Borsalino, Praha

Prahan iltapäivä syyskuussa. Olemme kiertäneet sateista kaupunkia vielä ennen kotiinlähtöä ja nyt olemme matkalla lentokentälle. Vedämme perässämme matkalaukkuamme matkalla hotellilta lähimmälle metroasemalle. Kuljemme sen saman italialaisen pizzerian ohi, jonka ohi olemme kävelleet joka päivä. Kyseinen pizzeria tottelee nimeä Borsalino ja sijaitsee osoitteessa Ostrovni 34 ja se on melko huomaamaton pizzerian edustalla olevasta skootterista huolimatta.

Menemme tälläkin kertaa pizzerian ohi, kunnes pysähdymme yllättäen. Pitäisikö ottaa pizzaslicet? Mahanpohjassa tuntuu pieni nälkä, joka voi kasvaa liian suureksi ennen kuin olemme selvinneet lentokentälle ja siellä turvatarkastuksesta läpi. Kokemuksesta tiedämme, ettei itseään kannata altistaa mahdolliseen jonotukseen, täynnä oleviin kulkuvälineisiin ja muihin mahdollisesti ärsyttäviin tilanteisiin nälkäisenä. Nappaamme siis pizzaslicet.

Se oli kenties paras päätöksemme koko reissun aikana. Pieni vaatimattoman näköinen pizzeria tarjosi nimittäin parhaat pizzaslicet aikoihin. Niiden salaisuus piili pienellä sivupöydällä, jonka ohi ei kannata kulkea. Sivupöydällä sijaitsevat nimittäin mausteet.

Kipoista löytyy epämääräisen näköistä, mutta superherkullista valkosipulimurskaa jossakin öljyisessä kastikkeessa, tai ehkä ihan vaan öljyssä. Sitä kannattaa ehdottomasti sivellä pizzan päälle mikäli pitää valkosipulin melko tujustakin mausta.

Toisessa kipossa on yrttiöljyä, jossa maistuu ihanasti basilika. Myös chiliä kannattaa laittaa pizzan päälle jos pitää tulisesta ruoasta. Itse pizzatkin ovat hyviä, mutta superhyviä niistä tulee vasta maustepöydän kautta.

Kaksi kotimatkalla ollutta turistia olivat aivan hurmiossa haukatessaan pizzasliceja ravintolan ulkopuolella. Ahmimme pizzat siltä seisomalta ja mietimme pitäisikö ottaa vielä toisetkin. Niin herkullisia slicet olivat. Jätimme pizzahetken kuitenkin vain yksiin paloihin, sillä lentokenttä kutsui ja ajattelimme joka tapauksessa syödä kentällä ennen lentoa vielä kunnon illallisen.

Borsalinon pizzasliceja jäi ikävä. Jos reissun paras päätös oli pysähtyä nappaaman pizzapalat mukaan, oli huonoin päätös se, ettemme ottaneet toisia paloja. Nyt kaduttaa. Täytynee palata Prahaan pizzalle.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply