Browsing Category

Ljubljana

From Ljubljana with Love

Ljubljana, Slovenian kaunis pääkaupunki. Tarkoittiko sen nimi nyt ’rakasta’ vai ’rakastettua’? Sehän lienee melkein sama asia…? 🙂

Viikko tuli kierreltyä Sloveniassa ja Slovenia oli kyllä oikein ihana ja kaunis. Vietimme ensimmäiset kolme yötä Ljubljanassa ja toiset kolme yötä Koperin satamakaupungissa Adrianmeren rannalla. Slovenia on mukavan pieni maa, jossa lyhyessä ajassa ehtii nähdä jo monenlaista maisemaa. Käyntikohteita reissullamme riittikin alppimaisemista Adrianmerelle.  Ihmiset Sloveniassa ovat ystävällisiä ja kielitaitoisia. Kaikki tuntuivat puhuvan hyvää englantia, joten senkin puolesta maassa on helppo matkustella.

Ljubljana itsessään on todella mukava kaupunki. Pääkaupungiksi se on pieni, noin 286 000 asukasta. Keskeiset maamerkit ovat pienellä alueella Ljubljanica-joen molemmin puolin. Kaupungissa onkin helpointa liikkua kävelemällä, vaikka taitaapa siellä kulkea pieni kaupunkijunakin. Joen pääsee ylittämään monenmoista siltaa pitkin. Suurin ja näyttävin on Kolmoissilta, jonka vieressä aukion laidalla kohoaa vaaleanpunainen Fransiskaanikirkko. Sitten on tietysti neljän lohikäärmeen vartioima Lohikäärmesilta ja Teurastajan silta, jolla seisoo kummallisen näköisiä patsaita, joista ei oikein tiedä, mitä ne esittävät.

DSC08960

Lohikäärmesilta ja ylhäällä kukkulalla häämöttävä Ljubljanan linna iltavalaistuksessa

DSC09164

”Venera shop” majapaikan lähellä tai takana olevalla kadulla

Saavuimme Ljublajanan lentokentälle lauantai-iltana, jolloin lentokenttäbusseja kaupunkiin ei enää kulkenut (eivät ilmeisesti kulje viikonloppuisin enää kello kuuden jälkeen illalla). Niin, minähän tunnetusti pelkään lentämistä ja taas olin jotenkin kummallisesti joutunut kauheaan purkkiin, jota lentokoneeksi kutsutaan, mutta tälläkin kertaa siitä selvittiin… Slovenia on vuoristoinen maa ja ihastelin vuoria jo lentokoneesta ja tietysti lentokentän lähistöllä.  Metsät ja pusikot näyttivät melko lailla samanlaisilta kuin Suomessa, Sloveniahan on Suomen ohella yksi Euroopan metsäisimpiä maita, mutta vuoret antoivat heti sen vaikutelman, että nyt on päästy ihan eri paikkaan.

DSC08956

Shuttlebussin ikkunasta kuvattua

Olimme varanneet etukäteen shuttlebussin, joka vei meidät suoraan majapaikkaan. Rooms Ambrozic sijaitsi melko lailla Ljubljanan ydinkeskustassa, lähellä Lohikäärmesiltaa. Itse asiassa huoneemme ikkunasta näkyi suoraan joelle ja Lohikäärmesillalle. Huone oli siisti, mutta muuten hyvin vaatimaton. Mitään ylimääräistä ei ollut. Vain parisänky, sohvasänky, keikkuva pöytä ja vaatetanko muutamalla henkarilla. Ei edes tuolia. Sänky oli kyllä hyvä, siihen oli selvästi panostettu. Meillä on yleensä vaatimuksena, että huoneessamme pitää olla oma kylpyhuone ja ettei tietty maksimisumma per yö ylity. Kylpyhuone oli myös tosi siisti, tosin pyyhkeitä tuotiin vähän epämääräisesti, välillä pieniä ja välillä suuria. Minua häiritsi lähinnä se, ettei mitään laskutilaa tavaroille ollut pesualtaan reunoja lukuunottamatta. Edes pyyhkeille ei ollut pyyhekoukkuja, eikä vessapaperirullalle telinettä. Kaikki rullat ja pyyhkeet keikkuivat yhden ainoan kuivatuspatterin päällä. Mitään kovin kummoista valittamista ei kuitenkaan ollut, koska huone oli siisti ja sijainti oli hyvä. Ulkoapäin talo näytti paikoin vähän ränsistyneeltä, mutta se nyt ei meitä haitannut. Keskeisen sijainnin takia kadulta saattoi kuulua meteliä, joten korvatulpat olivat ainakin minulle nukkuessa tarpeen.

