Miten elää Maltan ylhäisö – Casa Rocca Piccola

Kuten aiemmassa postauksessani sanoin, Maltan pääkaupunki Valletta on herrasmiesten herrasmiehille rakentama kaupunki. Jykevien linnoitusten, upeiden kirkkojen ja vaikuttavien hallintorakennusten joukosta voi löytää myös paikkoja, joissa pääsee kurkistamaan näiden herrasmiesten ja heidän perheidensä yksityiselämään. Miltä elämä näytti, kun siirryttiin julkisesta elämästä yksityisyyden verhon taakse? Minkälaista elämää viettivät näiden herrasmiesten puolisot? Miten ylhäisön elämä on muuttunut vuosisatojen aikana?

Casa Rocca Piccola on vuonna 1580 rakennettu asuinkoti, joka on vuosisatojen ajan kuulunut de Piron ylhäisöperheelle. Tuohon aikaan Valletasta haluttiin rakentaa kaupunki, joka kilpailisi kauneudessaan Venetsian ja Pariisin kanssa. Niinpä myös yksityiskodit haluttiin rakentaa viimeistä yksityiskohtaa myöten heijastamaan Valletan loisteliaisuutta. Viimeisten 20 vuoden ajan rakennus on ollut yleisölle avoinna, ja 9 euron pääsymaksulla pääsee kurkistamaan sisään elämään suljettujen ovien takana. Ohjatut kierrokset lähtevät tasatunnein, rakennusta ei voi tutkia itsenäisesti.

Kierros alkaa rakennuksen puutarhasta, jossa meitä tervehtii talon papukaija, veikeä pikkukaveri, joka tekee hassuja liikkeitä heti kun se tajuaa, että sitä kuvataan. Vanhoissa kartoissa Casa Rocca Piccolaa kutsutaan ”taloksi jossa on puutarha”, sillä aikoinaan Valletassa ei ollut sallittua pitää omaa puutarhaa. Voin helposti kuvitella, miten entiset asukkaat ovat kesäkuumalla nauttineet lekottelusta puiden varjossa kuunnellen suihkulähteen pulputusta. Mikään ei ole muuttunut nytkään, ja olisin voinut jäädä hyvin vaikka tunniksi lepäämään muiden alla. Opas tuli kuitenkin nopeasti hakemaan ja aloitimme kierroksen.

Kierroksen aikana kuljimme läpi talon eri huoneiden. Eteisessä ihailimme kahta valtavaa seinämaalausta, joiden olisin luullut olevan jostain 1600-luvulta. Lähempi tarkastelu paljasti kuitenkin niiden olevan tuoreempia ja esittävän sähkön keksimistä ja maatalouskoneiden kehittämistä. Matka jatkui läpi erilaisten huoneiden, joista kullakin oli oma tarkoituksensa. Oli makuuhuoneita, olohuoneita, arkistohuone, kirjasto, ruokasali sekä erilaisia oleskeluhuoneita, joissa ylhäisönaiset saattoivat kuluttaa joutilaita päiviään ohikulkijoita seuraten ja virvokkeita nauttien. Perinteiden mukaan aina yhden perheen pojista piti lukea papiksi, joten talosta löytyi jopa yksityinen kappeli.

Jokainen sukupolvi oli tuonut oman lisänsä taloon. Seinät oli täytetty muotokuvilla entisajan asukkaista, ja ajan kulumisen pystyi huomaamaan eri tyylisuuntien vaihteluna. Pöydillä mustavalkoisten valokuvien vieressä oli 2010-luvun digikuvia suvun tuoreimmista jäsenistä. Nahkakantiset 1600-luvun teokset sekä nykyajan kirjat elivät sulassa sovussa vierekkäisissä huoneissa. Huonekaluja löytyi eri vuosisadoilta, ja rakennukseen oli tehty lisäyksiä ja muutoksia ajan tarpeiden muuttuessa. Tuntui kuin jokainen pieni yksityiskohta, esine, maalaus, kirja ja huonekalu olisivat kätkeneet sisäänsä tarinan. Opas kertoi elävästi meille niistä muutamia, mutta luulen, että paljon jäi vielä kertomatta.

Kierros päättyi toisen maailmansodan tienoilla rakennettuun pommisuojaan, joka oli rakennettu alun puutarhan alle. Sinne olivat aikanaan paenneet sekä talon suku että Valletan tavallisetkin ihmiset. Lopuksi palasimme jälleen paikkaan, josta olimme aloittaneet, puutarhan puiden alle, jossa papukaijamme hauskutti jo uutta ryhmää. Kierroksen jälkeen olo oli täynnä. Noin tunnin mittaiseen opastukseen mahtui satoja vuosia historiaa, lukuisia tarinoita, kauniita esineitä ja maalauksia.

Casa Rocca Piccola oli, ja on edelleen, yhden suvun koti, ikkuna historiaan ja näyttämö, jossa katsoja pääsee näkemään pienen ripauksen entisajan ylhäisön elämästä, arjesta, haaveista, peloista ja pyrkimyksistä. Silti uskon, että noiden seinien sisälle mahtuu vielä niin paljon enemmän historiaa ja ihmiskohtaloita, kuin me pystyimme ensisilmäyksellä näkemään. Kuten yleensäkin, niin myös nyt, ylhäisön yksityisyyden verhoa oltiin raotettu vain hieman ja osa oli jätetty salaiseksi herättämään meidän tavallisten ihmisten uteliaisuuden.

 

Lisätietoa: www.casaroccapiccola.com

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

Instagram

Sorry:

- Instagram feed not found.