Nimijuhlien tarjoilu

Ristiäisten ja nimijuhlien tarjoilu lienee perhejuhlista eniten päänvaivaa aiheuttava tapahtuma, pienten lasten vanhemmilla kun on harvemmin ihan hirveästi aikaa tuhlattavana monen sortin leivonnaisten toteuttamiseen. Myös väsymyksen pienentämä aivokapasiteetti aiheuttaa omat haasteensa kaikenlaisen aivotoiminnan aikaansaamiseksi. Siksi suunnittelukaan ei suju aivan normaalisti.

Lapsen ensimmäiseen juhlaan tekee kuitenkin mieli panostaa ja lähipiiri toimii usein korvaamattomana apuna. Niin oli myös meillä, vaikka vaivasimmekin heitä lopulta melko vähän, sillä halusimme selviytyä tarjoiluista mahdollisimman helpolla, mutta saada silti aikaiseksi herkulliset tarjoilut. Tässä muutama vinkki siihen, miten onnistuimme siinä.

nimijuhlat-1

nimijuhlat-6-2

nimijuhlat-6

Kakku on juhlapöydän ehdoton tähti ja mekin halusimme pikkubloggaajan nimijuhliin hienon kakun, vaikkemme innostuneetkaan ajatuksesta perinteisestä vaaleanpunaisesta tai vaaleansinisestä kakusta, jonka koristeena toimii vauvan nimi. Emme halunneet todellakaan alkaa myöskään itse leipomaan, joten kakku noudettiin Kellokoskella sijaitsevasta Kinuskillasta.

Kinuskillasta saa tilattua kakun omiin juhliin ja myös paikan päällä voisi viettää juhlia, minkä aiomme pitää korvan takana vastaisuuden varalle. Kahvilan leivonnaiset kun on todettu jo useasti todella herkullisiksi ja miljöökin on aivan ihana.

nimijuhlat-8-2

nimijuhlat-12

nimijuhlat-7-2

Pikkubloggaajan juhlapöydän keskipisteenä toimi Kinuskillan kinuskikakku, jonka Henkka kävi noutamassa Kellokoskelta juhlapäivänä. Mansikoilla koristeltu kinuskikakku oli todella herkullinen enkä ihmettele yhtään miksi juuri se on kahvilan nimikkokakku.

Muut makeat herkut olivat valmiskamaa. Ladoimme kerrostarjottimen täyteen erilaisia karamelleja, pikkuleipiä, suklaata ja keksejä. Lopputulos oli mukavan näyttävä ja herkullinen ilman että meidän tarvitsi upottaa käsiämme lainkaan taikinaan.

nimijuhlat-1-3

nimijuhlat-2

nimijuhlat-4-2

Koska pääsimme makealla puolella niin helpolla, näimme hieman enemmän vaivaa suolaisten herkkujen toteuttamiseen. Leivoin pöytään suolaisen sieni-pekonipiirakan, Henkan vanhemmat toivat pöytään savukalaa ja minun äitini leipoi karjalanpiirakoita, jotka tarjoiltiin tietysti munavoin kera.

Henkka teki kalan kaveriksi tsatsikia ja pienet suolaiset herkut syntyivät nopeasti sipaisemalla tuorejuustoa ruissipsien päälle. Teimme sekä ruohosipulin että valkosipulin makuisia ruissipsejä. Myös nämä tonnikalatäytteiset ruisnapit olisivat sopineet juhlapöytään täydellisesti, mutta kuten todettua, halusimme päästä mahdollisimman helpolla ja valitsimme sipsien täytteeksi tällä kertaa tuorejuuston.

kriterrose-1-2

kriterrose-4

Pikkubloggaajan nimeä juhlistettiin tietysti nostamalla myös malja kuohuvaa. Magnumpullosta kaadettu Kriter Rosé oli erinomainen valinta pienen tytön juhliin. Lisäksi tarjolla oli vaaleanpunaista limua, kivennäisvettä ja teetä sekä kahvia. Laktoositonta maitokahvia lähdettiin hakemaan lähikaupasta kun pöytä oli jo katettu. Eihän sitä nyt kaikkea voi muistaa varsinkaan univelan ja minulla juhlien aikaan päällä olevan vahvan lääkekuurin pehmentämillä aivoilla.

Mahdollisimman pienellä vaivalla koottu juhlapöytä keräsi paljon kehuja eikä meidän tarvinnut tuntea lainkaan huonoa omatuntoa siitä, että turvauduimme valmiskamaan ja lähipiirin apuun. Herkulliset juhlat voi saada aikaiseksi myös hieman oikaisemalla. Kun juhlapöydän kruunuun eli kakkuun oli panostettu antamalla se ammattilaisten hommaksi, ei muuta tarjoilua tarvinnut niinkään stressata. Silti pikkubloggaajan nimijuhlat olivat juuri niin herkulliset kuin ruokabloggaajaperheessä voi ajatellakin olevan. Harmi ettei itse sankari päässyt vielä nauttimaan juhlapöydän antimista. Hänelle riitti pelkkä maito.

nimijuhlat-3

nimijuhlat-11

Yhteistyössä Kinuskilla.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Sanna tiistai, lokakuu 18, 2016 at 19:27

    Tykkään kun tarjottavien vieressä lukee mitä siinä on, ruoka maistuu paremmalta kun tietää mitä syö. Tuossa oli kyllä tosi herkut, kuola alkoi kyllä valumaan kun mainitsit itsetehdyt karjalanpiirakat. Niitä ei nykyään saa oikeastaan mistään, lienee turhan työläitä nykyihmisille.

    • Reply Martina keskiviikko, lokakuu 19, 2016 at 14:44

      Nimikylteillä sai myös kivasti väriä kattaukseen ja kun minulla sattui olemaan vaaleanpunaista kartonkia ja mustia liitutaulutarroja niin väkersin sitten tuollaiset kyltit. En harrasta niitä läheskään aina, mutta kuten sanoit, onhan se kiva tietää mitä syö eikä vieraiden tarvitse kysellä mitä mikäkin on kun ruoan nimi lukee siinä vieressä. Itsetehdyt karjalanpiirakat ovat taivaallisia! Onneksi pikkubloggaajan mummi innostui tekemään niitä. Itse en olisi mitenkään jaksanut tai välttämättä edes osannut. 🙂

    Leave a Reply