Italian maaseudulla – Agriturismot

Auto keinahtelee kuoppaisella tiellä. Hiekka pöllyää ja kummallakin puolella tietä avautuu laaksomaisema maaseudulle. Auringonlasku on värjännyt taivaan kauniin punaiseksi ja ilta on jo siinä vaiheessa, että taivaanrannassa hehkuvan pallon voi nähdä vajoavan koko ajan alemmas. Pian sitä ei enää näy ja pimeys laskeutuu Emilia Romagnan maaseudulle.

Italian maaseutu tuo mieleen lapsuuden kesät mummolassa. Tuoksu on sama, vaikka täällä tien vieressä kasvaakin pitkät rivit viinipensaita ja oliivipuita. Vastapäisellä rinteellä laiduntavat lehmät ovat valkoisia eivätkä muistuta kovinkaan paljon mummolan Ystävää, Kieloa, Ääntä ja muita navetassa möllöttäneitä lehmiä. Italian maaseudun talot näyttävät ihan erilaisilta kuin punamullalla maalatut mökit Savon maaseudulla, mutta tunnelma on silti sama. Loppukesän vahvat tuoksut, maaseudun hiljaisuus ja kirkkaana tuikkiva tähtitaivas.

11934590_515785438581445_673794877_n

11856653_860396370725225_1907659347_n

11925603_1046813975362874_91572129_n

Auto pysähtyy vanhan kivitalon pihaan. Omistaja on meitä vastassa ja viemme tavaramme huoneisiimme. Ilta pimenee nopeasti ja yöllä voi kuulla susien ulvontaa. Astelemme pitkän pöydän ääreen ja istumme siihen illallistamaan tilan antimilla. Pastan päälle höylätyt tryffelit on metsästänyt pihaa vahtiva tryffelikoira, joka haukahtaa aina tervehdyksensä aidan takaa tullessamme pihaan.

Kasvikset ovat omasta maasta ja pääruoaksi nautittu possu on vipeltänyt vielä vähän aikaa sitten tien vieressä olevassa aitauksessa. Tervehdimme possuja aamulla ohi kulkiessamme ja ne tulevat innoissaan syömään kädestämme heinää. Kaikista isoin sika, Bruno, on pienempien possujen isä ja tilan ylpeys. Katselemme sen kuvia valokuva-albumista samalla kun syömme sen jälkeläistä. Jotenkin se ei tunnu lainkaan oudolta.

12132763_1884703321754918_158702801_n

11371291_507114546105853_1702928361_n

11910446_449653815219745_433961958_n

Illalla nukahdamme nopeasti maaseudun raikkaassa ilmassa. Aamukaste kimmeltää vielä oksilla kun avaan herättyäni ikkunan ja päästän raikkaan ilman tulvimaan sisään huoneeseen. Astelemme tutun pitkän pöydän ympärille aamiaiselle ja heräilemme kaikessa rauhassa uuteen päivään. Kahvi keitetään mutteripannussa ja leivän päälle levitettävät hillot ja marmeladit ovat kaikki oman tilan tuotteita. Kuinkas muutenkaan.

Maaseudulla on aina oma tunnelmansa ja ihana tapa päästä nauttimaan siitä ovat italialaiset agriturismot, eli maatilat, jotka majoittavat matkailijoita. Agriturismoissa pääsee keskelle tilan töitä, viiniviljelmiä ja peltoja. Siellä näkee usein koko perheen elämää. Perheen pienin tulee äitinsä sylissä tervehtimään illalliselle ja isä touhuaa viinitilalla esitellen ylpeänä eri vuosikertoja.

12081127_147996932215020_57749248_n

12145515_1513855558907735_345986464_n

11849021_1666763820237442_590233624_n

Agriturismoja on moneen makuun. On autenttisia vanhoja maatiloja, joiden seinät ovat nähneet vuosien saatossa jos jonkinlaista. Katonrajassa saattaa vipeltää ötökkä ja kaskaat sirittävät iltaisin äänekkäästi. On myös modernimpaa majoitusta niin ikään keskellä maaseutua, mutta uudemmassa rakennuksessa, joka tarjoilee pientä luksusta. Uima-altaalta aukeaa maisemat pitkälle laaksoon ja aamu-uinnilta käsin voi ihailla auringonnousua sekä taivaalla loistavaa värikästä sateenkaarta. Oman terassin kukkapenkissä kasvaa rosmariinia ja lasiseinäisen ravintolan pöydissä on valkeat liinat.

