Helsinki,  Kotimaa,  Ravintolat,  Yleinen

Ravintola Yume, Helsinki

Tiedättekö sen tunteen, kun aika tuntuu kiitävän ja kelloa katsoessa melkein pelästyy, kun huomaa ajan kuluneen epätodellisen nopeasti? Meille kävi viimeksi niin kun illallistimme Kämpin yhteydessä sijaitsevassa Yumessa Jerryn ja Tiian kanssa. Olimme herkutelleet ja jutelleet pöydän ääressä ajantajuni mukaan ehkä korkeintaan pari tuntia, mutta kelloa vilkaistessani huomasin aikaa kuluneen melkein tuplasti sen verran. Huh! Mitä tapahtui!

Olimme maistelleet Yumen ruokia viime kesänä eräässä blogitilaisuudessa ja etenkin ravintolan ribsit jäivät mieleemme tajunnanräjäyttävänä herkkuna. Niitä pitäisi päästä syömään uudestaankin. Yumen ruokalista oli uudistunut sitten viime kesän, mutta onneksi ribsit pysyvät listalla aina. Ne silmissäni tallustelin ravintolaan ja odotin innolla myös muiden ruokien maistelua sen puitteissa, mitä raskauden ruokavalio-ohjeet antavat myöden. Ei siis sushia minulle, mutta onneksi listalta löytyi paljon muitakin herkkuja möhömahalle.

yume-5

yume-3

Aloitimme parhaalla, eli niillä ribseillä, ja tarjoilijan suosituksesta kokeilimme myös friteerattua munakoisoa curry dipin kera. Ribsit olivat edelleen koko illan ehdoton kohokohta, mutta eivät rapeat munakoisotikutkaan kauas jääneet.

yume-4

yume

Henkka maisteli ribsien kanssa lasillisen Malbecia ja minullekin löytyi oikein kelpo alkoholiton olut ruokajuomaksi. Myös Jerryn ja Tiian lempiviini J.Bäumer Riesling vaikutti oikein toimivalta tapaukselta ja Henkka nautti sitä myöhemmin illallisella sushin kaverina. Ensi kesänä minäkin maistan sitä.

yume-7

Seuraavaksi pöytään kannettiin Hot Stone, joka on nimensä mukaisesti tulikuuma kivi, jonka päällä ruokailijat saavat itse paistaa nautaa, lammasta, tonnikalaa tai tofua. Tai kaikkia niitä. Meillä oli härkää ja lammasta. Marmorihärkä sekä lammas kastikkeineen sulivat suuhun kun niistä paistoi nopeasti pinnat kiinni molemmin puolin. Lihan paistaminen itse pöydässä on hauska ohjelmanumero ja se lisää illallisen elämyksellisyyttä.

Minä paistoin härkäsiivuni läpikypsäksi (koska vauva) ja toki maistoin miten erinomaisesta lihasta on kyse, mutta ei läpikypsä marmorihärkä ole mitenkään sama asia kuin keskeltä punaiseksi jätetty pehmeä suupala. Niinpä jätin suosiolla loput lihat miehille. Tuntuu tuhlaukselta syödä näin hyviä lihoja kypsänä.

yume-8

yume-9

Illallisessa ehkä hauskinta oli se, ettemme päättäneet kaikkia ruokia etukäteen, vaan tilasimme ensin pari annosta ja sitten lisää sitä mukaa kun edelliset oli syöty. Seuraavaksi muun pöytäseurueen teki mieli maistella sushia ja he tilasivatkin ihanan näköisen lajitelman erilaisia nigireitä. Minä valitsin pääruokalistalta possunkylkeä hunaja-seesamidressingin sekä kimchin kera. Tämän annoksen me söisimme Henkan kanssa puoliksi kunhan herra saisi ensin tuhottua sushinsa.

Sekä sushi että porsaankylki jatkoivat ravintolan tutuksi tullutta herkullista linjaa. Tämä oli yksi niistä illallisista, jolloin kaikki toimii hyvin. Palvelu, seura, ruokajuomat, ruoka ja tunnelma olivat erinomaisia ja kuten jo mainitsin, näissä olosuhteissa kellokin kiitää ihan hullua vauhtia eteenpäin. Nukkumaanmenoaikani meni jo aikoja sitten ja siellä minä vielä istuin ruokalistaa pirteänä tutkien.

yume-10

Okei, näiden herkkujen jälkeen vatsa alkoi kieltämättä olla jo melkoisen täynnä ja siirryimme suosiolla jälkkäreihin. Ennen syötävien jälkiruokien tilaamista herkuttelimme raikkailla kurkkudrinkeillä. Hykertelin tyytyväisenä kun sain saman illan aikana jo toisen erinomaisen alkoholittoman drinkin. Ensimmäisen niistä nautin aperitiiviksi Groteskissa, jossa sain toiveideni mukaisen raikkaan drinkin muiden maistellessa alkoholillisia cocktaileja. Groteskin alkoholiton cocktail sekä Yumen ihana vihreä drinkki olivat molemmat aivan ihania. Raskaus ei näköjään estä herkuttelemasta hyvillä juomilla.

yume-11

yume-12

Koska jälkiruoat menevät eri mahaan, emme antaneet orastavan ähkyn häiritä jälkiruokien tilaamista. Muut maistelivat suklaa-passionhedelmämoussea vadelmasorbetin kera, kun taas minä iskin silmäni praliineihin, joita oli saatava. Praliinit olivat hyviä, mutta Henkan lautaselta maistettu mousse oli vielä parempaa.

Kun olimme syöneet jälkiruokamme, alkoivat silmät painua kiinni ja ähky oli melkoinen. Haaveilimme siitä, että meillä olisi huoneet yläkerran Kämpissä ja voisimme valua sinne suoraa päätä nukkumaan. Minä itse asiassa katselin ravintolan sohvaakin sillä silmällä, että tuohon kun pötkähtäisin, tulisi uni heti. Hyvän illallisen jälkeinen raukeus iski kuin vasaralla päähän ja astelimme raukean tyytyväisinä ulos ravintolasta.

yume-13

yume-14

Autolle kävellessä yritin hengittää raikasta ulkoilmaa keuhkot täyteen, mutta se ei onnistunut, sillä maha oli aivan liian täynnä vauvaa ja ruokaa. Naureskelimme ajatukselle, että söin niin paljon, etten voinut enää hengittää kunnolla. Ihan terveellistä.

Oikeasti tällaiset illat ovat parasta lääkettä sekä mielelle että keholle. Rentoutuminen hyvässä seurassa herkullisen ruoan äärellä on aina hyväksi ja täydellisen illallisen jälkeinen tyytyväinen olotila on vertaansa vailla. Tätä lisää.

yume-2

yume-15

Kommentit pois päältä artikkelissa Ravintola Yume, Helsinki