Parsa-pekonipiirakka

Äitiysloman ensimmäinen päivä. Heräsin tänään normaaliin tapaani aikaisin, mutta sen jälkeen mikään ei olekaan mennyt normaalisti. Tänään minun ei ole tarvinnut meikata, harjata hiuksia eikä valita toimistokelpoisia vaatteita ylleni, vaan voin hengailla kaikessa rauhassa rennossa kotiasussa. En lähtenyt Henkan kyydissä töihin, eikä minun itse asiassa olisi edes tarvinnut nousta silloin kun nousin. Olisin voinut jäädä nukkumaan vaikka koko päiväksi. On äitiyslomani ensimmäinen päivä ja tunnelmat ovat lievästi sanottuna omituiset.

Tuntuu samaan aikaan sekä äärimmäisen onnelliselta että omituisen tyhjältä, mutta myös ihan normaalilta ja luonnolliselta. Jakomielitautiselta siis, ilmeisesti? Minulla on kaikki maailman aika käytettävissäni, ei enää työkiireitä, ei aikatauluja, ei mitään. Voin vaan olla jos haluan, mutta osaanko? Itseni tuntien en tietenkään osaa, halua enkä malta, vaan touhuan kotona kaikenlaista blogista vauvanvaatteiden pesemiseen. Tilasin lämpimän ja aurinkoisen alkukesän, jotta voin ulkoilla joka päivä lähikaduilla ison mahani kanssa tallustaen tai aurinkotuolissa kirjan kanssa lojuen.

On ihan käsittämätöntä miten tyhjä kalenterini on. Enkä edes voi täyttää sitä juurikaan, sillä pikkubloggaajasta ei voi koskaan tietää milloin hän päättää putkahtaa maailmaan. Sitä odotellessa aion nukkua koko vuoden univelat pois ja ottaa kaiken ilon irti toimettomuudestani. Lupaan yrittää opetella olemaan vaan ja tehdä sitä mitä juuri sillä hetkellä haluan.

Voin vaikka katsella koko sadepäivän telkkaria tai lähteä keskellä päivää shoppailemaan, sikäli mikäli vaivoiltani pystyn, mutta ei puhuta nyt niistä, sillä tämän postauksen on tarkoitus olla positiivinen. Tai voin vaikka leipoa parsapiirakan, jonka maustan pekonilla ja parmesaanilla. Siihen minulla onkin jo herkullinen resepti olohousujeni takataskussa.


parsapiirakka

Parsa-pekonipiirakka
6-8 annosta

– valmis (rukiinen) piirakkataikina (400 g)
– nippu parsaa (500 g)
– 170 g pekonia
– 2 dl ranskankermaa
– 2 dl maitoa
– 4 kananmunaa
– suolaa ja pippuria
(- parmesaania)

Sulata piirakkataikina, kauli se ohuemmaksi ja levitä piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa noin vartin verran 175-asteisessa uunissa.

Huuhtele parsat ja leikkaa niistä puumainen varsi pois. Kuori parsan vartta tarvittaessa jos kuori näyttää kovin paksulta. Keitä parsaa suolatussa vedessä 3-5 minuuttia.

Pilko pekoni hieman pienemmäksi. Minä leikkasin pitkät siivut vain puoliksi, tässä saa olla aika isojakin pekoninpaloja. Ruskista pekonit pannulla.

Sekoita ranskankerma, maito ja kananmunat kunnolla keskenään, niin että saat tasaisen seoksen. Haarukalla vatkaaminen riittää. Mausta seos suolalla ja pippurilla.

Levitä pekonit tasaisesti esipaistetun pohjan päälle ja kaada sitten päälle ranskankermasta, maidosta ja kananmunista tekemäsi seos. Asettele parsat päällimmäiseksi ja ripottele halutessasi parmesaania piirakan pinnalle.

Paista piirakkaa 200-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia. Jos näyttää siltä, että parsat alkavat kärähtää, peitä piirakka foliolla. Ripottele valmiin piirakan päälle vielä hieman pippuria ja suolaakin tarvittaessa. Myös parmesaani sopii piirakan päälle.

parsapiirakka-3

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Hanne keskiviikko, toukokuu 18, 2016 at 09:37

    Ihanaa äippälomaa ja nauti. Muista ihan vaan olla välillä.
    Sitten kun alkaa tapahtumaan niin heti tietoa tänne meille:)

    • Reply Martina keskiviikko, toukokuu 18, 2016 at 11:48

      Kiitos, yritän nauttia! Ja osata vaan olla välillä. Se saattaa olla hankalaa, mutta yritän opetella. 🙂 Tietoa tulee varmaan ekana Instagramiin ja/tai Facebookiin, joten siellä kannattaa olla tarkkana. Ihan vielä tuskin tapahtuu mitään. H-hetki voi olla vasta heinäkuussakin, tosin mä toivoisin ettei ihan niin pitkään tarvitsisi enää odottaa. 🙂

  • Reply Sanni keskiviikko, toukokuu 18, 2016 at 13:39

    Hei vaan ja terveiset. Nauti olostasi nyt niin kauan kuin ennätät. Vauva kun syntyy, niin ohjelmaa piisaa! Terveisin nimim. äiti. Onnellinen äiti.

    • Reply Martina keskiviikko, toukokuu 18, 2016 at 18:11

      Tuo ajatus on muuten hyvä pitää mielessä. Nyt kannattaa ottaa ilo irti toimettomuudesta, sillä kohta se on enää muisto vaan. Ehkäpä sen ajatuksen voimalla jaksan pysähtyä paremmin vain olemaan paikallani. Taidan aloittaa nyt. Kone kiinni ja sohvalle! 🙂

    Leave a Reply