DSC09004

Majapaikan ”takapihaa”

DSC09003

Aamunäkymä huoneemme ikkunasta Ljubljanicajoelle ja Lohikäärmesillalle

Ensimmäisenä iltana oli ehtinyt tulla jo pimeää, kun lähdimme vielä syömään ja katsastamaan lähialueita. Kolmoissillan lähellä kohoava vaaleanpunainen Fransiskaanikirkko näytti minusta paljon suuremmalta ja hienommalta kuin se oli näyttänyt kuvissa. Onnistuimme valitsemaan joen varrelta meidän budjettiimme nähden vähän turhan kalliin ravintolan, jonka nimi oli Most. Ruoka oli kyllä erinomaisen hyvää. Valitsin teeluupihvin, paistetut perunat ja kasvikset, koska se oli muistaakseni ainoa, jonka tunnistin ruokalistan hienoista litanioista. Miehelleni taas kannettiin pöytään varsin näyttävä lampaanviulu (??). Joella kulkivat vielä illallakin turisteja kuljettavat veneet ja kukkulalla kaupungin yllä häämötti Ljubljanan linna sinivihreäksi valaistuna.

DSC08971

Teeluupihvi, potut, kasvikset ja barbequekastike

DSC08970

Oliko tämä nyt sitten lampaanviulu? Lammasta joka tapauksessa.

DSC09023

Fransiskaanikirkko ja Kolmoissilta

Olimme varanneet sunnuntain kokonaan Ljubljanalle ja kaupunkiin tutustumiselle. Aamiaisen kanssa tuli pieni ongelma, koska kaupat eivät olleet auki ja minä en syö viljatuotteita. Leipäkauppojen ovet olisivat kyllä olleet levällään joka nurkalla. Jossakin vaiheessa torilla alettiin kyllä (onneksi) myydä hedelmiä, mutta ehdimme sitä ennen ostaa kioskista minulle ranskalais- ja juustoaterian (juustot olivat leivitettyjä, mutta jotain täytyy ottaa, kun on nälkä) ja jogurtin, sekä miehelle slovenialaisen piiraan Burekin. Oli siinäkin aamiainen… Jälkeenpäin ajateltuna jogurtti olisi riittänyt minulle, kun vähän ajan päästä pääsi kuitenkin jo ostamaan hedelmiä. Mitään muuta syötävää minulle oli kuitenkin vaikea sunnuntaina saada, koska lähistöllä olevat ruokakaupat eivät tosiaankaan olleet koko päivänä auki. Kävin kuitenkin shoppailemassa Dm:n myymälässä, joka on Saksan matkoiltakin tuttu ketju. Sieltä saa kosmetiikkaa ja sen sellaista. Jotain syötävääkin sai, esimerkiksi nyt vaikka kuivattuja hedelmiä. Käytän enimmäkseen luonnonkosmetiikkaa ja Saksasta olen tuonnut sitä melkein ”säkkikaupalla”, koska siellä se on Suomen hintatasoon tottuneelle lähes ”ilmaista”, etenkin jos ostaa Dm:n omaa merkkiä Alverdea. Sloveniassakin kosmetiikan hinnat olivat Suomea edullisempia ja muutamia Alverde-tuotteita tarttui täältäkin mukaan.

Noin sivumennen mainittuna, ranskalaisia perunoita tuli koko matkan aikana syötyä vähän liikaa, niin että ne pursuivat jälkeenpäin melkein korvistakin. Ei kauheasti tee niitä mieli. Samoin lihaa olisin voinut itse syödä vähän vähemmän, vaikka mies tietysti halusi aina lihaa. Minä taas olisin voinut syödä useammin kalaa. Toki pari kertaa söinkin. Aina ei vain ollut hirveästi vaihtoehtoja, kun yritettiin löytää edullista ruokapaikkaa, jossa yleensä olisi minulle jotakin. Pelkät pitseriat, joista ei saa muuta kuin pitsaa, eivät siis käy.

