Sarahin tarina, Cinque Terre

Tummahiuksinen nainen seisoo rantakivikolla ja nauraa. Hän on aina halunnut tulla tänne. Kokea Cinque Terren kauneuden, luonnon ja maisemat. Tuuli tuivertaa hiuksia ja nainen osoittaa sormellaan jotain miehelleen, joka kuvaa häntä hieman ylempänä, kun aalto tulee. Se vie naisen mukanaan.

Sarah Scherer on matkannut Cinque Terreen aina USA:sta asti. Hän on haaveillut tästä pitkään. Manarolan rantakivikolla hän on elementissään nauttien elämästä ja katsellessa ympärilleen. Matkakumppanina Sarahilla on hänen aviomiehensä Christopher, joka otti ylläolevan kuvan juuri ennen aaltoa. Korkea aalto vei Sarahin mukanaan ja Christopher ehti nähdä vaimonsa kamppailevan verta valuvana aaltojen keskellä, ennen kuin riensi tämän apuun.

Meren voima on valtava. Seuraava aalto heitti Christopherin takaisin rantaan ja hän loukkaantui pahoin, mutta säilyi kuin ihmeen kautta hengissä.

Sarahille aalto oli viimeinen. Hän kuoli rantakivikkoon paiskautuessaan saamiinsa vammoihin.

Silminnäkijöiden mukaan Manarolan rannikolle osui kolme korkeaa aaltoa. Ne tulivat yllättäen. Niin yllättäen, etteivät Sarah ja Christopher ehtineet huomata mitään ennen kuin se oli jo tapahtunut.

Korkealla Manarolan kukkulalla, kauniilla ja rauhallisella paikalla on Sarahin muistomerkki. Me näimme sen kun olimme ihailemassa yhtä maailman kauneimmista auringonlaskuista. Vasta ihan hiljattain vuonna 2007 tapahtunut turma herätti mielenkiintomme ja googletimme kuka Sarah oli. Nyt tiedämme.

Meren voima on valtava. Se ottaa omansa halutessaan. Edes näin kaunis ja idyllinen paikka kuin Cinque Terre ei ole siltä turvassa. Kaiken upeuden keskelle kätkeytyy myös surullinen tarina. Sarahin tarina. Tämä oli hänen paratiisinsa ja hänen kuolinpäivänsä oli ollut hänen elämänsä paras. Niin hän oli sanonut miehelleen vain muutama minuutti ennen kohtalokasta aaltoa.

To Sarah,

She came from Ohio to our paradise.

From far away the sea saw her, smiled at her.

The beloved groom, the Via dell’Amore,

dreams that come true, her heart beat strongly.

The beloved Cinque Terre from school days,

Riomaggiore, Manarola…

a white cloud, the halo of a star

embraced Sarah and thus she becomes even more beautiful.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Campasimpukka tiistai, syyskuu 22, 2015 at 17:22

    Voi miten surullinen tapaus 🙁

    • Reply Martina keskiviikko, syyskuu 23, 2015 at 08:16

      Niin on. Sarahin tarina sai todella pysähtymään ja katselin Manarolan rantakivikkoa ihan eri silmin sen jälkeen. Oli vaikea ymmärtää että jossain näin kauniissa paikassa on ollut niin paljon surua.

    Leave a Reply