Me pääsimme tutustumaan peräti kolmeen agriturismoon viime syksyisellä Emilia Romagnan matkallamme. Ensimmäiseksi yövyimme vanhassa kivitalossa. Se oli juuri sellainen, joita Toscanaakin kuvaavissa maisemaotoksissa on keskellä kumpuilevaa peltomaisemaa. Olimme myös linnamaisessa romanttiseksi remontoidun talon kulmahuoneessa, jossa nukuimme prinsessasängyssä, kylpyhuoneessa oli tilava amme ja seinät oli maalattu taivaansiniseksi.

12107677_1107489775936846_218920751_n

11311597_1494560430860211_536644271_n

11850298_908005822568713_1905412192_n

Viimeisen yön vietimme modernissa lasiseinäisessä talossa kaksikerroksisessa huoneessa, jonka sängystä voi ihailla iltataivaalle nousevaa ukkosta. Jokainen majapaikka oli omalla tavallaan ihana, enkä osaisi mitenkään pistää niitä paremmuusjärjestykseen.

Siitä kuitenkin vakuutuin, että jokaiseen makuun löytyy jotakin. Yhteistä niille kaikille on sijainti keskellä luontoa, tilalla tuotettu lähiruoka ja rauhallinen maaseudun tunnelma. Majoitun varmasti agriturismoissa jatkossakin, kun kaipaan luonnon rauhaa, jotakin paikallista ja pientä lepohetkeä arjen hektisyydestä.

12106074_967503176621979_1153404734_n

11809925_533817683442352_889512512_n

11899567_853701931404191_235173016_n

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

32 Comments

  • Reply sannintaikasaappaat torstai, maaliskuu 3, 2016 at 10:43

    Ihania maisemia! Monesta kuvasta tuli niin mieleen Toscanan auringon alla -elokuva. Itse haaveilen myös maatilalomasta, ja varmasti lähiaikoina sellaisen toteutammekin, tosin Saksassa. Mistä noita Agriturismoja Italiassa muuten löytää helpoiten? Onko olemassa jokin nettisivu, josta voi etsiä maatiloja vaikkapa tietyltä alueelta?

    • Reply Martina torstai, maaliskuu 3, 2016 at 12:57

      Maatilaloma Saksassa kuulostaa myös aivan ihanalta. Me vierailtiin agriturismoissa osana pressimatkaa, joten niiden varaamisesta ja etsimisestä ei ole kokemusta. Olen kuitenkin joskus googletellut agriturismoja ainakin Toscanan alueella ja muistan löytäneeni vain agriturismojen omia nettisivuja. Joku agriturismot yhteen kokoava nettisivu olisi kyllä kätevä. Vertailu olisi helpompaa.

      • Reply sannintaikasaappaat torstai, maaliskuu 3, 2016 at 20:32

        Luulen kanssa, että tuollaiselle sivulle olisi käyttöä muillakin. Itse mietin viime kesän reililläni jossain maatilalla majoittumista yhdeksi yöksi, mutta autottomana ja italiankielentaidottomana päätin jättää tuon haaveen toteuttamisen seuraavaan kertaan. Mutta onneksi pian pääsen täällä Saksassa nauttimaan maatilaelämästä! 🙂 Meillä on ihan perinteinen esite, josta olen maatiloja tutkinut, ja näköjään tuolta yhdistykseltä löytyy nettisivutkin, jso kiinnostaa: http://www.allgaeu-urlaubaufdembauernhof.de/

        • Reply Martina perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 08:40

          Maatilaelämä maassa kuin maassa on varmasti ihanan rentouttava kokemus ja aina tulee seuraava kerta myös Italiassa, jolloin voi yöpyä agriturismossa. Auto helpottaa tosiaan paljon maaseudulle pääsemistä. Onneksi Henkka ajaa mielellään, minä kun olen vielä hieman liian arka autoilemaan vieraassa maassa vieraalla autolla. Kiitos linkistä! Kävin jo vähän tutkimassa sivuja ja ihan hirveä matkakuumehan sielläkin tuli. 😀

  • Reply Ansku BCN torstai, maaliskuu 3, 2016 at 10:44

    Olipa ihana postaus <3! Juuri näistä syistä suosin majoittautumista isojen hotellien ulkopuolella. Nytkin odottaa Ranskassa chambres d'hotes -majoitus, tosin talon kuvista päätellen se ei ole ihan näin hurmaava kuin sinun kuvissasi olevat majapaikat 🙂

