Browsing Category

Jyväskylä

Suomen kootut näkötornit

Kolmen viimeisen kesän aikana on tullut käytyä aika monessa näkötornissa. Tässä muutamia kuvia, joiden perusteella itse kukin voi yrittää arvata, mistä kaupungista kuva on otettu. Oikeat vastaukset jutun lopussa.

Ylös on päästävä…

  1. Arvaatko, mistä kaupungista ja mistä näkötornista seuraavat kuvat on otettu?

lahdelle

tuomiokirkko

2. Mistä kaupungista? (onko liian helppo?)

leveänäkymä

 

alas

3. Mistähän kuuluisasta tornista seuraava kuva on napattu? (kuva ei kylläkään ole mikään hirveän laadukas)

tornimaisema

4. Onko seuraava liian vaikea? Toivottavasti ei.

saarikaupunki ylänäkymä

5. Seuraava saattaa olla liiankin helppo? Mikä kaupunki ja mikä torni?

Särkänniemi

6. Mistähän tornista seuraava pudotus mahtaisi olla?

aulankoalas

7. Mikä torni? Voi olla aika helppo…?

stadiont

8. Seuraavassa tornissa kuvat piti ottaa lasin läpi… Mikä torni mahtaa olla kyseessä?

jkyläsilta jkylä

9. Ja sitten viimeinen. Tietääköhän kukaan, mistä kaupungista nämä on otettu?

tehdasnäkymä varkausnäkymä

 

Oikeat vastaukset:

  1. Mikkeli. Asuimme ihan mukavassa kaupungissa peräti 11 kuukautta, joten tuli sitten käytyä myös Naisvuoren näkötornissa kesällä 2014. http://www.visitmikkeli.fi/palvelut?palvelu=54818bc6c8f3767d5ce18d10 Torni on avoinna kesäisin. Mikkelissä riitti myös järviä ja lampia… Mikähän mahtoikaan olla tuon seuraavassa kuvassa näkyvän lammen nimi?
mikkelcity2

Näkymä Naisvuoren näkötornista

naisvuorellamies

Naisvuoren näkötornin juurella talvella 2014, kun olimme juuri muuttaneet Mikkeliin ja lähdin yksikseni tutustumaan kaupunkiin kävellen.

2. Lahti. Mieheni alkuperäinen kotikaupunki. Suurmäen näkötorni. Varmaan tämän kesän 2016 kuumin päivä. Mäkimontusta mentiin ylös tornin juurelle ja siitä sitten hissillä ylös torniin. Torni on avoinna kesäaikaan, talviaikaan tilauksesta. http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/hiihtomuseo/palvelut/suurmaen_nakotorni/

vesijärvelle

Lahti. Vesijärvi näkyvissä.

mäessä

Minä hyppyrimäen näkötornissa. Mekko itse suunniteltu ja omaa tuotantoa.

3. Kuopio ja Puijon torni. Todella kuuma päivä toukokuussa 2014, jolloin teimme päiväretken Kuopioon. En muista, montako vesipulloa meillä meni tuota mäkeä kiivetessä, mutta yksi ei tainnut riittää… Tornin korkeus on 75 m. Mäen korkeus on 150 m Kallaveden pinnasta. Tornissa on kahvila, ravintola ja matkamuistomyymälä. Muistan Kuopiosta myös kaupungin museon, jossa oli luonnontieteellisellä puolella aivan ihana mammuttihuone! Olisin voinut istua siellä (viileässä ja hämärässä) tuijottelemassa tähtitaivasta ja kiltin näköistä mammuttia vaikka koko päivän. Ostin magneetinkin, jossa on mammutin kuva. 🙂 http://www.puijo.com/

tornille

Puijon tornille

4. Kotka. Eli se kaupunki, josta minä olen kotoisin. Haukkavuoren näkötornin korkeus on 72 m meren pinnasta. Tornin portaita kiivetessä saattoi pysähtyä välillä myös katselemaan taidenäyttelyitä. http://www.kaakko135.fi/miljoot/haukkavuoren-nakotorni-kotka

Kotkassa kävimme tänä kesänä myös Rankin saaressa. http://www.rantapallo.fi/tiatones/2016/07/27/rankki-rankempi-rankin-kotkan-saaristo-kutsuu/

