The Insólito, Lissabon

Miltä kuulostaisi suojaisa kattoterassi, josta aukeaa maisemat yli Lissabonin punaisten kattojen ja jossa tarjoillaan hyvää paikallista fine dining -tasoista ruokaa edullisesti? Aika hyvältä, eikö? Kaupan päälle saat vielä erinomaista ja todella ystävällistä palvelua sekä söpön ja tunnelmallisen sisustuksen. Suorastaan täydellistä.

Tämän kaiken sinulle tarjoilee ravintola Insolito Bairro Alton kaupunginosassa aivan Jardim de Sao Pedro de Alcantaran näköalapuiston vieressä. Ravintola sijaitsee hotellin yläkerrassa ja pöytävaraus kannattaa tehdä etenkin jos ajoitat vierailun auringonlaskun ajalle (suosittelen!). Me astelimme sisään ilman varausta, ja koska olimme melko ajoissa, saimme pöydän. Vähän ajan päästä emme olisi enää saaneet. Huh mikä tuuri!

Jos et kuitenkaan onnistu saamaan pöytää, vatsasi on täynnä tai pöytä varattu jostakin muusta Lissabonin ihanasta ravintolasta, piipahda kuitenkin ylös Insolitoon drinkille. Ravintolapöytien vieressä sijaitsevat baarituolit ovat parhaalla paikalla terassin reunalla. Siinä jos jossain on mukava istuskella aperitiivilla ja ihailla maisemaa.

Me istahdimme kahden hengen pöytään ja tilasimme pullon kylmää valkoviiniä. Täällä aikoisimme viipyä pitkään, jotta näemme auringonlaskun koko värien kirjon. Viinin kera pöytään tuotiin yksinkertaisen näköinen kasa leipää, kupillinen oliiviöljyä ja kupillinen jotakin pateemaista mössöä, jonka pinnalla oli jähmettynyttä rasvaa. Melkoisen luotaantyöntävän näköistä, mutta nam miten hyvää! Henkka kaivoi kipon lopulta aivan tyhjäksi.

Koska ravintolassa tarjoiltiin paikallista ruokaa ja oltiin Lissabonissa, oli selvää että tilaisimme pääruoaksi kalaa. Toisessa annoksessa oli kaupungissa niin yleistä turskaa hauskojen sinisten perunoiden ja viinirypäleiden kera. Yhdistelmä oli maukas.

Toinen annos oli ehdottomasti parasta tonnikalaa mitä olen koskaan syönyt. Ihan mielettömät maut ja niin pehmeää ja tuoretta mukavan raa’aksi jätettyä kalaa. Porkkanaa annoksessa oli hieman liikaa muihin komponentteihin nähden, mutta ei sekään oikeastaan haitannut, sillä porkkana oli hyvää. Minä pidin tosiaan tonnikalasta enemmän, mutta Henkan suosikiksi nousi turska. Tämä kertonee siitä, että ruoka on tasalaatuista ja ehdottomasti erinomaisen makuista.

Ruokailun lomassa oli pakko käydä välillä kuvaamassa maisemaa, jonka värit muuttuivat auringonlaskun edetessä. Illan pimentyessä tarjoilijat sytyttivät kynttilöitä ja paikan tunnelma muuttui entistä romanttisemmaksi. Me kilistelimme valkoviinillämme ja viivyimme pöydässämme kaikessa rauhassa. Se oli varsin ihana ilta.

Myös musiikki ansaitsee erityismaininnan. Harvoin ihan kuuntelemalla kuuntelemme illallisen taustalla soivaa musiikkia, mutta täällä pysähdyimme kommentoimaan sitä moneen otteeseen.

Jos asuisin Lissabonissa sopisin tapaamiset kavereiden kanssa Insoliton baariin. Tänne voisin tulla jopa itsekseni istuskelemaan. Tunnelma on niin mukava etten tuntisi oloani vaivaantuneeksi. Ravintolan puolella viettäisin merkkipäiviä ja tänne toisin myös luonani vierailevat sukulaiset syömään. Enää tarvitaan vaan ne eläkepäivät ja söpö pieni asunto Alfamassa.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply