Ilta Casinolla ja Gastonessa

Löysin itseni eräänä lauantaina itselleni hyvin epätyypillisestä paikasta. Istuin Helsingin Casinolla pokeripöydän äärellä ja yritin ymmärtää korttipelin saloja. Peli-illan jälkeen suuntasimme illalliselle Gastoneen, joten tiesin illasta tulevan mukavan, vaikka pelit eivät sujuisikaan. Hyvä ruoka kivassa seurassa on aina mainio syy lähteä isolle kirkolle viettämään iltaa.

Mutta ensin tutustuimme hieman Casinoon ja peliin nimeltä Texas Hold’em. Arvelin ennakkoon olevani aivan surkea pokerinpelaaja. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä olimme pokerikoulussa ja sitä seuranneessa leikkimielisessä turnauksessa omalla kahdeksan hengen porukallamme, jossa oli muitakin, joille pokerin salat eivät olleet vielä auenneet. Yllätyksekseni voitin harjoituspelin, mutta sen jälkeen ei mennyt enää ihan niin hyvin. Voitin kuitenkin kaksi miestä, joten olin ihan tyytyväinen suoritukseeni. Eikä se voitto vaan kiva fiilis!

Nousin pelipöydästä iloisin mielin ja tuhlasimme vielä pelipakettiin kuuluneet kahden euron pelisetelit automaateissa, joiden joukosta etsin turhaan tuttua ja turvallista hedelmäpeliä. Merenneitopeli oli kuitenkin myös ihan hauska ja se pokeri lopulta niin hauskaa, että suunnittelimme uutta turnausta kaveriporukalla kotioloissa. Tuuristahan siinä on osittain kyse, joten minullakin on mahdollisuudet pärjätä. Ainakin teoriassa.

Casinolla vietettyjen tuntien jälkeen vatsa alkoi kurnia ja suuntasimme Gastoneen, jonka tarjoilija järkkäsi näppärästi paikat ovesta yllättäen pölähtäneelle kahdeksan hengen seurueellemme. Tilasin lempiasioitani eli lasillisen hyvää punaviiniä, kunnon pihvin ja pestoa ja olin oikein tyytyväinen olooni.

Ei ehkä ne kuvauksellisimmat annokset, mutta makuhan on tärkeintä, ja se oli kohdallaan.

Pestohärkä balsamico-kastikkeella maistui namilta, samoin kuulemma kaikkien muidenkin annokset. Porukkamme maistoi härän sisäfileen lisäksi ainakin hirveä (kuva ylhäällä), kahta eri pastaa ja lohta, eikä kenenkään suusta kuulunut valituksen sanaa. Oman pihvinautintoni kruunasi lasillinen baroloa, jonka nautin oikein hitaalla hartaudella.

Lisukkeetkin olivat mieleemme. Minä söin vihersalaatin ja Henkka maisteli juureksia. Myös talon frittiperunat olivat kuulemma oikein hyviä, vaikka niiden ulkonäkö saattoikin hieman hämätä.

Pidimme Gastonesta muutenkin kovasti. Italialaisravintolan tunnelma oli viihtyisä ja palvelu iloista, asiantuntevaa ja mutkatonta. Ruokia jouduimme odottelemaan ehkä aavistuksen liian pitkään, mutta se annettakoon anteeksi. Mitäs pölähdimme paikalle isolla porukalla ilman ennakkovaroitusta. Vaikkemme testanneetkaan tällä kertaa kuin Gastonen pääruokaosastoa, voisin veikata tämän kokemuksen perusteella sapuskan olevan kautta linjan oikein toimivaa. Ensi kerralla sitten sitä jälkkäriäkin! Ja alkuruokaa.

Illallisen jälkeen lähdimme kohti kotia hyvillä mielin. Vatsa täynnä hyvää ruokaa on mukava olla ja kiva Casino-kokemus hymyilytti myös. Kiitokset siitä kuuluu Viiville, joka otti meidät mukaan voittamaansa peli-iltaan, sekä myös muulle porukalle, jotka kyselivät kanssani tyhmiä kysymyksiä pelin vetäjältä kerta toisensa jälkeen.

Ehkä on siis aiheellista esittää vielä pienet pahoittelut Casinon suuntaan, kun urpot eivät vaan aina tajunneet mitä pitää tehdä. Onneksi pelasimme ihan omaa peliämme emmekä törttöilleet konkareiden pöydässä. Ja onneksi tässä pelissä ei ollut yhtään omaa rahaa kiinni! Voi ihan huoletta sanoa “All in!” ja jäädä jännittämään mitä tapahtuu (tapahtui huonosti, jos ette jo arvanneet).

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Huli/Meanwhile in Longfield.. maanantai, huhtikuu 13, 2015 at 09:55

    Gastonessa pitää syödä härkäpastaa! 😛

    • Reply Martina maanantai, huhtikuu 13, 2015 at 12:14

      Joo, mä muistin teidän härkäpastahehkutukset ja kerroin koko pöytäseurueelle, että härkäpastaa on kehuttu. Ja osa tilasikin sitä. 🙂 Mun ruokavalioon ei pasta sopinut, mutta ensi kerralla maistan sitä! Pestopihvikin oli kyllä hurjan hyvää.

    Leave a Reply