IMG_5579

Minä kuvaamassa Lohikäärmettä Lohikäärmesillalla

DSC09088

 

DSC09080 DSC09027Sunnuntaina kiertelimme kaupunkia ja tutkailimme siltoja kävellen ja kävimme Pyhän Nikolauksen katedraalissa, joka oli sisältä tosi upea. Itse asiassa osuimme sinne kesken messun. Kirkon kellot soivat kaupungissa viidentoista minuutin välein (minkähän kirkon kellot ne sitten olivatkaan…). Joen rannalla oli kirpputoripöytiä, joissa myytiin kaikenlaista vanhannäköistä tavaraa. Myöhemmin päivällä kävimme myös jokiristeilyllä, joka ei sinänsä ollut kovin kummoinen. Lähinnä alhaalla lautalla istuminen tuntui mukavan viileältä, koska päivän kuumimmat tunnit tuntuivat, ainakin minun makuuni, vähän turhan kuumilta. Jatsahtava musiikki pimputti ja välillä selostettiin paikoista eri kielillä. Yleisesti ottaen päivällä oli kaupungeissa aika kuumaa. Vuoristossa, Bohinj-järvellä, ja myös Postonjassa, oli viileämpää, toisin sanoen miellyttävän lämmintä.

DSC09096

DSC09090

DSC09093

DSC09070

Pyhän Nikolauksen katedraali oli sisältä todella upea

DSC09133

Jokiristeilyn parasta antia oli ehkä tämä ”liukumäki”… 😉

Jossain vaiheessa löysimme majapaikan takana olevalta kadulta ravintolan, jossa tilasimme lihalautasen kahdelle. Annos oli iso ja herkullinen, yksi parhaista matkalla syömistämme aterioista, eikä hintakaan ollut liiallinen.

DSC09163

lihalautanen kahdelle

Illansuussa, kun oli vähän viilentynyt, kiipesimme ylös Ljubljanan linnalle. Sinne pääsee myös ns. funiculaarilla. Päivän kuumimpien tuntien aikana kävelymatka olisi ehkä voinut ollakin vähän turhan rankka, mutta näin iltasella sen kesti. Olisikohan siihen mennyt viitisentoista minuuttia. Emme käyneet sisällä linnassa, mutta jäimme joksikin aikaa ihailemaan ja kuvailemaan alhaalla levittäytyvää kaupunkia ja vuorten taakse laskevaa aurinkoa. 

DSC00389

Ihana Mitsa kissa tykkäsi minusta selvästi ja minäkin tykkäsin Mitsasta 🙂

DSC00388

Ravintolan ihana ”Mitsa” kissa kotiinlähtöpäivänämme

Säät reissullamme olivat hyvät kotiinlähtöpäivää lukuunottamatta. Ehkä se tosiaan oli viimeinen helleviikko tuolla päin maailmaa ja sen jälkeen sielläkin alkoi jo viilentyä? Kun perjantaina palasimme Koperista Ljubljanaan ja vietimme pääkaupungissa vielä muutaman tunnin, jossain vaiheessa alkoi sataa kaatamalla. Meillä oli isot matkalaukut linja-autoaseman säilytyksessä ja mieheni oli, jostakin minulle käsittämättömästä syystä, jättänyt sateenvarjot sinne. Olimme keskustassa syömässä ja meidän piti sitten kävellä kaatosateessa keskustasta takaisin asemalle se vajaan kilometrin matka. Kastuimme tietysti läpimäriksi ja aseman vessassa piti vaihtaa vaatteet. Lentokenttäbussia odotettiin pienen räystään alla, itse asiassa siinä oli hirveä määrä ihmisiä odottamassa, mutta bussia (joka muutenkin kulki vain kerran tunnissa) ei näkynyt eikä kuulunut, joten jossain vaiheessa päätimme mennä shuttlebussin pysäkille. Jonkin aikaa odoteltuamme siihen sitten kurvasi shuttlebus, jonka ystävällinen kuljettaja otti meidät kyytiin, koska tilaa sattui olemaan, vaikka meillä ei ollutkaan varausta. Se maksoi saman 9 euroa per henkilö, mitä tullessakin.

Mainittakoon, että yleensä bussit olivat päiväretkille lähtiessä n.15-30 minuuttia myöhässä, mutta ilmestyivät kuitenkin lopulta aina jostakin. Tässä vaiheessa ei vain jaksanut odottaa sitä lentokenttäbussia, kun oli kuitenkin lennolle ehtiminen kyseessä.

Teimme reissullamme päiväretket myös Bohinj-järvelle ja Vogel-vuorelle, Postonjan tippukiviluolille sekä Italian puolelle Triesteen. Teen näistä kaikista, kuten myös Koperin kaupungista, vielä erilliset jutut.

DSC00398

Valistustaulu (?) ravintolan vessassa, suoraan pöntön suunnasta kuvattuna. Jännittäviä liikennemerkkejä ja kieltotauluja ja sen sellaisia tuli kuvattua myös aika paljon.

 

DSC09048

Vähän asumattomamman näköinen hieno talo. Asemalle päin kävellessä.