Hotelli Relais Vignale, Toscana

Ajamme vuokra-autolla halki Toscanan maaseudun postikorttimaisemien. Kukkuloiden laella nököttää pieniä kyliä ja kaupunkeja ja olemme matkalla yhteen niistä. Takana on jo pari viikkoa Italiassa ja edelliset yöt vietimme Firenzen vilinässä. Seuraavat pari päivää aiomme nauttia Toscanan maaseudun rauhasta Radda in Chiantin kuvankauniissa pikkukylässä.

Halusimme viettää osan häämatkastamme Toscanan maaseudulla ja kun törmäsimme netissä surffaillessamme hotelli Relais Vignaleen Radda in Chiantissa, varasimme huoneen saman tien. Miten ihana paikka keskellä Chiantin viinialuetta aivan matkareittimme varrella Firenzen ja Sienan välissä.

Tänne pysähtyisimme ehdottomasti muutamaksi yöksi, lojuisimme uima-altaalla pari päivää, lukisimme kirjoja ja juttelisimme elämästä lasilliset chiantia kädessämme. Kuulostaa täydelliseltä. Todellisuudessa katsoimme muun muassa Timantit on ikuisia -biisistä tehtyä Muumi-videota kännykällä, mutta se ei kuulosta niin hienolta kuin elämästä jutteleminen, joten ei mennä nyt epäolennaisiin yksityiskohtiin.

Muumi-videolla tai ilman, täydellistä se olikin. Hotelli on samaan aikaan sekä söpö että hieno. Sen sokkeloisilla käytävillä meinaa eksyä (etenkin jos sattuu olemaan suuntavaistoton Martina), mutta se ei haittaa, sillä aina löytyy uutta ihmeteltävää. Oviaukosta pääsee ihanaan olohuonemaiseen tilaan ja kulman takaa löytyy uloskäynti rauhaisalle terassille, jota kukaan muu ei ole näköjään vielä tänään löytänyt. Takapihalla kasvaa viiniköynnöksiä, yrttejä ja muita hyötykasveja, joita hyödynnetään hotellin ravintolassa.

Parasta hotellissa on kuitenkin sen uima-allas, jonka luona vietämme seuraavat pari päivää aurinkotuoleissa loikoillen. Kylän kirkon kello kertoo tasatunnein paljonko kello on, kaskaat sirittävät ja linnut laulavat satunnaisesti, mutta muuten on hiljaista. Ravintolan tarjoilija tuo pyydettäessä juotavaa ja pahoittelee kun ei voi tuoda uima-altaalle viiniä lasissa, vaan joutuu tarjoilemaan juoman muovimukista. Ei paljon haittaa.

Makaamme koko päivän altaalla välillä lukien, välillä altaaseen pulahtaen ja välillä aurinkoon torkahtaen. Päivätorkkujen läpi kuulen kirkon kellon soivan, käännän kylkeä ja jatkan taas torkkumista.

Sää on täydellinen auringossa lojumiseen. On lämmin, muttei liian kuuma. Muutama pilvenhattara harhailee taivaalla varjostaen hetkeksi auringon viilentäen näin mukavasti auringosta nauttivien oloa. Jätän viimeisetkin hääkevään stressinhippuset ja univelat tänne Chiantin maaseudulle.

Altaalla ei ole juuri muita vaan saamme melkein koko allasalueen itsellemme. Iltapäivällä jokunen lapsiperhe tulee pulahtamaan veteen, mutta suurin osa hotellin asiakkaista viettää päivät retkillään lähialueilla ja saapuu hotellille vasta illan suussa päivälliselle. Päivisin Relais Vignale nuokkuu kanssamme uneliaana.

Hotellin ravintola on ihana ja saattaa olla että valehtelin, kun kerroin uima-altaan olevan parasta hotelli Relais Vignalessa. Ravintola on nimittäin ehkäpä vielä ihanampi. Rinteeseen hotellirakennuksen kylkeen rakennettu katettu, mutta seiniltään avoin pitkulainen tila takaa jokaisesta pöydästä näkyvät upeat maisemat Toscanan kumpuileville pelloille. Ruoka on erinomaista, palvelu hyvää ja vehreässä miljöössä silmä ja sielu lepää. Aivan ihana paikka.

Syömme ravintolassa sekä aamiaista, lounasta että illallista. Aamiainen on runsas ja ihan täydellinen startti aurinkoiselle päivälle Chiantin alueella. Buffet-pöydän antimet on peitetty kansilla, mutta silti ystävämme ampiaiset pörräävät niiden kimpussa jopa ärsyttävän paljon. Henkilökunta tekee parhaansa, jotteivät ampiaiset häiritsisi asiakkaita, mutta ötökät kuuluvat maaseudulle, eikä niitä voi häätää kokonaan. Pöytiin asti ampiaiset eivät kuitenkaan onneksi tule vaan ne pörräävät mieluiten seisovan pöydän herkkujen ympärillä.

