Kööpenhaminan näköalatornit

Olemme saaneet huomata lomamatkojemme aikana, että meistä on tullut aikamoisia tornifriikkejä. Kiipeämme aina kaikkiin mahdollisiin näkötorneihin ihmettelemään yläilmoista aukeavia maisemia. Milloin olemme Tallinnan Oleviste kirkon näköalatasanteella, milloin herkuttelemme Näsinneulassa ja milloin kiipeämme pohkeemme kipeiksi Prahan Pyhän Vituksen katedraalin torniin.

On itse asiassa aika hassua, että tornit kiehtovat meitä, kun ottaa huomioon korkeanpaikankammoni. Tai ehkä juju piileekin juuri siinä. On kiva saattaa itsensä mukavuusalueen ulkopuolelle ja pelätä vähän. Korkeanpaikankammoni kun ei ole paniikkiluokkaa ainakaan enää, kun olen siedättänyt itseäni niin lahjakkaasti. Pystyn siis yleensä menemään korkeuksiin, mutta myönnän, että siellä pelottaa.


Viimeisin matkamme suuntautui Kööpenhaminaan ja tokihan minä olin ottanut etukäteen selvää, missä siellä sijaitsee parhaat näköalapaikat. Kiipesimme niistä kahteen, kolmas jäi odottamaan seuraavaa kertaa.

Rundetaarn

Ensimmäinen torni tottelee nimeä Rundetaarn (engl. Round Tower) ja sehän tarkoittaa pyöreää tornia. Pyöreä torni on Euroopan vanhin tähtitieteellinen observatorio, tosin nykyään siellä vierailee enemmän turisteja kuin tähtiharrastajia.

Toisin kuin yleensä näköalatorneissa, tähän torniin ei tarvitse kiivetä kuin muutama porras aivan ylimmässä kerroksessa. Loput on suoraa portaatonta liuskaa, joka kulkee spiraalimaisesti tornin sisällä. Portaattomuus selittyy sillä, että torniin piti aikoinaan saada kuljetettua raskaita tähtitieteilijöiden vempaimia, eikä niitä olisi saanut hilattua ylös asti portaita pitkin. Niinpä torniin rakennettiin portaaton liuska ja vaalea käytävä on aika kaunis ikkunoista siivilöityvine valoineen ja vanhoine lattioineen.

Rundetaarnin yläosissa on myös pusupenkki, jonka ikkunasta aukeaa kauniit maisemat niille, jotka eivät syystä tai toisesta halua astua näköalatasanteelle. Tornin sisällä on myös vanha söpö wc ja muuta nähtävää, kun poikkeaa sivuovista sisään torniin kiipeämisen lomassa.

Christiansborgin linnan torni

Toinen näköalatorni jossa vierailimme sijaitsee Slotsholmenin saarella, jota ei tosin meinaa huomata saareksi lainkaan, sillä sen ympärillä kulkee vain kapea kanava, jonka pääsee ylittämään pieniä siltoja pitkin. Slotsholmenin alueella olisi paljon nähtävää, mutta koska vierailumme aikana Kööpenhaminaa piinasi ärsyttävä tihkusade, tsekkasimme vain Christiansborgin linnan tornin, jonne pääsi mukavasti hissillä.

Ylhäältä aukesivat maisemat pitkälle yli Kööpenhaminan kattojen. Harmiksemme sää oli melko harmaa, joten kaupunki näyttäytyi täältä synkkänä ja utuisena, mutta silti kauniina.

Jos kuninkaalliset tallit olisivat olleet auki, olisin tietysti rynnännyt sinne päätäpahkaa, mutta koska ne olivat kiinni, tyydyin vain odottelemaan hetken, josko hepat tulisivat harjoittelemaan linnan pihalle. Eivät ne tulleet. Kuka nyt tihkusateessa kipittäisi ulkona. Heppatyttö haistoi myös sivuoven takaa löytyvän maneesin, jonka ovesta kurkkasin sisään, mutta sielläkään ei näkynyt tänään hevosia. Ensi kerralla sitten.

Church of Our Saviour

Kolmas torneista jäi odottamaan ensi kertaan. Christianian puolella sijaitsevan Church of Our Saviour -kirkon tornista näkisi koko Kööpenhaminan keskustan ja veikkaan, että täältä aukeaa kaupungin komeimmat näköalat. Emme kuitenkaan lähteneet kirkolle asti tällä reissulla, ja jos totta puhutaan, minua vähän hirvittää tornin ylimmät portaat, jotka kiertävät tornia ulkopuolelta. Huh. Olisivatkohan ne mahtaneet olla edes auki talven liukkaudessa? Voipi olla että ei.

Nämä Rundetaarnissa ja Christiansborgin linnan tornissa otetut kuvat kuvastavat muuten hyvin Kööpenhaminan arvaamatonta säätä. Ne on otettu samana päivänä vain muutamien tuntien välein.

Rundetaarnilla kymmenen aikaan vieraillessamme näytti siltä, kuin aurinko paistaisi koko päivän kirkkaansiniseltä taivaalta. Vaan iltapäivän tunteina Slotsholmenille kävellessämme satoi kasvoillemme viimainen tihkusade, sää oli harmaa, sumuinen ja synkkä. Niin ja tässä välissä oli ehtinyt sataa luntakin. Sillä lailla kauniisti kuten elokuvissa, kun taivaalta leijailee kauniita kevyitä lumihiutaleita hiljalleen maahan ja silti tuntuu, että aurinko paistaa pilvien läpi. Varautukaa siis kaikenlaiseen säähän Kööpenhaminassa vieraillessanne. Kaupungin sääjumalat osaavat yllättää.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Terhi / Muru Mou perjantai, huhtikuu 10, 2015 at 10:35

    Ihan tuli vilunväreitä katsoessani näitä talvisia kuvia. Onneksi nuo säät on jo ohi ja nyt täällä paistaa aurinko ja kesä tuoksuu ilmassa 🙂

    • Reply Martina perjantai, huhtikuu 10, 2015 at 10:55

      Sanos muuta, onneksi kevät on jo täällä (ja siellä 🙂 )! Voin vain kuvitella miten ihana Kööpenhamina on lämpimämpinä vuodenaikoina kun ihastuin siihen niin kovasti talven viimassakin.

    Leave a Reply