    • Reply Martina torstai, maaliskuu 3, 2016 at 13:03

      Kiitos! Se oli niin ihana reissu, että siitä kirjoitti helposti ihanan postauksenkin. 🙂 Kuulostaa ihan mahtavalta tuo teidän Ranskan reissu ja ihan varmasti majoituksenne on omalla tavallaan ihana. Kaikista paikoista löytyy ihania yksityiskohtia kun osaa katsoa oikein ja toisaalta kun osaa sulkea silmänsä ei-niin-ihanilta yksityiskohdilta. 😀 Eihän näissä minunkaan kuvissani näy sitä vessassa hirveää vauhtia vipeltävää ällöttävää tuhatjalkaista tai kulahtanutta kylpyhuonetta, enkä liioin kerro kylmän kosteista lakanoista, joissa sai hetken hytistä, ennen kuin sänky lämpeni edes vähän. 🙂

  • Reply lena torstai, maaliskuu 3, 2016 at 13:02

    Agriturismot<3 Jaan rakkautesi näihin, ne tosiaan vievät reissaajan lähelle paikallista Italiaa ja upeaa maaseutua. Ja ne emäntien ruoat, en ehkä kestä. Pitääkin pistää viestiä sulle jos tuonne suunnille ollaan menossa, ihania paikkoja!!

    • Reply Martina torstai, maaliskuu 3, 2016 at 13:08

      Ne emäntien tilan antimista loihtimat ruoat ovat todellakin ehkäpä parasta agriturismoissa. Voi nam, niissä tosiaan maistaa hyvät ja tuoreet raaka-aineet. Pistä ihmeessä viestiä jos suuntaatte Emilia Romagnaan. Yhdestä majapaikastamme olenkin jo julkaissut postauksen ja kahdesta muustakin on jutut tekeillä.

  • Reply Mika / Lähtöportti torstai, maaliskuu 3, 2016 at 13:44

    Tunnelmallista kuvausta taas kerran, tulee paljon omiakin muistoja mieleen! Agriturismot on tosin kokematta, mutta esimerkiksi Umbriasta vuokrattiin kerran talo maalta. Aamulla herättiin kukon kiekumiseen ja illalla palattiin ravintolasta pimeää hiekkatietä tulikärpästen opastamina. Esikoisemme oppi konttaamaan tuolla, kun talon kivilattia oli liian kylmä ryömimiseen. Oletteko harkinneet talonvuokrauslomia tulevaisuudessa, kun perhe on kasvamassa? Mahtuisi isovanhemmatkin (lastenhoitoapu) saman katon alle 🙂

    • Reply Martina torstai, maaliskuu 3, 2016 at 15:00

      Oi, kuulostaa ihanalta nuo teidän talonvuokrauskokemukset, paitsi ehkä esikoisen mielestä jos lattia oli kylmä. Oppipahan konttaamaan nopeasti! 🙂 Pelottavaa, luit nimittäin ajatukseni. Ollaan suunniteltu talon vuokraamista jostain päin Italiaa sitten kun lähdemme pikkubloggaajan kanssa ensimmäiselle pidemmälle lomalle ja nimenomaan sillä ajatuksella, että sukulaiset ovat tervetulleita mukaan. Mitä enemmän lastenhoitoapua saman katon alla, sen parempi. 🙂 Kesälle 2017 on siis suunnitteilla Italian reissu. Alue on vielä epäselvä, mutta talon vuokraaminen on tosiaan mielessä. Toinen vaihtoehto on Välimeren risteily, sekin sattuneesta lastenhoitosyystä isovanhempien kanssa, mutta toistaiseksi talo Italiassa houkuttelee himpun verran enemmän.

  • Reply Noora torstai, maaliskuu 3, 2016 at 15:00

    Aivan mahtava tuo kissa! Täydellisen hetken olet ikuistanut 😀 Italiaan olen ihastunut (aika tulisestikin) pikkuhiljaa. Tosin vasta lähinnä Roomaan, muuten olen maaseutumaisemia katsellut lähinnä junan ikkunasta. Mutta kamala hinku on sinne suunnalle tutkimaan lisää. Ihanan tunnelmallisia kuvia 🙂

    • Reply Martina perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 08:35

      Rooma onkin aivan ihana ja siitä on hyvä lähteä laajentamaan reviiriä muualle Italiaan. 🙂 Italiassa on se hyvä puoli, että maa on täynnä erilaisia toinen toistaan ihanampia paikkoja ja koluttavaa riittää koko loppuelämäksi. Kissakuva tuli räpsäistyä juuri sopivalla hetkellä. Kiltti silityksiä kerjännyt kesykissa näyttää haukotuksen hetkellä hurjalta pedolta! 😀

  • Reply Heidi / Auringon alla torstai, maaliskuu 3, 2016 at 18:11

    Mielenkiintoinen kirjoitus, haluaisinpa joskus majoittua agriturismoon! Ja tosi idyllisiä kuvia, tuli oikein ikävä Italiaan 🙂 Tuo viimeinen kissakuva on ihan huippu, mikä ilme 😀

    • Reply Martina perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 08:37

      Kissa onnistui haukottelemaan juuri sopivalla hetkellä kun Henkka zoomaili sitä kameralla. 😀 Agriturismossa yöpyminen on ihanan rentouttavaa ja ihan erilaista kuin keskellä kaupungin vilinää. Italian maaseudulla todellakin sielu lepää.

