Grotesk

Ystävät, hyvää ruokaa ja juomaa sekä perjantai-ilta. Mitä muuta ihminen kaipaa ollakseen onnellinen? Edellä luettelemani kombo tuntuu vaan olevan nykyään ihan liian vaikea toteuttaa. Perjantai-ilta tulee kyllä joka viikko, mutta aina siihen ei saa liitettyä hyvää ruokaa eikä juomaa eikä varsinkaan niitä ystäviä. Kun on muka kiire. Ja töitä. Ja liikaa kaikkea. Tämänkin illan järjestäminen oli ihan luvattoman hankalaa, mutta onnistui onneksi lopulta.

Suuntasimme siis uudistuneeseen Groteskiin tuttavapariskunnan kanssa turisemaan kuulumisia ja syömään hyvin. Edellisestä kerrasta Groteskissa oli kulunut jo monta vuotta ja saavuimme nyt aivan erilaiseen ravintolaan kuin silloin vuosia sitten. Nyt meininki oli iloksemme erittäin pihvipainotteinen ja kaapillinen lihoja toivotti meidät tervetulleeksi heti ravintolaan astuessamme.

Ennen lihoihin tutustumista herkuttelimme kuitenkin alkupaloilla. Tilasimme listalta kaikki neljä jaettavaa snacksia ja mutustelimme tyytyväisinä talon leikkelevalikoimaa fermentoitujen kasvisten kera, käsittämättömän ihanaa briossin, ankanmaksan ja mustikkahillon yhdistelmää, mätiä ja perunaohukaisia sekä mozzarellaa, parsakaalia ja tomaattia. Herkullisia makuja ja erittäin toimivia yhdistelmiä. Vaikuttaa lupaavalta tähän asti.

Sitten tilattiin lihaa. Kypsytyskaapissa roikkuvista raakakypsytetyistä naudanlihoista oli saatavilla tänään vain Simmenthal Tomahawkia. Se olisi varmasti ollut herkullista, mutta melkoisen suolainen hinta sai meidät kääntymään listan muiden lihojen puoleen.

Tilasimme lopulta karitsankaretta ja Australian Waguy Flank Steakia. Eivät nekään mitenkään edullisia olleet, mutta hyvästä joutuu usein maksamaan. Lihojen kaveriksi valitsimme kehuttuja Groteskin ranskalaisia, papu-pekonia, bearnaise-kastiketta sekä chimichurrikastiketta.

Maut olivat aivan mielettömän hyviä, mutta annoskoko oli varsinkin hintaan nähden melko pieni. Kun lihat tuotiin pöytäämme, jäimme hetkeksi odottamaan missä loput on, kunnes tajusimme, että kahden hengen annokseksi luulemamme lihalautanen olikin tarkoitettu meille neljälle. Okei. Tilataanpa vähän lisää lisukkeita siis. Ranskalaiset olivat päässeet tässä välissä jo loppumaan (buu!), mutta papu-pekonilisuketta löytyi. Onneksi tarjoilija oli supermukava ja viini hyvää. Jatkoimme siis illallista hymyssä suin.

Kuten sanoin, ruoka oli todella herkullista, mutta annosten pienuus jäi hieman harmittamaan, etenkin kun yhdelle porukastamme jäi vielä nälkä. Sitä harvoin tapahtuu alkuruokien ja pihvin sisältävän pääruoan jälkeen. Niin ja kyseessä oli vieläpä pikkuruinen naisihminen. Onneksi asia korjaantui Navy Jerry’sissa, jossa nautitut jälkkärimojitot veivät viimeisenkin nälän pois. Kyseisen kuppilan mojitot olivat muuten parhaat koskaan maistamani ja paikan meininki muutenkin makuuni.

EDIT: Kävimme tämän jutun kirjoittamisen jälkeen uudelleen Groteskissa, tällä kertaa bloggaajaporukalla. Tuolloin ruokaa oli tarjolla enemmän ja homma toimi hienosti. Mitä nyt ensimmäisiä gin toniceja saimme hieman odotella, mutta sitäkin meille pahoiteltiin heti kun huomattiin, että baarissa on ruuhkaa. Maistelimme myös enemmän eri ruokia ja alkuruoista parhaalta maistui edelleen ankanmaksa, briossi ja mustikkahillo. Tällä kertaa otimme myös jälkiruokaa ja ravintolan saksanpähkinä-karamellijäätelö oli sanalla sanoen taivaallista.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply