastoa en päässyt testaamaan, koska en ollut pakannut uikkaria mukaan. Ja ärsyynnyin myös siitä, että olisi pitänyt olla tohvelit ja suihkumyssy, jotka eivät kuitenkaan kuuluneet huoneen varustukseen. Aamiainen (15€) oli sen sijaan erinomainen. Tykkään tosi paljon siitä, että kahvia tullaan kaatamaan pannusta ja buffetin lisäksi voi tilata jotain lämmintä keittiöstä. Ehkä tästä paikasta olisi saanut enemmän irti jonkun kanssa kuin yksin.

royalmarine_irlanti

Viimeiseksi yöksi valikoitunut Ballsbridgessä sijaitseva Ariel House (89€/yö) sen sijaan valloitti mut ihan perinpohjaisesti niin tunnelmallaan kuin tarjoiluiltaan. En ollut turhaan hinkunut juuri sinne.

Olin koko päivän kolunnut sateista rannikkoa, kun saavuin alkuillasta perille majapaikkaani. Mut ohjattiin saman tien istumaan upottavaan nojatuoliin, ja tarjoiltiin kahvia sekä ihania skonsseja ja leivonnaisia. Samalla kyseltiin kuulumiset just sopivalla kiinnostuksella. Sain suositukset hyvistä illallispaikoista ja vinkkejä seuraavalle matkalle. Siellä tuli ihan mielettömän tervetullut fiilis. Ja se aamiainen minkä perässä sinne majoituin, se vasta hyvä olikin. Tänne tulen  uudestaan!

arielhouse_dublin_edullinen_majoitus

Dublin on ihan ehdottomasti paikka, jonne kannattaa matkustaa niin fiiliksen, maisemien kuin erityisesti hyvän ruuan vuoksi. Unohtamatta tietenkään sitä perinteisintä. Sláinte!

guiness_museo_dublin

bulmers

You Might Also Like

17 Comments

  • Reply Ananas2go / Popot pogoillen keskiviikko, helmikuu 22, 2017 at 01:42

    Oi kun alkoi tehdä mieli Irlantiin! Kiitos tunnelmallisesta, kuvailevasta jutusta. Sain monta vinkkiä, jotka otan talteen.

    • Reply duunireissaaja keskiviikko, helmikuu 22, 2017 at 12:01

      Kiva kun tykkäsit!

  • Reply Kati / Lähinnä Kauempana keskiviikko, helmikuu 22, 2017 at 15:08

    Ihana postaus, tästä oikein huokuu miten tykkäsit yksin matkustamisesta! Ja mitä nautintoja oletkaan kokenut, mielettömiä herkkuja!
    Hauska sählinki jälkiruoan kanssa, mutta hyvin hoidettu. :)

    Joko olet tehnyt kotiporukoihin vaikutuksia kahvimaitokuvioinneilla?

    • Reply duunireissaaja torstai, helmikuu 23, 2017 at 12:51

      Harmi kun meillä juodaan kahvi mustana.
      Ja Barista Schoolin tyyppi kertoi, että hän on nyt opetellut sitä kolme kuukautta ja vieläkin saattaa mennä pieleen. Ettei ehkä näillä hermoilla tehtävää hommaa :)

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi maanantai, helmikuu 27, 2017 at 16:46

    Fab Food Trails ruokakierros. Tahtoo tuollaiselle. En ole ikinä sellaiselle osallistunut.

    Tuosta ruuan ravintolasta hotellille ottamisesta. Muutamaan kertaan on tullut tehtyä niin iso virhearvio ruuan määrän suhteen, että ollaan nätisti pyydetty osa pääruuastakin mukaan. Siis ihan hienossakin paikassa, eikä vaan pitseriassa. Aina on onnistunut hyvin.

    • Reply duunireissaaja tiistai, helmikuu 28, 2017 at 09:57

      Ruokakierros oli ihan parasta. Juttelin mukana olleen hollantilaisen pariskunnan kanssa, ja he kertoivat osallistuvansa sellaiselle aina. Täytyy itsekin tästä lähin kaivella tulevista reissukohteista vastaavia kierroksia.

  • Reply Sannahof // Unelmamaja maanantai, helmikuu 27, 2017 at 22:32

    Tuo ruokakierros kuulostaa taivaalliselta! Ja muutenkin oli sellaisia (ruoka)vinkkejä, että Irlanti alkoi taas kiinnostaa. Voi, kun olisi loputtomasti aikaa ja rahaa…

    • Reply duunireissaaja tiistai, helmikuu 28, 2017 at 09:56

      Mä en ollut etukäteen ajatellut, että pääsisin Dublinissa syömään näin hyvin. Ja tuo Fab Food Trails, se on ihan nerokas tapa päästä maistelemaan vähän kaikkea.