Lisää Kotkan kuvia: http://www.rantapallo.fi/tiatones/2016/07/27/kotkan-kuvia/

näkymä

Näkymä Kotkan kirkolle ja Museokeskus Vellamolle päin

5. Sehän oli Tampere, Näsinneula ja Särkänniemi… Käväisin Näsinneulassa viimeksi pari vuotta sitten ystäväni kanssa. Se on 168 metrin korkeudellaan (ja tähän on ilmeisesti laskettu antenni mukaan) Suomen korkein näkötorni.

http://www.sarkanniemi.fi/sarkanniemi/elamyskohteet/nasinneula/

6. Hämeenlinna ja Aulangon näkötorni, jonka korkeus on 33 m. Torni sijaitsee Aulankovuoren laella, joka on 70 metriä Aulankojärven pinnan yläpuolella. Tornin alapuolella on myös näköalatasanne. Torniin on vapaa pääsy.

http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/LinnanInfra/Luontopalvelut-ulkoliikunta-ja-virkistys/Ulkoilu–ja-virkistyspalvelut/Aulanko/

Lisää Hämeenlinnan kuvia: http://www.rantapallo.fi/tiatones/2016/08/15/kuvia-hameenlinnasta/

aulankomaisema

Maisemaa Aulangon näkötornista

7. Se oli tietysti Stadionin torni Helsingissä. Kävimme siellä kesällä 2015. Torni on 72 metriä korkea. Hissit ovat pienet. Sen muistin ihan oikein edelliseltä käynniltäni, joka oli 20 vuotta takaperin…

http://www.visithelsinki.fi/fi/stadionin-torni

8. Jyväskylä ja Vesilinnan näkötorni (en oikein saanut kuvia onnistumaan lasin läpi). Vesilinna on yhdistetty näkö- ja vesitorni, jossa toimii myös ravintola ja luontomuseo. Tornin korkeus on 34 metriä.

http://visitjyvaskyla.fi/nae-koe/jyvaskylan-keskusta-alue/harju-nakotorni

Lisää Jyväskylän kuvia: http://www.rantapallo.fi/tiatones/2016/05/16/olisikohan-jyvaskylassa-mukavaa-asua/

jyväskylä

Vesilinnan näkötornista

9. Varkaus. Siellä ehdimme käväistä terassikahvila Tornissa ja sen näköalatasanteella kesällä 2014. Näköalatasanteen korkeus on 45 metriä ja ylös kahvilaan on vapaa pääsy.

http://www.visitvarkaus.fi/ajanviete/nahtavyydet/terassikahvila-torni-ja-nakoalatasanne/

Pääasiallisena kohteena sillä reissulla oli Mekaanisen musiikin museo, jota olen varmaan joskus aikaisemminkin suositellut. Parin kilometrin kävelymatka tuntui kyllä kuumassa pitkältä, mutta se kannatti (mehän siis matkustimme itse kaupunkiin julkisilla). Ehdottomasti mieleenpainuvimpia museoita, mitä olen tässä maassa nähnyt, todella eksoottinen paikka täynnä mitä kummallisempia esineitä (soittokoneiden sijasta olisi voinut keskittyä esim. pelkkiin outoihin tauluihin) ja kaiken päälle vielä sellainen opastus, jota ei kyllä Suomessa muualla näe. Jürgen Kempfilla erityisesti oli raivokas ja poliittisia vihjauksia sisältävä hurja opastustyyli (samalla sekä suomeksi että englanniksi), jota vaikea sen enempää kuvailla, se täytyy jokaisen itse nähdä ja kokea. Suosittelen ehdottomasti, jos joku Varkauden suunnalle sattuu eksymään. Kaiken päälle Kempf tarjosi meille tuolloin myös kyydin takaisin keskustaan… 🙂

http://mekaanisenmusiikinmuseo.fi/index.php?page=etusivu_fi

Vaikka tämä olikin torniaiheinen postaus, laitan viimeiseksi kuvan Mekaanisen musiikin museon pihalta.

papukaija

Papukaija Mekaanisen musiikin museon pihalla Varkaudessa

 

Olisikohan Jyväskylässä mukavaa asua?

