Browsing Category

Leivät

Muistoja äitiyslomalta ja täydellinen avokadoleipä

Äitiysloma on ollut elämäni ihmeellisintä aikaa. Kaikki alkoi eräänä toukokuisena päivänä kun jäin seisomaan keittiön ikkunan ääreen Henkan lähtiessä töihin. Minä en ollut enää autossa mukana enkä tulisi olemaankaan seuraavaan kymmeneen kuukauteen. Seisoin siinä hölmistyneenä ja yritin miettiä miltä minusta tuntuu. Tuntui tosi oudolta ja toisaalta ei miltään.

Nukuin päiväunia, valvoin öisin, luin kirjaa ja kirjoitin blogia. Tuskailin kesän kuumuutta valtavan mahani kanssa ja parantelin istumatyössä kipeytynyttä selkääni. Samalla kun selkäni parani paranivat myös muut arvot. Ensimmäisessä äitiysloman neuvolassa verenpaine oli laskenut ja hemoglobiini noussut. Olisi ehkä pitänyt ymmärtää jäädä lepäämään jo aiemmin. Olin viimeisenä työpäivänä niin rikki, että hyvä kun pääsin kävelemään omin jaloin autolle.
Continue Reading

Italialainen focaccia ja vinkit juustotarjottimen kokoamiseen

Pikkujouluaika on täällä taas ja glögin tai viinin kanssa olisi kiva tarjota jotain pientä purtavaa. Oma lempparini on yllätys yllätys italialainen alkupalatarjotin, jossa pääosaa näyttelevät ihanat juustot. Niiden kaveriksi kun pyöräyttää herkullisen focaccian on tarjoilut jo aivan riittävät.

Jos tarjoiluihin haluaa panostaa vähän enemmän, voi tarjottimelle kattaa vielä vaikkapa italialaisia makkaroita ja leikkeleitä, hedelmiä ja juustojen kaveriksi hilloa sekä keksejä. Nam, ihan herahtaa jo vesi kielelle. Focaccia on hyvää sellaisenaankin, mutta vielä asteen parempaa se on kun tuoretta leipää dippaa modenalaiseen balsamietikkaan ja hyvään oliiviöljyyn. Bonuksena meillä oli kuvien herkkutarjottimella myös yhdistelmä hanhenmaksapasteijaa, kirpeää marjahilloa ja paahtoleipää. Ei huono sekään.
Continue Reading

Aamiaisburgerit – Mietteitä syksystä ja isänpäivästä

Istun sohvalla ja katse harhailee pihamaalla, joka on peittynyt viimeisten viikkojen aikana sakeaan lehtivaippaan. Viimeiset keltaiset lehdet leijailevat puista maahan ja aurinko pilkistää tummansinisen pilven takaa. On syksy ja se saa minut tänäkin vuonna mietteliääksi.

Mietin viime vuotta jolloin olin juuri näihin aikoihin saanut tietää mahassani kasvavan uuden pienen elämänalun. Erityisen hyvin mieleen palaavat ne iltalenkit, kun karkasin työpäivän jälkeen maaseutumaisemiin hölkkäämään ja jäsentelemään ajatuksiani. Iltarusko värjäsi maiseman vaaleanpunaisilla sävyillään ja koko maailma näytti niin kauniilta. Silmäkulmasta vierähti kyynel kun kuulokkeissa alkoi soida Lohtu. Onnenkyynel ei ole kaukana nytkään kun katson viereeni nukahtavaa pikkubloggaajaa, joka on mullistanut maailmamme täysin.

Eniten minua ihmetyttää edelleen se tunne, kun monen työntäyteisen vuoden jälkeen olenkin yhtäkkiä kotona niin pitkään, etten ole koskaan aiemmin ollut. Ei työstressiä, ei aikaisia aamuherätyksiä eikä väsyneitä päiviä tunkkaisessa toimistossa. Ahdistun kuitenkin hetkeksi kun huomaan valon karkaavan ja tajuan edessä olevan taas pimeimmän vuodenajan.

Olo helpottaa heti kun ymmärrän, että tänä talvena voin ulkoilla vaikka joka päivä valoisaan aikaan ja mukanani on pieni aurinkoinen vauva. En ole sidottuna toimistoon päivän ainoiden valoisien tuntien ajan, vaan voin hakea energiaa lenkkipoluilta silloin kun on päivän valoisin hetki. Se jos joku tuntuu luksukselta ja tiedän, että mahdollisesta univelasta huolimatta tuleva talvi ei tule olemaan lainkaan niin pimeä kuin edelliset.
Continue Reading

Kesäisen piknikin helpot kevätsipuli-ruispalat

Toukokuinen hääpäivämme valkeni aurinkoisena. Kesäinen sää suorastaan kutsui ulos lounaalle ja mehän tottelimme kutsuhuutoa pakkaamalla itsemme autoon ja ajamalla järven rantaan. Vihreä nurmikko houkutteli piknikille, mutta näin isolla raskausmahalla ei enää istuta piknik-viltin päälle (tai ehkä vielä istutaan, mutta ylös siitä ei pääse), joten nautimme lounaan terassilla pöydän ääressä.