  • Reply Annika | Travellover torstai, maaliskuu 3, 2016 at 20:54

    Olen niin monta kertaa nähnyt agriturismoja, mutten koskaan niissä yöpynyt. Tämän jälkeen tekee todella mieli kokeilla! Ruoka ainakin vaikutti ihan lähiruoalta parhaimmillaan!

    • Reply Martina perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 08:45

      Ruoka onkin ehkä parasta agriturismoissa, se kun on todellista lähiruokaa ja italialaiset emännät loihtivat tuoreista raaka-aineista upeita herkkuja. Minäkin olin miettinyt agriturismoissa yöpymistä ennen tätä reissua ja häämatkallamme meinasimme sen toteuttaakin, mutta valitsimme kuitenkin lopulta hotellin sen helppouden vuoksi. Ehkä myös mielikuva likaisesta ja ränsistyneestä majatalosta ei saanut meitä tarttumaan tuolloin agriturismomajoitukseen, mutta onneksi sain syksyn reissun aikana kokea, että agriturismoja on todella monenlaisia ja osa lähentelee jopa luksuslukaaleja spa-osastoineen ja näköalaterasseineen. Jokaiseen makuun löytyy varmasti jotain ja kaikille agriturismoille yhteistä on läheisyys luontoon, maaseudun rauha ja se ihanaakin ihanampi ruoka. 🙂 Pakko päästä yöpymään agriturismoihin uudestaankin.

  • Reply Mirje / Kotona kaikkialla perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 07:32

    Mä oon tän perustella ihan myyty näille agriturismoille, vaikken aiemmin muista edes miettineeni niitä. Ihanaa fiilistelyä, paikalliselämää ja lähiruokaa, eikä se lattialla mahdollisesti vipeltävä tuhatjalkainenkaan haittaa niin paljoa 🙂

    • Reply Martina perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 08:52

      Agriturismoissa pääsee ihan eri tavalla lähelle paikallista elämää, luontoa ja sitä ihanaa läheltä tulevaa ruokaa kuin missään kaupunkimajoituksessa. Minä pidän molemmista ja veikkaan että majoitun jatkossa sekä agriturismoissa että hotelleissa keskellä kaupungin sykettä. Molemmissa on omat hyvät puolensa, mutta kyllä maalaistyttö minussa ihastui rauhalliseen maatilaelämään ja siihen aamukasteiseen tuoksuun, joka tervehti meitä jokaisena aamuna agriturismoissa. Se tuhatjalkainenkin oli oikeastaan ihan söpö ja pelkäsi varmasti enemmän minua kuin minä sitä. 😀

  • Reply Saana · Live now – dream later perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 14:33

    Onpa ihania kuvia. Toivon niin kovasti, että ehtisin tänä vuonna toteuttamaan yhden suunnitellun Italian-matkan itsekin. Entinen kämppäkaverini Saksasta palasi Pohjois-Italiaan omalle kotiseudulleen ja jäi töihin vanhempiensa omistamaan pieneen perhehotelliin. En tiedä yhtään, mitä odottaa, mutta lupasin mennä käymään. Kyseessä saattaa olla jopa tämäntyylinen paikka, en tiedä, mutta aion ihan varmasti ottaa selvää! 🙂

    • Reply Martina lauantai, maaliskuu 5, 2016 at 03:34

      Pieni perhehotelli Pohjois-Italiassa kuulostaa todella ihanalta. Kannattaa ehdottomasti ottaa selvää mistä on kyse. Olen varma että paikka on supersöpö. 🙂 Toivottavasti ehdit toteuttaa suunnitelmasi ja käydä siellä!

  • Reply sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa perjantai, maaliskuu 4, 2016 at 17:59

    Oi, Italian maaseutu ja ruoka… ja se ruokaan liittyvä italialainen intohimo. Voisin kuvitella yöpyväni tuolla tai vastaavassa.