Kävimme viikonloppuna Jyväskylässä kyläilemässä. Veli ja veljen vaimo ovat asettuneet sinne joku aika sitten ja pitihän sitä käydä katsomassa heidän uutta asuntoaan ja kaunista Jyväskylän kaupunkia muutenkin. VR on kovasti rummuttanut  hinnanalennuksiaan viime aikoina, mutta vaikka varasimme liput ajoissa, junalippujen hintaa menomatkalle ei voinut pitää kovinkaan kilpailukykyisenä. Ostimme siis lauantai-aamupäivälle liput Onnibussiin ja sunnuntai-iltana tulimme kotiin junalla. Onnibusseissa on tunnetusti aika pienet jalkatilat ja paljon pidempiä matkoja en välttämättä jaksaisi muutenkaan bussissa istua. Bussi oli kuitenkin nopea, kolme ja puoli tuntia Helsingistä Jyväskylään. Matka meni ihan mukavasti lukiessa ja musiikkia kuunnellessa.

Sää sattui tällä reissulla olemaan aika sateinen. Ehdimme lauantaina käydä kävelemässä Harjulle ja takaisin. Heti sen jälkeen alkoi sataa ja satoi koko illan, joten suunnitelmissa ollut Laajavuorelle kiipeäminen jäi kokonaan väliin. Aurinko alkoi paistaa sunnuntaina vasta, kun piti jo melkein lähteä kotiin. Jep, näinhän se ”aina” käy. Jotenkin muistui mieleen viime kesän Sotkamon reissu, jota sade ja kylmyys ”vähän” haittasi. Etenkin, kun muualla Suomessa sattui juuri samaan aikaan olemaan kesän ainoat hellepäivät ja me satuimme siihen ainoaan sateiseen ja kylmään pisteeseen.

portaat

Näkymä Harjulta.

portailla

Portailla. Mekko on muuten itse tekemäni, kierrätyskankaasta, joka maksoi 1,50 e (täytyy välillä vähän itse tekemiäni vaatteitakin huomioida tässä blogissa).

Kävimme Jyväskylässä viimeksi kaksi vuotta sitten vappuna. Asuimme silloin Mikkelissä, joten matka oli vähän lyhyempi. Mehän siis asuimme peräti yksitoista kuukautta Mikkelissä ja silloin tuli käytyä päiväretkillä muutamissa muissakin Järvi-Suomen kaupungeissa (kuten Kuopio ja Varkaus). Melkein koko Mikkelin ajan tunsin olevani vähän niin kuin turisti. Vietin kesän pyöräilemällä lammelta lammelle ja ihastellen maisemia. Järvet ovat minulle oikeasti vähän eksoottisia juttuja, koska olen pesunkestävä merikaupungin (=Kotka) tyttö. 😉

ylistön silta

Ylistön silta ja kampus

silta

Jyväskylässä ehdimme siis tällä kertaa Harjulle ja Vesilinnan näkötorniin. Sunnuntaina ajelimme ympäriinsä katselemassa muiden seurueen jäsenien vanhoja opiskelu- ja asuinpaikkoja. Nämä nostalgiset muistot eivät minulle ihan täysin avautuneet. Taivaat kyllä avautuivat sateen muodossa. Onneksi se oli kuitenkin kohtalaisen pientä sadetta.

heijastus tunnelissa

Kotimatkalla ikkunan kautta napattu selfie, kun juna meni tunnelissa.

Mieheni on siis opiskellut aikoinaan Jyväskylässä ja asunut siellä senkin jälkeen pari kertaa. Veljeni ja veljen vaimo ovat myös ehtineet käväistä Jyväskylässä opiskelemassa ennen Tampereelle menoa. Minä olin siis ainoa, jolle Jyväskylä ei ole mikään kovin tuttu kaupunki. Minä sitten vain kuuntelin, mitä missäkin opiskelijaruokalassa oli ollut erikoisuutena ja yritin ottaa kuvia Jyväsjärvestä ja Ylistön sillasta. Jyväskylän seutu on ihan kaunista. Asuisin varmaan itsekin mieluummin siellä kuin pk-seudulla. Aikoinaan Helsingissä melkein vuosikymmenen viettäneenä vannoin pois lähtiessäni, ettei koskaan enää pk-seudulle, mutta Espooseen sitten kuitenkin päädyimme. Sukulointi Jyväskylässä oli oikein mukavaaa, vaikka ei ulos niin paljon päästykään. Sitten tietysti syötiin, pelailtiin ja katseltiin Euroviisuja, joita en varmaan olisi kotona katsellut (paljastettakoon, että jääkiekko olisi minun mielestäni vielä tylsempää seurattavaa 😉 ).