Jälkkärijäätelön nautimme kuitenkin joenrannan vehreydessä kävellen ja haaveilimme tulevan kesän piknikeistä. Kun vauva on tullut maailmaan voimme suunnata tänne koko pienen perheemme voimin yhtä kauniina kesäpäivänä kuin tänään on. Evääksi otetaan jotain helppoa, hyvää ja kesän makuista.
Continue Reading

Parsaleipä

Parsa on ehdottomasti yksi kevään lempimauistani. Se taipuu moneen ja maistuu ihanasti keväältä ja kesältä. Terveellistäkin parsa on, etenkin kun sen upottaa hollandaiseen ja viimeistelee annoksen pekonilla. Eiku..

Yksi perinteisimmistä tavoista syödä parsaa on koota parsaleipä, jossa vihreä parsa saa kaverikseen juurikin parasta ystäväänsä hollandaisea sekä sisältä valuvaksi jätetyn uppomunan. Me lisäsimme annokseen tietysti myös ystäväämme pekonia rapeutta tuomaan, hieman potkua srirachasta sekä kevään lempiyrttiäni ruohosipulia.

Parsaleipä on ihana viikonloppuaamun aamiainen tai maukas kesäpäivän lounas. Siinä yhdistyy monta vaikeana pidettyä asiaa, kuten hollandaise-kastikkeen valmistus, uppomunan tekeminen ja parsan keittäminen, mutta uskokaa kun sanon, etteivät ne nyt niin vaikeita asioita ole. Jos mekin osattiin niin sinäkin osaat. Seuraa vain alla olevia ohjeita. Tiesitkö että uppomunan voi valmistaa helposti kelmussa? Nyt tiedät ja kohta olet toivottavasti jo kokeillutkin sitä. Aloitetaan:
Continue Reading

Pestocrostinit

Olimme kiertäneet koko päivän veneellä pitkin Ligurian kaunista ja jylhää rannikkoa. Olimme nähneet Portoveneren ja kaikki Cinque Terren kylät mereltä päin kun hyppäsimme pois aluksen kyydistä viimeisessä Cinque Terren kylässä. Monterosso al Maren illassa kävellessämme tuumasimme, että taitaa olla välipalan aika. Kuuman päivän päätteeksi pitäisi saada jotain suolaista. Niinpä istahdimme kivan näköiselle terassille.

Tilasimme tarjoilijalta crostineita. Minulle anjoviksilla ja Henkalle tomaateilla. Myöhemmin saman loman aikana tilasimme Chiantin pikkukylässä vielä lautasellisen erilaisia crostineja ja viimeistään silloin päätimme, että näitä pitää tehdä kotonakin.
Continue Reading

Kinkulla täytetyt quesadillat

Yksi viime vuoden keittokirjasuosikkejani oli Hyvää joulua -kirja, josta tuli testattua talven kuukausina useampaakin reseptiä. Niinpä kun posti toi loppukeväästä kotiin uusimman Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin teoksen, hihkui tämä ruokabloggaaja innosta. Lomaruokaa-kirjassa on helppoja lomareseptejä, jotka sopivat yksinkertaisuudessaan myös simppeliksi, mutta maukkaaksi arkiruoaksi nyt kun lomat on tältä erää ohi.

Me testasimme kirjasta ensimmäisenä quesadilloja. Valitsimme täytteeksi kinkkua, basilikaa sekä jalapenoja. Jälkimmäisiä ei kannata ainakaan kinkkuversiossa unohtaa, sillä jalapenoviipaleet kruunasivat makuelämyksen ja toivat sopivaa vipinää quesadilloihin.
Continue Reading

Tanskalainen sillivoileipä

Aina kun kuulen sanan sillivoileipä, tai näen sellaisen pötköttelevän edessäni, alkaa päässäni soida Pauli Hanhiniemen ääni. ”Muistan kuinka laitoit sillivoileipää mun krapulaan..” Melko häiritsevää, biisi ei nimittäin kuulu suosikkeihini, vaikka Pauli onkin ihan hauska hemmo ja Kolmannella Naisella on muita ihan hyviä biisejä.

Viimeksi sillivoileipäbiisi soi päässäni kun tein postauksen sillivoileipiä Euroviisufinaaliin. Tai oikeastaan biisi soi päässäni sen jälkeenkin kun käsittelin sillivoileipäkuvia, kun tein blogiaikatauluun tilaa sillivoileipä-postaukselle ja kun kirjoitin tämän postauksen. Että sillivoileipää itse kunkin krapulaan sitten vaan! Olkaa hyvät.

Tanskalainen sillivoileipä

– maalaisleipää (Kuten kuvasta näkyy, meillä ei ollut maalaisleipää vaan saaristolaisleipää. Mitä pienistä.)
– voita tai margariinia
– salaatinlehtiä
– keitettyä perunaa
– keitettyä kananmunaa
– valkosipulisilliä
– kapriksia
(- persiljaa)

Kun perunat ja kananmunat on keitetty ja potut ovat jäähtyneet, voit alkaa koota leipiä. Voitele maalaisleipäviipaleet ensin ohuesti voilla tai margariinilla. Laita sitten salaatinlehti pohjalle.

Asettele keitetyt perunat ja kananmunat viipaleina salaatinlehtien päälle ja laita päällimmäiseksi silliä. Sillin valkosipulista lientä voi myös kipata vähän leivän päälle sillipurkin pohjalta. Koristele kapriksilla ja halutessasi persiljalla.

”..sitä muulla tavoin tuskin olis saanut talttumaan, palaa minut parantamaan..”
Ja kaikki yhes koos:
”Äiti pojastaan pappia toivoi, poika lauloi, lauloi ja joi. Äiti toivoi, poika joi.”