Monthly Archives

joulukuu 2014

Hauskat hakusanat

Tutkaillessani taas kerran blogimme statistiikkaa, jäin selailemaan hakusanoja, joilla blogiimme on löydetty. Sain niistä niin hyvät naurut, että halusin jakaa hauskimmat hakusanat teidänkin kanssa. Olen listannut näitä aiemminkin, joten jos pidät hakusanoille nauramisesta, tsekkaa myös nämä postaukset:

Siellä oli kaikille muille puhelu paitsi pastorille
Millainen on sinun vatsamakkara
Mitä minä tein lomassa

Ja tässä uusimmat nauruhermojen kutkuttelijat. Kuvituksena postaukselle toimii tällä kertaa Oulunkylä. Kuvat on otettu viikon välein samassa paikassa samaan kellonaikaan, silloin kun syksy teki tuloaan.

– Yksin motarilla eka kerta (Voi olla pelottavaa, mutta vilkku päälle ja tunge väliin vaan. Kyllä ne väistää! Sanoo todellinen huippukuski. NOT.)

– Wincapitan pikkujoulut (Mitä? Miksi?)

– Tuliainen arabille (Anteeksi, mutta en osaa auttaa.)

– Keltaiset silmät dieetti (No nyt kuulostaa pikkuisen epäterveelliseltä..)

– Valkosipuli korvaan (Älä laita. Äitini voi kertoa kokemuksesta, ettei se kannata.)

– Tämä saa sinut itkemään (Keltaisessa keittiössä -blogi vai? No voi ei.)

– Kun alkaa oksettaa chilinachoista (Kannattaa ehkä lopettaa niiden syöminen.)

– Tsiki tsiki nimi nimi english (Wooot?)

– Tee itse tekotissit (Älä tee)

– Purkan poisto tekarista (Ottaa tekarin käteen ja raaputtaa kynnellä. Kokemusta on. Se jäi tekarimummon viimeiseksi purkaksi.)

– Ruotsin risteily vanhukset rokkaa (Ah mikä mielikuva!)

– Taas pestiin astioita lauttasaaren rannassa (Vai niin.)

– Anoppi ruokamyrkytys (No jos et nyt kuitenkaan..)

– Naisen jalat jalkatilassa (Ja tällä on haettu mitä?)

– Millaista Keravalla (No antakaas kun minä kerron. Lisää Kerava-postauksia täällä.)

Makumatkoja

Meillä on ollut tapana viettää vuoden vaihtumista makumatkan merkeissä. Olemme matkanneet maailman ympäri ruokapöydän ääressä yleensä vähintään neljän ruokalajin voimin, ja omassa keittiössä toteutettavat makumatkat ovat olleet niin onnistuneita, että niitä on toteutettu aina silloin tällöin muulloinkin kuin uutenavuotena.

Uudenvuoden juhlimiseen makumatkailu sopii erityisen hyvin. Herkutteluun saa kulumaan helposti koko illan, välillä voi käydä katsomassa ilotulitusta ja istahtaa taas seuraavan ruokalajin ääreen. Hauskaa piisaa eikä yöllä tarvitse hytistä taksijonoissa kun ollaan jo valmiiksi kotona. Kokosin tähän muutaman toteuttamamme makumatkan, jospa vaikka teilläkin toivotettaisiin vuosi 2015 tervetulleeksi makumatkailun merkeissä. Reseptit ruokiin löytyy linkkien takana olevista postauksista.



1. Japani, Ranska ja Brittein saaret

Sushia, Jättikatkarapu-tryffeli-shampanjarisottoa, Beef Wellingtonia ja Banoffeeta

Viime uudenvuoden makumatka toteutettiin Henkan vanhempien keittiössä. Makumatkailimme Japanissa, Ranskassa ja Briteissä, joista jälkimmäisessä viivyimme jopa kahden ruokalajin verran. Makumatkan kohteet olivat yllätys Henkan vanhemmille, jotka istutimme skumppalasi kädessä sohvalle odottamaan kiltisti taas seuraavaa ruokalajia.

