Monthly Archives

lokakuu 2016

Aamiaisburgerit – Mietteitä syksystä ja isänpäivästä

Istun sohvalla ja katse harhailee pihamaalla, joka on peittynyt viimeisten viikkojen aikana sakeaan lehtivaippaan. Viimeiset keltaiset lehdet leijailevat puista maahan ja aurinko pilkistää tummansinisen pilven takaa. On syksy ja se saa minut tänäkin vuonna mietteliääksi.

Mietin viime vuotta jolloin olin juuri näihin aikoihin saanut tietää mahassani kasvavan uuden pienen elämänalun. Erityisen hyvin mieleen palaavat ne iltalenkit, kun karkasin työpäivän jälkeen maaseutumaisemiin hölkkäämään ja jäsentelemään ajatuksiani. Iltarusko värjäsi maiseman vaaleanpunaisilla sävyillään ja koko maailma näytti niin kauniilta. Silmäkulmasta vierähti kyynel kun kuulokkeissa alkoi soida Lohtu. Onnenkyynel ei ole kaukana nytkään kun katson viereeni nukahtavaa pikkubloggaajaa, joka on mullistanut maailmamme täysin.

Eniten minua ihmetyttää edelleen se tunne, kun monen työntäyteisen vuoden jälkeen olenkin yhtäkkiä kotona niin pitkään, etten ole koskaan aiemmin ollut. Ei työstressiä, ei aikaisia aamuherätyksiä eikä väsyneitä päiviä tunkkaisessa toimistossa. Ahdistun kuitenkin hetkeksi kun huomaan valon karkaavan ja tajuan edessä olevan taas pimeimmän vuodenajan.

Olo helpottaa heti kun ymmärrän, että tänä talvena voin ulkoilla vaikka joka päivä valoisaan aikaan ja mukanani on pieni aurinkoinen vauva. En ole sidottuna toimistoon päivän ainoiden valoisien tuntien ajan, vaan voin hakea energiaa lenkkipoluilta silloin kun on päivän valoisin hetki. Se jos joku tuntuu luksukselta ja tiedän, että mahdollisesta univelasta huolimatta tuleva talvi ei tule olemaan lainkaan niin pimeä kuin edelliset.
Continue Reading

Milanon luukirkko – San Bernardino alle Ossa

Istumme minibussin kyydissä kumpikin omissa ajatuksissamme. Tunnelman voisi kuvailla olevan väsynyt, mutta onnellinen. Blogimatka Emilia Romagnassa on päättymässä. Mieli jäsentelee parhaillaan kaikkea pitkän viikonlopun aikana kokemaamme. Olemme viettäneet aamupäivän Gelato Universityllä (kyllä, Italiasta löytyy kokonainen koulu jäätelölle!) ja suussa maistuu vieläkin omatekemä jäätelö. Pian olemme Bolognassa, jossa hyppäämme junaan ja blogimatka on virallisesti ohi.

Me emme kuitenkaan mene vielä kotiin vaan vietämme pari päivää Milanossa. Milanon matkaohjelman suunnittelu on jäänyt blogimatkavalmistelujen jalkoihin, mutta onneksi Emilia Romagnassa on ollut mukana milanolainen bloggaaja Mage, joka on antanut meille ravintolasuosituksia ja muita vinkkejä kotikaupunkiinsa. Nyt hän hypähtää vierellemme bussinpenkkiin ja näyttää jotain puhelimestaan.
Continue Reading

Nougatpalat – Varoitus, sisältää Nutellaa!

Tuplanougat eli Dubbel Nougat -patukka oli pitkään lempparini. Nykyään se on makuuni hieman liian makea sellaisenaan, mutta sopii edelleen erinomaisesti leivontaan. Aivan kuten ikilempparini Nutella, joka ei ole koskaan liian makeaa vaikka sellaisenaan syötäväksi.

Selailin eräänä päivänä leivontainspiraatiota kaipaillessani kirjahyllystäni löytyvää Kinuskikissa leipoo! -kirjaa ja törmäsin leivonnaiseen, jossa on sekä Dubbel Nougatia että Nutellaa. Tätä on pakko kokeilla! Ohje vaikutti vieläpä sopivan helpolta kiireiseen aikatauluuni, joten oli selvää, että näitä meillä leivottaisiin. Suosittelen samaa sinulle. Lopputulos on hieman kuin mokkapalat, mutta ilman kahvia ja paremmalla kuorrutteella.
Continue Reading

Ranskalainen juusto-pekonipiirakka

Ranskalaisen keittiön lempparia on mahdoton valita, mutta yksi mistä pidän maan ruokakulttuurissa erityisesti, ovat ihanat ranskalaiset leivonnaiset. Värikkäät macaronsit ja muut makeat leivonnaiset ovat ihania, mutta pidän kovasti myös suolaisista leivonnaisista. Etenkin hyvään taikinaan tehdyt mehevät ranskalaiset piiraat ovat parhaimmillaan vastustamattomia.

