Ruokamatkalla Lissabonissa

Lissabonin ruokakulttuurissa näkyy vahvasti kaupungin sijainti lähellä merta. Tarjolla on paljon kalaa ja mereneläviä. Etenkin turskasta tehdyt ruoat ovat suosittuja. Lissabonissa ruoka on melko yksinkertaista ja se on saanut vaikutteita muista Välimeren maista. Muun muassa tapaskulttuuri kukoistaa täällä ja kesäisin grillataan lihaa. Grillattu kana on hyvin yleinen kesäruoka ja lisukkeena on usein perunaa, kikherneitä tai papuja.

Keitoista tunnetuin Caldo Verde sisältää kaalia, perunaa, makkaraa ja chiliä. Portugalilainen ruokakulttuuri ei ole yhtä tunnettu kuin vaikkapa naapurimaan Espanjan keittiö, mutta Lissabonista löytyy muutama herkullinen paikallinen erikoisuus, joista tunnetuin lienee Pastel de Nata -niminen leivonnainen, jota on saaatavilla jokaisesta kojusta ja kahvilasta. Sekä suolaisia että makeita leivonnaisia on muutenkin paljon ja niiden kanssa tarjoillaan vahvaa kahvia, joka vastaa meidän käsitystämme espressosta.

Jos portugalilainen ruoka ei ole kerännyt niin paljon mainetta ja kunniaa kuin muiden Välimeren maiden ruokakulttuurit, niin viinit ovat sitäkin parempia ja tunnetumpia. Kuuluisin niistä lienee makea Portviini ihanan raikasta Vinho Verdeä unohtamatta. Hintataso Portugalissa on ilahduttavan edullinen ja erilaisia ravintoloita löytyy Lissabonista moneen makuun.

Ravintoloissa on tapana tuoda alkuun pientä naposteltavaa, kuten leipää dippien tai levitteiden kera. Toisin kuin monessa muussa Välimeren maassa, Portugalissa näistä naposteltavista joutuu maksamaan pienen parin euron suuruisen hinnan.

Jos et halua alkupaloja, kerro se tarjoilijalle heti, tai viimeistään siinä vaiheessa kun alkupalat kannetaan pöytään. Jos maistat vähänkin, joudut maksamaan. Me maistelimme alkupaloja hyvillä mielin ja maksoimme niistä sen pienen hinnan mikä laskulle ilmestyi. Alkupalat olivat aina hyviä ja hinta niistä on hyvin pieni.

Kala ja merenelävät

Kaloista ja äyriäisistä suosituin on ehdottomasti turska (bacalhau). Myös sardiineja syödään Lissabonissa paljon. Yksi suosituimmista kotiruoista on turskasta tehty laatikkoruoka, jota tarjoillaan monessa ravintolassakin. Turskaa voi maistella myös friteerattujen taikinapalleroiden muodossa. Erityisen hyvältä ne maistuvat oluen kanssa.

Pastel de Nata ja kahvi

Oma lempparini ja ehkäpä Lissabonin tunnetuin herkku ovat Pastel de Nata -leivonnaiset, joihin uskon jokaisen Lissaboniin matkaavan ihastuvan. Paksulla vaniljakreemillä täytettyä voitaikinaleivonnaista ei voi vastustaa ja se maistuukin oikein hyvälle paikallisen kahvin kera. Paikallinen tapa nauttia leivonnainen on tilata suoraan kaksi leivonnaista kerralla, ripotella reilusti kanelia päälle ja syödä herkku vain kahdella haukkauksella.

Pastel de Nata on oikeastaan kopio kuuluisasta Pasteis de Belemistä, jota valmistetaan salaisella reseptillä vain samannimisessä kahvilassa Belemin kaupunginosassa. Resepti on peräisin vieressä olevasta Hieronymuksen luostarista ja kahvilan edessä kiemurtelee aina pitkä jono. En tiedä kuinka paljon Pasteis de Belem eroaa Pastel de Natasta, sillä maistoin vain jälkimmäistä versiota, mutta olen kuullut että ero on vain nimellinen.

Palanpainikkeeksi hörpätään vahvaa kahvia. Leivonnaisen ja kahvin saa alle kahdella eurolla. Kahvikulttuuri on Lissabonissa samantyylinen kuin Italiassa. Kun tilaat kahvin (bica), saat espresson ja se on tapana hörpätä tiskillä seisten. Maitokahvin ystävä voi tilata galaon.

