Bairro Alto, Lissabon

Ovet ja ikkunat ovat säpissä. Aurinko paistaa uinuville kaduille kuin häikäisten niitä suoraan silmiin ja voin melkein kuulla, kuinka kaupunki kääntää kylkeä. Ei herätä vielä. Parvekkeilla roikkuu värikkäitä kalakoristeita, nuorisoporukka hengailee ovensuussa ja polttaa tupakkaa. Värikkäät nauhat, ovenpielustojen mainoskyltit ja flyereiden jakajat kertovat täällä iltaisin vallitsevasta karnevaalitunnelmasta. Bairro Alton kaupunginosa Lissabonissa herää henkiin vasta illan hämärtyessä.

Saavumme paikalle uudestaan illalla. Katujen varsille on pystytetty terasseja, joilla istuu äänekästä kansaa. On vähän hienompaa ruokapaikkaa ja nuhjuisempaa paikallisten suosimaa kuppilaa, mutta kaikille niille on yhteistä edullisempi hintataso kuin muualla kaupungilla. Kokemustemme mukaan ruoka myös maistuu erinomaiselle. Fado-klubit availevat oviaan pimeän laskeuduttua ja baareista kuuluu kovaäänistä ilonpitoa. Bairro Alto on herännyt päiväuniltaan.

Bairro Alto tarkoittaa suoraan käännettynä korkeaa kaupunginosaa. Se sijaitsee Lissabonin keskustan Baixan takana kohoavalla mäellä vastapäätä Sao Jorge linnan kukkulaa. Omalaatuinen kaupunginosa jakaa mielipiteet. Toisten mielestä sen kapeilla kaduilla vietetään aidointa ja iloisinta elämää, kun taas toiset pitävät huolen, etteivät astu jalallakaan Bairro Alton iltahälinään. Jonkun mielestä se voi olla jopa vähän pelottava, toiset taas suuntaavat sinne jokaisena iltana.

Minä pidin Bairro Altosta enemmän kuin arvelin. Odotin nuhjuisia bilekatuja toistensa perään, mutta sain jotain rennompaa ja mukavampaa. Aidompaa. Bairro Alto on oikeastaan ihan kiva.

Korkeaan kaupunginosaan voi tallustaa melko vaivattomasti jalan niin kuin me teimme, mutta jos et jaksa kiivetä ylämäkeä, voit nousta ylös Santa Justan vanhalla hissillä, jonka katolle pääsee ihailemaan upeita maisemia alas kaupunkiin. Jono hissille on kuitenkin melkoinen. Kävellen olisit jo perillä.

Bairro Altoon pääsee myös funikulaarilla, Elevador da Glorialla, joka nousee Restauradores-aukiolta Bairro Alton parhaalle näköalapaikalle, Jardim de Sao Pedro de Alcantaralle. Nimihirviö tarkoittaa puistotasannetta, jonka laidoilta aukeaa maisemat keskustan yli Sao Jorgen linnalle, joelle ja vielä kauemmaksi. Aukiolla on usein trubaduuri ja sen laidalla on kiva terassi lepotuoleineen. Miellyttävä paikka. Me taisimme käydä siellä melkein joka ilta.

Bairro Altossa on mukava tallustaa niin illalla kuin päivälläkin. Kontrasti on melkoinen. Siinä missä päivällä koko kaupunginosa on unessa, kadut hiljaisia ja niillä tallustavat satunnaiset kulkijatkin kuin juuri horroksesta heränneitä, on meininki illalla aivan toinen. Päivällä kapeat kadut, vanhat parvekkeet ja kauniisti rapistuneet seinät poseeraavat kameralle ja kulkijan silmille mielellään. Illalla huomion vievät lukuisat kuppilat ihmisineen, boheemi meininki, rento tunnelma ja vilkas yöelämä.

Bairro Altossa sijaitsee paljon fado-klubeja, joista moni on kuitenkin vain turisteja varten ja rahastus tuntuu joskus melkoiselta. Me kävimme lopulta vain yhdellä satunnaisella fado-klubilla, jossa tunnelma oli mukavan hämyisä, mutta odotin fadolta enemmän.

En siis oikein tiedä suositellako fado-klubeja vai ei. Kyllähän kaihoisa kansanmusiikki kuuluu kulttuuriin, mutta sitä pitäisi päästä kuulemaan autenttisessa ympäristössä yhdessä paikallisten kanssa. Vai olenkohan nyt vain liian vaativa..?

Kertokaahan, missä on Lissabonin parhaat fado-klubit vai kannattaako niihin edes suunnata? Ja mitä mieltä sinä olet ollut Bairro Altosta? Onko se nuhjuinen bilelähiö vai iloinen ja eloisa iltaelämän keskus?

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply