Poronkäristys

Kun muutimme uuteen kotiimme, oli jääkaapissa ja pakastimessa jo täytettä. Pakastimessa köllötteli puolikas poro (palasina tietysti, hölmöt) ja jääkaapissa viileni shampanja. Mitä muuta ihminen edes tarvitsee?

Poron palasista on valmistettu jos jonkinlaista sapuskaa. Yksi perinteisimmistä on tottakai poronkäristys, jota muhittelimme kaikessa rauhassa oluen lempeässä syleilyssä. Käristyksen kaveriksi teimme perunamuussia ja sulatimme pakastimesta sinne ostamiamme puolukoita. Toimii.

Poronkäristys

– poron lapaa
– sipulia
– olutta
– voita paistamiseen

– jauhoisia perunoita
– maitoa
– voita

– puolukoita tai puolukkahilloa

Leikkaa liha ohuiksi viipaleiksi. Tämä onnistuu helpoiten kun liha on vielä kohmeessa, joten älä anna sen sulaa liikaa pakastimesta ottamisen jälkeen ennen kuin leikkaat lihan.

Ruskista liha voissa. Pilko sipulit ja kuullota silppu. Laita kuullotettu sipuli ja ruskistettu liha pannulle, lisää päälle olutta ja tarvittaessa myös vähän vettä ja jätä muhimaan pienelle lämmölle kannen alle. Meidän käristys sai muhia kaikessa rauhassa kolmisen tuntia. Mitä pidempään sen parempi.

Mausta käristys suolalla ja pippurilla. Tee kaveriksi perunamuussia kuorimalla ja keittämällä perunat, muussaamalla ne ja lisäämällä muussiin oman maun mukaan maitoa, voita ja suolaa. Käristyksen kaveriksi kuuluu tietysti vielä puolukat tai puolukkahillo.

Previous Post Next Post

6 Comments

  • Reply Campasimpukka lauantai, lokakuu 3, 2015 at 11:22

    Ihana kun tehdään oikeaa käristystä ja oikeaa muusia! Minulla oli riistakeittokirja, jossa käristysohje alkoi sanoin: Sulata pussi jäisiä käristyslastuja. 🙁 Se kirja jatkoi ovesta ulos samantien.

    • Reply Martina lauantai, lokakuu 3, 2015 at 15:09

      Eeih, mikä se sellainen riistakeittokirja on olevinaan! Voi kamala, ymmärrän että kirja sai jatkaa matkaansa muualle. 😀

  • Reply Sanni sunnuntai, lokakuu 4, 2015 at 08:50

    Heh, miten menikin yksiin meidän viikonlopun ruuan kanssa! Käristyksen seuraksi tein perunamuussia, arvaatko mistä? Blue kongo -perunasta, voi jehna, minkänäköistä: violettia muussia tuli, oli jännä uutuus, mutta maku oli kohdallaan. Ja kunnon klöntti voita ja omin pikku kätösin kerätyistä puolukoista tehty survos, ja olihan hyvää.
    Ja todellakin, valmiit käristyspussit ovat ihan sitkeää silppua, tuskin oikeaa poroa nähnytkään. Ei ole iso vaiva veistellä kohmeisesta lihasta kunnon veitsellä oikeaa käristysraaka-ainetta.
    Mekin ollaan joskus tilattu Lapista oikeaa poronlihaa, josta sitten laaditaan monenlaista ruokaa. Nyt on sulamassa poronjauhelihapussi. Mitäköhän siitä keksisi?

    • Reply Martina sunnuntai, lokakuu 4, 2015 at 13:06

      Kerropa sitten mitä keksit poron jauhelihasta! Meillä on paketti sitä vielä pakastimessa enkä ole oikein varma mitä siitä voisi tehdä. Melkein kaikki muut lihat on jo käytetty ja nyt mietimme, pitäisikö tilata taas puolikas poro pakastimeen. 🙂 Sieltä on ollut näppärä ottaa ihanaa poronlihaa sulamaan kun tekee mieli hyvää ruokaa. 🙂 Kuulostaa hauskalta tuo violetti perunamuussi! Mä haluan myös! 😀

  • Reply Sanni keskiviikko, lokakuu 7, 2015 at 18:01

    No niin. Tuli muuan ilta sitten paras ystävätär (aikuistunut, jo omillaan asuva tytär) kylään ja tehtiin poron jauhelihasta pastakastiketta. Kastikkeen sekaan lorautettiin tilkkanen hyvää punaviiniä, samaa, mitä nautittiin lasilliset ruuan kanssa, kuivattuja suppilovahveroita liotuksen jälkeen, katajanmarjaa, hiukan suolaa ja pippuria, eikä juuri muuta. Pastana gluteenitonta, niin kaikki pystyivät syömään sitä. Oli muuten hyvää. Ja se punaviini, ostin kaupan tädin suosituksesta eteläafrikkalaista Amicus -viiniä, syrah -rypäleistä tehtyä. Sopi erittäin hyvin riistaisen makuisen ruuan kanssa. Nyt sitten pyörittelen tuota vajaata pullollista, mitähän siitä keksisi?

    • Reply Martina torstai, lokakuu 8, 2015 at 12:20

      Voi nam, nyt kuulostaa kyllä todella hyvältä! Kiitos kun jaoit ohjeen.

      Syrahit ovat usein minunkin lemppareitani, täytyykin kokeilla joskus tuota Amicusta. Minä varmaan vaan joisin pullon jämät jonakin syksyisenä iltana, mutta voihan siitä väsätä vaikka punaviinikastiketta pihville. Se lienee se perinteisin vaihtoehto. 🙂

    Leave a Reply