Minä vihaan ja pelkään ampiaisia, mutta vietin täällä niistä huolimatta rauhallisia aamiaishetkiä. Henkka joutui hieman auttamaan minua ruokien hakemisessa, mutta pöydän ääressä sai olla ihan rauhassa, katsella maisemaa, hengittää raikasta ja tuoksuvaa ilmaa ja herätä kaikessa rauhassa uuteen päivään. Voisinpa viettää jokaisen aamuni täällä.

Myös lounas oli maittava, mutta parasta oli ehkä kuitenkin hotellin ravintolassa nauttimamme illallinen. Puin illallisajan koittaessa mekon päälleni ja laitoin hieman huulikiiltoa ennen kuin astelimme alas ravintolaan. Se oli hyvä valinta, sillä minulla oli mukavampi olo kun olin laittautunut edes hitusen enemmän kuin päivällä altaalla lojuessa, vaikka ravintolaan voi toki saapua lähes missä tahansa vaatteissa. Taidokasta illallista on kuitenkin hyvä kunnioittaa siistillä olemuksella, vaikka tunnelma onkin rento.

Tarjoilijat palvelevat ystävällisesti kuin hienompaakin asiakasta ja pöytään tuodaan herkkuja aina maittavasta keittiöntervehdyksestä alkaen. Nautin täällä elämäni parhaan (ja okei, siihen asti ainoan) panzanellan ja ihastuin tomaattiseen leipäsalaattiin siinä määrin, että sitä oli tehtävä reissun jälkeen kotonakin.

Myös muu ruoka oli maittavaa ja viini erinomaista, kuten Chiantin alueella voi olettaakin olevan. Aurinko laski kumpuilevan maiseman taakse, kaskaat heräsivät sirittämään kovaäänisesti ja lopulta illallistamme valaisivat vain ravintolan tunnelmalliset valot sekä taivaalla loistava kuu. Ihana ilta.

Uima-altaan ja ravintolan lisäksi nautimme olostamme myös hotellin terasseilla. Istuimme rakennuksen sivuparvekkeelle rakennetulla pienellä terassilla aperitiivilla, hörppäsimme yömyssyt toisen isomman terassin suojissa ja juttelimme baarimikon kanssa, joka haki takapihalta yrttejä cocktaileihin. Aperitivon aikaan baarin eteen sivupöydälle oli katettu pientä purtavaa, jota sai syödä drinkin hinnalla. Olenko jo kertonut, että rakastan italialaista aperitivo-kulttuuria!

Ravintolassa on myös viinikauppa ja siellä järjestetään viinitastingeja. Huoneet ovat ainakin meidän kokemuksemme mukaan tilavia ja perusmukavia, mutta eivät mitenkään erityisen mieleenpainuvia. Perusjutut kuitenkin löytyvät, yleisilme on siisti, sänky mukava ja kylpyhuonekin italialaisittain jopa ylellisen tilava. Me emme kuitenkaan viettäneet huoneessa juurikaan aikaa, sillä hotellin yleiset tilat olivat paljon suloisemmat ja viihtyisämmät.

Hotellin pihasta löytyy isohko parkkipaikka, joten autolle on tilaa. Tämä onkin täydellinen tukikohta Toscanan tutkimiseen. Nauti maittava aamiainen terassimaisessa ravintolassa, ota auto alle ja suuntaa päiväksi Firenzeen, Sienaan, San Gimignanoon tai muualle lähiseudulle, palaa takaisin iltapäivän helteen taittuessa, virkistä oloasi pulahtamalla uima-altaaseen, nauti aperitivo hotellin terassilla ja suuntaa sitten illalliselle joko hotellin ravintolaan tai muualle Radda in Chiantin kylään.

Hotellin tunnelmaa kuvannee hyvin myös se, että siellä tallustellessani minut valtasi tunne, että jos joskus kirjoittaisin kirjan, tulisin kirjoittamaan sen tänne. Kesällä naputtaisin läppäriäni terassilla tai uima-altaalla ja syksyn tullen näin itseni jo sieluni silmin istumassa alakerran sohvilla mukavasti viinilasi kädessä ukkosen pauhatessa ulkona. Ympäristö on sopivan inspiroiva, mutta riittävän rauhallinen, ja jos kirjan kirjoittaminen alkaisi tökkiä, suuntaisin päiväksi vaikkapa Firenzeen shoppailemaan. Hmm, ehkä vielä jonakin päivänä..?