Leikatessa rapeasti rapsahtava taikina ja mehevä täyte täynnä makua. Siitä on tämäkin ranskalainen piiras tehty. Juustoksi kannattaa valita mahdollisimman voimakkaan makuinen juusto eikä sinapin määrässä kannata pihistellä. Ja hei, eihän mikään missä on pekonia voi olla pahaa?
Continue Reading

Nimijuhlien tarjoilu

Ristiäisten ja nimijuhlien tarjoilu lienee perhejuhlista eniten päänvaivaa aiheuttava tapahtuma, pienten lasten vanhemmilla kun on harvemmin ihan hirveästi aikaa tuhlattavana monen sortin leivonnaisten toteuttamiseen. Myös väsymyksen pienentämä aivokapasiteetti aiheuttaa omat haasteensa kaikenlaisen aivotoiminnan aikaansaamiseksi. Siksi suunnittelukaan ei suju aivan normaalisti.

Lapsen ensimmäiseen juhlaan tekee kuitenkin mieli panostaa ja lähipiiri toimii usein korvaamattomana apuna. Niin oli myös meillä, vaikka vaivasimmekin heitä lopulta melko vähän, sillä halusimme selviytyä tarjoiluista mahdollisimman helpolla, mutta saada silti aikaiseksi herkulliset tarjoilut. Tässä muutama vinkki siihen, miten onnistuimme siinä.
Continue Reading

Hotel Vasari Palace, Firenze

Hotel Vasari Palacen huoneiden ovia koristavat vanhat muotokuvamaalaukset, jotka ovat jokaisessa ovessa erilaiset ja hieman hämmentävät. Tuntuu kuin lukuisat silmäparit tuijottaisivat käytävällä kulkijaa. Ovatkohan nämä joitain kuuluisia historiallisia henkilöitä? Varmaan, mutta emme tunnista yhtäkään.

Sokkeloisten käytävien koristeena on myös muun muassa vanha ompelukone ja lintuhäkki, jotka sopivat vanhahtavaan miljööseen kuin harmaa kiharaperuukki muotokuvassa tollottavan hienon herran päähän. Ikkunoiden runsaat verhot ja vanha portaikko korostavat historiallista tunnelmaa.

Löydämme muotokuvien joukosta oman ovemme ja astumme sisään huoneeseen. Tilavassa hotellihuoneessa odottaa pullo kuohuviiniä ja suolaista purtavaa. Pieni yllätys häämatkalaisille.
Continue Reading

The Cock, Helsinki – Ekoja kertoja

Huikkaan heipat kotiovella, painan oven kiinni ja lähden kävelemään kohti juna-asemaa. Kuulostelen oloani. Tuntuu niin kovin ihmeelliseltä. Jalassa on korot ensimmäistä kertaa sitten en edes muista minkä. Sen varmaan kun vauvamaha alkoi olla niin iso, ettei tasapainoni ollut enää ennallaan. Siitä on ainakin puoli vuotta. Myös se tuntuu kovin ihmeelliseltä etten työnnä edessäni vaunuja ja peilistä katsoi lähtiessä nainen, jonka hiusten, naaman ja asun eteen oli nähty hieman vaivaa. En meinannut edes tunnistaa itseäni. Kyllä vaan, äippä oli ensimmäistä kertaa ulkona ilman vauvaa.

Aluksi en uskaltanut edes ajatella kotiin mumminsa kanssa jäänyttä pikkubloggaajaa vaan höpöttelin Henkalle niitä näitä. Pelkäsin valtavan ikävän vyöryvän päälle pienestäkin ajatuksesta. Junassa olin vaan ja istuin tietäen, ettei kukaan tarvitse minua nyt. Kummallista sekin. Samoin se, että määränpäämme oli Helsinki. Enhän ollut käynyt kaupungissa sitten viimeisen työpäiväni ennen äitiyslomaa ja siitä on jo, apua, neljä kuukautta! Tuntuu kuin olisin tavannut hyvän ystävän pitkästä aikaa. Helsinki – Minulla oli sinua ikävä!
Continue Reading

Toscanan ruokakulttuurista

Kun maistelee toscanalaisia ruokia, on vaikea uskoa, että alueen ruokakulttuuri pohjautuu vahvasti niin sanottuun cucina poveraan eli köyhään tai köyhien ruoanlaittoon. Moni perinteinen toscanalainen ruoka on peräisin siltä ajalta, kun piti nyhjäistä tyhjästä ja kaikki mahdollinen hyötykäytettiin. Toscanalaisessa ruokakulttuurissa suositaankin muun muassa sisäelimiä, papuja, kasviksia, sieniä ja esimerkiksi kesäkurpitsasta hyödynnetään myös kasvin kukat, jotka friteerataan herkullisen rapeiksi.

Köyhistä ajoista muistuttaa myös toscanalainen leipä, joka on perinteen mukaisesti edelleen suolatonta ennen muinoin perityn suolaveron takia. Suolaan ei ollut varaa, joten sitä ei tuhlattu leipään.
Continue Reading