Kööpenhaminan nähtävyydet

Vaikka taannoisen Kööpenhaminan reissumme pääosassa olikin ruoka, halusimme me tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiinkin. Kiersimme mielenkiintoisimmat nähtävyydet, fiilistelimme kaupungin tunnelmaa, emmekä antaneet helmikuun kolean sään häiritä.

Kööpenhaminan nähtävyydet on helposti käveltävissä ja lämpiminä vuodenaikoina se on jopa nautinto. Maleksia kaikessa rauhassa pitkin rantoja, katsella ympärilleen, napata välillä jotain syötävää ja istahtaa ulos terassille. Kuulostaa hyvältä.

Pieni Merenneito

Kööpenhaminan tunnetuin nähtävyys on tietysti Pienen Merenneidon patsas. Me osuimme paikalle juuri auringonlaskun aikaan ja säälin kovasti pimeään jäävää pientä patsasta. Siellä kävi niin kylmä tuulikin eikä toisella ollut vaatteita päällään. Voi merenneitoa.

Pronssista tehty veistos on nököttänyt paikallaan vuodesta 1913 alkaen. Vain kerran se on käynyt muilla mailla kun merenneitopatsas vieraili Shanghain maailmannäyttelyssä vuonna 2010. Muuten se on saanut olla paikallaan kaikessa rauhassa, mitä nyt sen pää on sahattu pari kertaa poikki, käsi kerran ja vuonna 2007 joku ääliö maalasi sen kauttaaltaan punaiseksi. Sillä lailla.

Kastellet ja Churchill-puisto

Pienen Merenneidon vieressä on upea Kastellet-linnoitus, jonka tähden muotoisella linnoitusalueella on muun muassa tuulimylly, kirkko, suihkulähde sekä viehättävä puisto, jossa olisi mukava viettää piknikiä. Me olimme paikalla tosiaan auringonlaskun aikaan ja otimme Kastelletista sekä sitä ympäröivästä Churchill-puistosta vain tummanpuhuvia kuvia, joiden taistalla loimuaa kauniit laskevan auringon sävyt. Kööpenhamina oli tuona iltana erityisen kaunis.

Nyhavn

Yksi Kööpenhaminan tunnetuimmista nähtävyyksistä on Nyhavnin satama-alue. Sitä reunustavat suloiset värikkäät talot, joista vanhin numero 9 on valmistunut vuonna 1681. Satamassa on nykyään upeita vanhoja puulaivoja, sen reunoilla on kuppiloita ja ravintoloita ja alueelle kokoontuu turisteja nauttimaan elämästä. Ennen muinoin täällä nauttivat elämästä merimiehet ja prostituoidut sekä eräs herra H.C. Andersen, joka asui Nyhavnin varrella lähes 20 vuotta.

Tivoli

Myös Kööpenhaminan Tivoli on käsite. Se oli valitettavasti kiinni vierailumme aikana helmikuussa, mutta kävelimme Tivolin ohi useasti ja se näytti hurjan kivalta paikalta. Henkka kävi siellä aikaisemmalla Köpiksen reissullaan ja tarinoista päätellen se on todellakin käymisen arvoinen paikka.

Stroget

Strogetiltakaan ei voi välttyä Kööpenhaminassa matkaillessaan. Stroget on yli kilometrin pituinen kävelykatu, jonka varrella on jos jonkinlaista putiikkia ja kuppilaa. Välissä on aukioita ja jostain kulmasta voi bongata oudon katusoittajan, joka puhaltaa nokkahuiluun päästäen ilmoille aina vaan sen saman nuotin, joka tulee kun yhtäkään soittimen aukkoa ei paina kiinni.

Herra ei siis todellakaan osaa soittaa. Hän pitää vaan nokkahuilua kädessään ja puhaltaa sinne rytmikkäästi saaden aikaan kamalan kuuloisen lopputuloksen. Me bongasimme herran useasti lyhyen reissumme aikana, joten kaipa hänkin on jonkinlainen nähtävyys. Ainakin meitä nauratti aina kun tuttu nokkahuilun vislaus alkoi kuulua.

Takaisin sinne Strogetille.. Stroget on siis jokaisen shoppailijan paratiisi ja se koostuu oikeastaan useammasta kadusta, joiden yhteisnimitys Stroget on. Kävelykatu on oikein mukava paikka vaellella ympäriinsä, ostella tuliaisia ja istahtaa alas syömään tai juomaan.

Rosenborgin linnan puisto

Erittäin miellyttävä paikka kävellä on myös Rosenborgin linnan edustan viehättävä puisto Kongens Have. Me tallustelimme siellä kaikessa rauhassa hiljaisena aamupäivänä kun auringonvalo siivilöityi ohuen pilviverhon takaa. Puisto oli helmikuun kolkkoudessakin kuin pieni suloinen paratiisi keskellä kaupunkia ja siellä voi sanoa kliseisesti sielun lepäävän.

Nyboder

Rosenborgin linnan puistolta kävelimme vielä ihastelemaan vanhoja söpöjä taloja puiston pohjoispuolella. Olimme bonganneet ne edellisenä päivänä taksin ikkunasta ja halusimme päästä kuvaamaan niitä sekä ihmettelemään säntillisessä rivissä nököttäviä keltaisia talovanhuksia hieman lähempää.

Nyboderin keltaiset talot olivat aikoinaan merivoimien asuinparakkeja, mutta nyt niissä asuu tavallisia kansalaisia. Keltaisten talojen eteläpuolella ennen Rosenborgin linnan puistoa on myös muita syötävän söpöjä vanhoja värikkäitä taloja ja täällä rauhallisilla pikkukaduilla voisin nähdä itseni asuvan jos muuttaisin joskus Kööpenhaminaan.

Amalienborg

Ennen tämän postauksen lopettelemista täytyy vielä mainita Amalienborgin linna, joka toimii Tanskan kuningasperheen talvikotina. Linnan keskellä on Amalienborgin aukio, jossa karvahattuiset vartijat nököttävät ja jonka keskellä on Amalienbrogin perustajan Fredrik V:n ratsastajapatsas. Reissumme aikana alueella oli meneillään melko mittavat kunnostustyöt.

Marmorikirkko

Amalienborgin vieressä on hieno marmorikirkko, joka näkyy upeasti Amalienborgin aukioltakin. Kirkko tuo mieleen Rooman ja kenties siksi pidin siitä kovasti.

Slotsholmenista ja Rundetaarnista puhuin jo tässä postauksessa ja tois puol jokkee sijaitseva Christianshavnin kaupunginosa ansaitsee ihan oman Kööpenhaminan reissun, sillä tällä lyhyehköllä reissulla emme ehtineet sinne lainkaan. Jos ensi kerralla on aikaa riittävästi, haluan hurauttaa myös siltaa pitkin päiväretkelle Ruotsin puolelle Malmöön.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Merituuli torstai, huhtikuu 23, 2015 at 21:17

    Mulla on tuosta nokkahuilumiehestä video mun henkilökohtaisessa facessa. Ihan kökköinä päivinäkin se tuo hymyn huulille. Laitanpa linkin sulle yksärinä 🙂

    • Reply Martina perjantai, huhtikuu 24, 2015 at 08:36

      Kiitos, mä niin palaan videon pariin kun tulee kökömpi päivä! Varmasti piristää! 😀

    Leave a Reply