Viinit

Portugalilaiset viinit ovat kautta linjain hyviä ja tunnetuin niistä lienee makea jälkiruokaviini, Porton kaupungista nimensä saanut Portviini. Se on tapana nauttia joko sellaisenaan tai suklaan, juustojen ja pähkinöiden kera. Sanotaan myös, että sikari on hyvä kaveri Portviinille.

Portviiniä on sekä valkoista että punaista ja me maistoimme niistä molempia viimeisenä iltanamme Lissabonissa. Viini on vahvaa ja pieni annos riittää kerralla.

Toinen tunnettu väkevä portugalilainen viini on Madeira, joka on saanut nimensä samannimisen saaren mukaan. Viinin käyminen keskeytetään lisäämällä siihen brandya, jonka jälkeen sitä kypsytetään lämpimässä vähintään kolme kuukautta.

Olut

Myöskään oluen ystävä ei jää Lissabonissa kuivin suin. Suosituin olutmerkki lienee paikallinen Super Bock, joka maistuu oikein hyvälle kuumana kesäpäivänä terassilla nautittuna.

Praca do Comercio -aukion kulmasta löytyy olutmuseo, jonka sisään emme tällä kertaa menneet, mutta nautimme museon terassilla paikalliset oluet hauskoista laseista, jollaiset olisimme halunneet tuoda kotiinkin, mutta hinta oli hieman liian tyyris ja pelkäsimme lasien hajoavan matkalaukkuun. Olutmuseon terassi on myös hyvä paikka maistaa turskapalleroita, joita suositellaan nautittavaksi juuri oluen kanssa. Yksi pallero per nenä riittää maistiaiseksi.

Ginja / Ginjinha

Eikä tässä ollut vielä kaikki Portugalin alkoholijuomat, sillä myös kirsikan lähisukulaisesta ginja-hedelmästä valmistettu likööri ansaitsee tulla mainituksi. Ginja tai Ginjinha tarjoillaan kylmänä tai huoneenlämpöisenä, joskus jatkettuna cocktailina.

Paras tapa nauttia kirsikkainen likööri on herkutella se perinteisesti suklaasta tehdystä pienestä kupista. Tarkoitus on hörpätä ensin puolet likööristä ja työntää sitten koko höskä suklaakippoineen suuhun ja pureskella. On muuten hyvää ja sopivan kiva pieni jälkiruoka. Ginjaa tai Ginjinhaa suklaakiposta tarjoillaan monen kahvilan tiskillä tai erityisissä likööriin erikoistuneissa pikkupuodeissa.

Ravintolat

IMG_3266

Lissabonissa on paljon hyviä ravintoloita moneen makuun. Keskustassa Rossio-aukion kulmassa sijaitseva Bastardo on testaamistamme ravintoloista varmasti mieleenpainuvin ja ehkä myös paras, vaikkei erityyppisiä ravintoloita olekaan helppo vertailla.

IMG_2739

Pidimme kovasti myös Tapas Bar 52 -nimisestä paikallisten suosiossa olevasta tapasbaarista Bairro Alton laidalla. Ravintolan terassilla voi nauttia juoman parin pienen suupalan kanssa tai koostaa koko illallisen isosta kasasta erilaisia tapaksia, jotka jaetaan pöytäseurueen kesken.

IMG_3473

Näköalojensa puolesta ihanin ravintola on Jardim de Sao Pedro de Alcantaran näköala-aukion vieressä The Independente -hotellin yläkerrassa sijaitseva The Insólito. Tänne kannattaa suunnata auringonlaskun aikaan. Maisemien lisäksi myös ravintolan ruoka on erinomaista.

Ruokaketjuista italialainen Nosolo on yllättävän hyvä varsinkin siinä vaiheessa, kun nälkä on jo kova ja jonnekin on päästävä syömään. Ainakin Praca do Comercio -aukiolla sekä Belemissä on Nosolo-ketjun ravintolat ja me kävimme tapojemme vastaisesti niissä kummassakin. Ketjuravintolaan tutustuttiin osittain olosuhteiden pakosta (nälkäkiukku uhkasi ja pahasti), mutta osittain myös siksi, että ruoka oli hyvää ja puitteet miellyttävät.

