San Gimignano, Italia

Se kurkistaa ensin ujosti Toscanan kumpuilevien maisemien takaa. Kohta se näkyy paremmin ja kauemmin, jolloin kaupungin tornien värittämää siluettia pääsee ihailemaan kunnolla. Katse nauliintuu jylhään muurein ympäröityyn kaupunkiin, joka kutsuu luokseen kuin luvaten paljastaa syvimmät salaisuutensa.

Kukkulan päällä kohoava San Gimignano on upean näköinen jo kauempaa ihailtuna. Torneja on reilusti yli pienen kaupungin tarpeen ja näkymä on jollain tapaa jopa epärealistinen. Kaupungin siluetin kerran nähtyään on päästävä lähemmäksi, ihan keskiaikaisen kaupungin sydämeen.

Ajamme lähemmäksi kaupunkia ja rohkeasti ohi ensimmäisen parkkipaikan toivoen, että kaupunkia lähempänä sijaitsevalla parkkipaikalla on tilaa. Ja onhan siellä, ihan lyhyen jonotuksen jälkeen. Kolmas, kaikista lähimpänä kaupunkia sijaitseva parkkipaikka on varattu kaupungin asukkaille ja muille, joilla on lupa ajaa parkkipaikalle. Älä siis mene sinne. Et kyllä pääsisikään (saatoimme kokeilla sitä, ihan vaan teitä varten..).

San Gimignanon kaupunkiin ei tosiaan ole mitää asiaa autolla, joten muurien ulkopuolelle on järjestetty runsaasti parkkitilaa kaupunkiin suuntaaville turisteille. Jätä siis auto kaupungin ulkopuolelle parkkiin, kävele loppumatka jalkaisin ja astu sisään kiviportista keskiaikaan jämähtäneeseen kaupunkiin.

San Gimignano on tunnettu torneistaan, joita kilpailevat suvut rakensivat aikeenaan saada kaupungin korkein torni oman suvun nimiin. Jossain vaiheessa tornien korkeutta yritettiin rajoittaa, mutta sääntöä rikottiin heti. Sillä onhan meidän tornin oltava korkeampi kuin teidän. Parhaimmillaan San Gimignanossa on ollut peräti 72 tornia. Nykyään niitä on pystyssä 14, mikä on edelleen iso luku näin pienelle kaupungille.

San Gimignanon kaupunki kukoisti keskiajalla, kunnes musta surma koitui sen tuhoksi. Puolet kaupungin väestöstä kuoli ruttoon ja kaupunki jäi kitumaan heräten kunnolla henkiin vasta, kun turistit kiinnostuivat siitä 1900-luvulla. Nykyään San Gimignano on merkittävä matkakohde ja sen kaduilla tallustavasta turistipaljoudesta huolimatta viehättävässä tornikaupungissa kannattaa vierailla.

Heti kaupungin portista sisään astuttua tuntuu kuin palaisi keskiajalle. Kivikaupungin kapeat kadut mutkittelevat ylös ja alas ja joka kulmalle tekisi mieli jäädä kuvaamaan karun kaunista kaupunkia. Keskikesän kuumuudessa helpotusta tuo lasillinen Piazza del Duomon terassilla nautittua kylmää Vernaccia-viiniä, joka on tornien lisäksi erittäin hyvä syy vierailla San Gimignanossa.

San Gimignanon alueelta tulevaa kuivaa ja raikasta kesän makuista Vernaccia-viiniä pidetään yhtenä Italian parhaista valkoviineistä enkä yhtään ihmettele miksi. Se on erinomainen nautiskeluviini ja mekin maistelimme sitä pitkin Toscanaa ihastuen aina yhä syvemmin Vernaccian kuivaan, mutta lempeään raikkauteen.

Vernacciaa saa San Gimignanon lisäksi yleisesti myös muualta Toscanasta, mutta onhan se nyt hienoa ostaa tuliaispullo viinin kotikonnuilta San Gimignanosta. Viinipuoteja onkin kaupungissa tiheään ja kivan näköistä tuliaistavaraa myydään niiden tuntumassa pilvin pimein. On keittiötekstiilejä, keramiikkaa ja ruokatarvikkeita. Täältä kannattaa ostaa ainakin osa reissun tuliaisista, jos sinulla on tapana raahata sellaisia mukanasi.

Tornien ja Vernaccia-viinin lisäksi San Gimignano on tunnettu kidutusmuseoistaan, joita on tornien lailla vähintäänkin tarpeeksi näin pieneen kaupunkiin. Täällä keskiaikaisilla kujilla tepastellessa voisi kieltämättä olla mielenkiintoista piipahtaa kidutusmuseoon, vaikka aihe onkin karmea. Tai ehkä juuri siksi. Meillä oli kuitenkin vielä niin tuoreessa muistissa San Marinon kidutusmuseon anti, että kävelimme tällä kertaa kauheuksista kertovien museoiden ohi.

Me vierailimme San Gimignanossa kaiken kaikkiaan noin puolikkaan päivän verran. Kiipesimme yhteen kaupungin kuuluisista torneista ja ihailimme siellä pitkään maisemia. Torre Grossa olikin San Gimignanon reissun ehdoton kohokohta. Samalla lipulla olisi päässyt museoon, mutta me emme jaksaneet kiinnostua siitä, sillä Siena Palioineen odotti meitä jo syvemmällä Toscanan sydämessä.

Niinpä sanoimme heipat San Gimignanon keskiaikaisille kujille ja torneille miettien, että täällä olisi voinut yöpyäkin. Kaupungin todellinen sielu olisi avautunut vielä paremmin, kun illan pimetessä päiväretkituristit kaikkoavat San Gimignanon kaduilta. Ja ah, voin vain kuvitella miten upea auringonlasku kaupungin muureilta aukeaa. Mietin jopa palaavani tänne vielä joskus ihailemaan öistä San Gimignanoa. Hassu tornikaupunki taisi viedä sydämeni.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Sari perjantai, kesäkuu 17, 2016 at 15:21

    Viimeksi Toscanassa olessamme oli tarkoitus suunnistaa tänne, mutta reissu jäi tekemättä. Kiva oli päästä ”teidän kyydissä” nyt kaupunkiin 🙂

    • Reply Martina lauantai, kesäkuu 18, 2016 at 11:22

      Kiva kun tulit meidän kyydissä kaupunkiin! Tässähän ne tärkeimmät tulikin nähtyä. 😀 Ei vaan, kannattaa San Gimignanossa käydä paikan päälläkin jos tulee vielä mahdollisuus, mutta aika hyvin pienen kaupungin pystyy esittelemään postauksen välitykselläkin.

    Leave a Reply