  • Reply Kohteena maailma / Rami tiistai, helmikuu 28, 2017 at 23:45

    Fab Food Trails ruokakierros kuulostaa rinomaiselta idealta, mulle tuo oli uutta! Kieltämättä alkaa nämä sinun postaukset nostattamaan Dublinn kuumetta, jonne ei yleensä niin kovaa kuumetta ole ollut. No ehkä tällä kerralla (seuraavaksi ohjelmassa check-in Dublinin koneeseen :-D) keskityn vain siihen pub-kulttuuriin, niin Dublinin osakkeet nousee muun Irlannin kustannuksella :-D Guinness, paikalliset pienpanimo-oluet ja hyvä ruoka olkoon Dublinin teemana minullakin :-)

    Dublin on tällä hetkellä todella kallis ja haluaisivat ohjata turisteja noihin rannikkokyliin. Sieltä kun pääsee helposti julkisilla keskustaan, niin majoituskapasiteetti riittää paremmin. Tulevalla Irlantiviikolla lisää näistä.

    • Reply duunireissaaja keskiviikko, maaliskuu 1, 2017 at 12:24

      Rannikkokylät vakuuttivat mut. Päiväretkestä rannikolle teinkin jo oman postauksensa, ja siinä myös vinkkejä helppoon ja edulliseen DART-junailuun Visitor Leap-kortilla.

  • Reply Anna K. torstai, maaliskuu 2, 2017 at 15:02

    Mä olen myös maistanut osteria ja totta, se on nimenomaan limainen tuttavuus. Se mun ensi kokemus oli vielä jättimäisen suuri, huh, sain syötyä.
    Onpa harmi, että tuo kivan näköinen hotelli olikin sitten huono. Mutta viimeinen näytti täältä katsottuna myös kivalta!

    • Reply duunireissaaja torstai, maaliskuu 2, 2017 at 17:05

      Hotelli ei ollut missään nimessä huono. Se ei vaan sopinut mulle, eikä varsinkaan siihen hetkeen.

      Osterit olivat tosiaan isoja, se oli yllätys.

  • Reply Ariela/Andalusian auringossa-ruokamatkablogi perjantai, maaliskuu 3, 2017 at 21:52

    harmi, ettei Royal Marine vakuuttanut – puitteet ainakin vaikuttaisivat olevan kunnossa! Ihana ruokakierros – kulinaristiretkeilijä kiittää :-)

  • Reply Asko Leppilampi perjantai, maaliskuu 3, 2017 at 23:31

    Irlanti on upea maa ja Dublin kiva kaupunki. Olen itsekin syönyt ensimmäiset osterini kauan sitten Irlannissa. Viimeksi Dublinissa kiva kokemus oli niinkin perinteinen kuin skonssit jossain ravintolassa, jossa pieni vaskiporukka viihdytti ruokailijoita. Jostain syystä ne vaan maistuivat. Ehkä se oli se miljöö ja musiikki :-)

  • Reply Pia / Lyhyenä hetkenä perjantai, maaliskuu 3, 2017 at 23:47

    Tosi hyvin kirjoitettu juttu, jota oli ilo lukea! Kaksi vuotta sitten osallistuttiin Pariisissa saman tyyppiseen ruokakierrokseen. Oppaana oli hurmaava paikallinen nuorimies, joka kierroksen päätteeksi levitti kannettavan retkipöydän asuintalojen ympäröimään pieneen sisäpihan puistikkoon, levitti sille ruutuliinan ja kaivoi esiin aiemmin viinipuodista ostamansa pullot, juustolan juustot ja lihakaupan leikkeleet. Kierrokselle osallistui kuusi henkeä ja pöydässä oli kuusi pulloa viiniä. Iloisessa hiprakassa poistuimme kukin tahoillemme neljän tunnin ruokaretken päätteeksi. Tourin hinta oli ehkä hieman yläkanttiin, mutta ehdottomasti harkitsen vastaavalle osallistumista tulevilla reissuilla. Ruokamatkailu on parasta!

  • Reply Lotta | Watia.fi lauantai, maaliskuu 4, 2017 at 11:33

    Onneksi saa muutakin kuin perunaa! :-D Hyvältähän nuo näyttää. Ja ah, irlantilaista olutta ja siideriä. Kyllä muuten maistuis.

    Kiitos hyvistä vinkeistä, täytyy muistaa palata tänne takaisin sitten, kun oma Irlannin reissu kutsuu. Sniiduilijalle toi early bird -meininki oli erinomainen vinkki. Toivottavasti oma reissu toteutuu mahdollisimman pian!

  • Reply Suomalaisten matkabloggaajien omat suosikkipostaukset vuonna 2017 - London and beyond -MATKABLOGI lauantai, joulukuu 30, 2017 at 14:00

    […] Dublinissa syödään muutakin kuin perunaa […]

  • Leave a Reply