Rossio- ja Restauradores -aukioiden välimaastoon jäävät kadut Rua Jardim do Regedor sekä Rua das Portas de Santo Antao ovat täynnä turisteille suunnattuja ravintoloita sisäänheittäjineen, mutta toisin kuin voisi luulla, täällä ravintoloissa on hyvä hinta-laatusuhde.

Me herkuttelimme eräänä iltana ravintolassa nimeltä Sol Dourado vadillisella mereneläviä. Ruoka oli hyvää, sisäänheittäjä mukava, eikä hauska jutustelu loppunut siihenkään kun istuimme ravintolan pöytään. Palvelu oli lämminhenkistä ja vilkkaan kadun terassilla oli hauska katsella ohikulkevia ihmisiä, olkoonkin että suurin osa heistä oli turisteja. Normaalisti emme olisi jääneet syömään tällaisen ravintolakadun ravintolaan, mutta koska olimme kuulleet täältä saatavan hyvää ruokaa, istahdimme turistiravintolan terassille emmekä joutuneet katumaan.

Sen sijaan samanmoisella turistikadulla Rua Augustalla emme suosittele syömään. Hinnat ovat korkeat ja laatu kehno, joten kävele mieluummin muualle jos nälkä yllättää. Kahvilla ja Pastel de Natalla voit sentään käydä täälläkin, sillä niitä ei kokemustemme mukaan sössitä missään.

Näköalaterassit

Lissabon on täynnä ihania näköalapaikkoja ja usein niiden yhteydestä löytyy terassi tai kahvila. Ehdoton lempparimme oli Gracan kukkulan mojitokoju, jossa hyväntuulinen mies taikoi herkullisia cocktaileja maisemaa ihailemaan saapuneille ihmisille, joista suurin osa tuntui olevan paikallisia.

IMG_3452

Tykästyimme myös Jardim de Sao Pedro de Alcantaran yhteydessä olevaan kuppilaan, vaikka baari itsessään olikin hieman kämäinen. Tunnelma ja maisemat kumoavat kuitenkin kolkkojen terassikalusteiden ankeuden ja oli terassin reunalla ihan hauskan näköisiä lepotuolejakin. Tilaa GT ja istu alas katselemaan Lissabonia.

Alfamassa Santa Luzian näköalapaikan vieressä, hieman piilossa portaiden takana on ihanan vehreä kattoterassi, jonka maisemat ovat pois päin keskustasta. Tänne on mukava istahtaa kuumana kesäpäivänä ja antaa kevyen tuulen viilentää yhdessä kylmän Vinho Verden tai oluen kera.

Previous Post Next Post

4 Comments

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista torstai, huhtikuu 21, 2016 at 13:47

    Kiitos Martina mukavasta postauksesta ja läpileikkauksesta Portugalin keittiö- ja juomamaailmaan. Suunnitelmissani olisi jonkin sortin Portugalin kiertomatka, joka alkaisi Lissabonista. Tässä olikin paljon käyttökelpoisia ravintolavinkkejä. Nälkä (myös matkustusnälkä) tuli, kun näitä kuvia katseli 🙂

    • Reply Martina perjantai, huhtikuu 22, 2016 at 09:22

      Kiitos kommentista ja kiva kuulla että pidit postauksesta. Portugalin kiertomatka kuulostaa ihanalta. Voisin lähteä sellaiselle itsekin koska vaan! Jos aiotte käydä syömässä Bastardossa (suosittelen!) niin kannattaa tehdä pöytävaraus. Muihin pääsimme ilman pöytävaraustakin.

  • Reply Netta torstai, huhtikuu 21, 2016 at 16:48

    Wau! Hyvälle näyttää ja ihana postaus! 🙂 Tarkoitus olisi lähteä 2-3viikon päästä autolla Espanjasta Lissaboniin, eihän tässä malta odottaa enää! 🙂

    • Reply Martina perjantai, huhtikuu 22, 2016 at 09:23

      Kiitos Netta! Kuulostaa ihanalta nuo teidän matkasuunnitelmat. En malttaisi minäkään odottaa jos olisi vastaavaa tiedossa! 🙂

    Leave a Reply