    • Reply Martina lauantai, maaliskuu 5, 2016 at 03:34

      Nimenomaan se intohimo, jolla italialaiset laittavat ruokaa. Se erottaa mielestäni italialaisen keittiön muista. 🙂

  • Reply katareissaa lauantai, maaliskuu 5, 2016 at 18:43

    Tunnelmalliset kuvat ja ihana postaus kokonaisuudessaan, jotenkin tuli heti sellainen fiilis, että tonne miekin haluan! Plus erityismaininta vielä tolle kissakuvalle, ihan huikee ajoitus 😀

    • Reply Martina sunnuntai, maaliskuu 6, 2016 at 14:28

      Kiitos, kiva jos fiilis välittyi ruudun toisellekin puolelle. 🙂 Minulla oli jo reissun päällä sellainen olo, että haluan tänne heti takaisin. Kissakuvan ajoitus oli kyllä ihan täydellinen! 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka sunnuntai, maaliskuu 6, 2016 at 10:25

    Tämä näyttää selvästikin sellaiselta slow travellingiltä, josta me jäämme hiukan paitsi, kun yritämme aina liian lyhyillä lomilla nähdä maailmaa mahdollisimman laajalti – silloin lä”lähellä” olevat jutut, kuten vaikka Italian maaseutu jäävät aina jonnekin tulevaisuuteen. Mutta ehkä vielä joskus …

    • Reply Martina sunnuntai, maaliskuu 6, 2016 at 14:32

      Meillä on ihan sama ongelma ja ahnehdimme paikkoja usein ihan liian tiukalla aikataululla. Meidän pitää ihan aikatauluttaa reissuihimme päiviä, jolloin otamme vaan iisisti ja löhöilemme vaikkapa altaalla tai rannalla. Muuten tulee juostua paikasta toiseen liian kovalla kiireellä. Nämäkin kuvat ovat pressimatkalta, joilla aikataulut tuppaavat olemaan usein aika tiukat, mutta täällä maaseudun rauhassa sai kyllä rentouduttua mukavasti pitkien päivien päätteeksi.

  • Reply marikaw maanantai, maaliskuu 7, 2016 at 21:55

    Ihanasti kirjoitettu tää postaus. <3 Supersöpöjä noi majapaikat, vähän erilainen tunnelma kun massiivisessa hotellissa. 😀 Näyttää niin siltä että tuolla voi vaan rentoutua, juoda vähän viiniä ja oikeasti rauhoittua. Usein lomalla on sellanen suoritusmoodi päällä, että tosiaan täytyy aikatauluttaa se yksi päivä ihan vaan oleiluun. Haluaisi vaan nähdä niin paljon että ei malta rauhoittua koskaan. 😀

    • Reply Martina tiistai, maaliskuu 8, 2016 at 09:15

      Jep, tuolla oli todellakin melko erilainen tunnelma isoihin hotelleihin verrattuna. Juuri tuollainen kun kuvailit, että voi oikeasti rentoutua ja olla vaan. Mulla tuli itse asiassa semmonen olo, että jos kirjoittaisin joskus kirjan, tulisin kirjoittamaan sitä Italian maaseudulle. Siellä jos jossain voisi kirjoittaa kaikessa rauhassa ilman pakottavaa tarvetta säntäillä ympäriinsä.

  • Reply Terhi / Muru Mou tiistai, maaliskuu 8, 2016 at 00:04

    Ihana, tunnelmallinen postaus! Teksti ja kuvat täydentävät niin hyvin toisiaan 🙂 Agriturismot oli minulle tuntematon käsite, mutta nyt haluaisin ehdottimasti päästä kokeilemaan niitä!

    • Reply Martina tiistai, maaliskuu 8, 2016 at 09:16

      Agriturismoja kannattaa ehdottomasti kokeilla. Mua on kiinnostanut niissä majoittuminen jo pitkään, mutta en jotenkin vaan saanut aikaiseksi ennen tätä blogimatkaa. Nyt en haluaisi muunlaisissa majapaikoissa enää yöpyäkään. 😀

  • Reply Tyde lauantai, toukokuu 6, 2017 at 11:17

    Muistatko noiden paikkojen nimiä? Kuulostaa niin ihanilta! Tästä kirjoituksesta inspiroituneena varasin lennot italiaan ja kuvien maisrmat ja fiiliksrt hakusessa😊

    • Reply Martina sunnuntai, toukokuu 7, 2017 at 13:36

      Ihan mahtavaa! Upeaa Italian matkaa sinulle, ihan varmasti löydät samanlaisia maisemia ja fiiliksiä. Toki muistan paikkojen nimet. Olen jopa kirjoittanut kaikista kolmesta agriturismosta omat postaukset ja löydät ne näiden linkkien takaa: Corte San Ruffillo, Ca’ Monti ja Opera02.

    Leave a Reply