2. Espanja, Thaimaa, Vietnam ja Karibia
Tapaksia, thaimaalaista naudanlihasalaattia, sitruunaruohobroileria ja inkivääririisiä sekä Pina Colada -juustokakkua ananasjäätelön kera

Lämpimien tunnelmien makumatka toteutettiin ystävien luona keskellä ulkona pauhaavaa lumimyrskyä. Maiksi valikoitui sellaiset maat, joissa paistaa aurinko. Olihan talvi, kylmä ja pimeä.

3. Intia, Irak, (Pohjois-)Korea ja Afganistan
Hedelmälassi, munakoisosalaattia, korealaisittain valmistettua naudanlihaa ja perunasalaattia sekä afganistanilaisia Crim Rollseja

Eräänä helatorstaina haastoin itseni keksimään makumatkan maissa, joihin emme haluaisi oikeasti matkustaa. Oli yllättävän vaikea keksiä maita, joihin emme halua mennä, mutta kyllä niitä lopulta löytyi neljä kappaletta. Jouduimme tosin ottamaan listalle muun muassa Intian, jonne voisimme toki matkustaa, mutta se ei ole listamme kärkipäässä. Korealaisen ruoan leikimme olleen Pohjois-Koreasta, jotta teema toteutuisi paremmin. Oikeastihan ruoka on varmasti Etelä-Koreasta, jossa voisimme hyvinkin vierailla. Pohjois-Koreassahan ei syö juurikaan kukaan muu kuin maan paksu johtaja, joten sieltä tuskin tulee mitään traditionaalisia ruokalajeja muun maailman iloksi.

4. Ranska
Camembert-juustoa uunissa, ranskalaista sipulikeittoa, coq au vin eli kukkoa viinissä ja suklaafondantia

Tämä ei varsinaisesti ole makumatka maailman ympäri, sillä pari vuotta sitten vuoden vaihtumista juhlittiin makumatkailemalla vain yhdessä maassa. Laitoin ranskalaisen illan postauksenkin kuitenkin tähän, sillä menukokonaisuus oli niin onnistunut, että suosittelen sitä teillekin. Nappaa tästä vaikkapa vain yksi ranskalainen ruoka makumatkaasi tai toteuta koko ranskalainen illallinen kaikessa komeudessaan.

5. Venäjä, Ranska, Intia, Ruotsi, USA, Meksiko
Venäläisiä suolakurkkuja, patonkia ja briejuustoa, kana-kukkakaalicurrya, glögiä, New York Cheesecakea ja nachoja lisukkeineen

Ihan ensimmäisellä Keltaisessa keittiössä toteutetulla makumatkalla vierailimme useassa maassa. Postaus on niin vanha, että kuvatkin ovat sen mukaisesti ihan hirveitä, mutta linkitän jutun silti tähän, sillä reseptit eivät vanhene koskaan. Katsokaa kuvat ja teksti sitten ihan omalla vastuulla.

Tänäkin vuonna meillä on suunnitteilla makumatka maailman ympäri, mutta siitä kuulette vasta ensi vuoden puolella. Matkakohteet ovat nimittäin jälleen yllätyksiä uudenvuoden illallisseurueellemme, joten paljastan maat ja ruokalajit täällä blogin puolella vasta myöhemmin.

Maukasta joulua!


”On siirapin, neilikan tuoksua,

on piirakoita ja rusinoita,

on kiireistä kaupassa juoksua.

On kellari herkkuja pullollaan,

on pipareita ja manteleita,

ja lahjoja piiloihin sullotaan.

On tonttujen tiukujen kilinää,

on pähkinöitä ja kynttilöitä,

on enkelikellojen helinää.”

Hyvää, rauhallista, iloista ja maukasta joulua kaikille Keltaisen keittiön lukijoille!

Martina & Henkka

Vytopna, Praha

Prahan ehdottomasti hauskin ravintola on junaravintola Vytopna, joka löytyy Vaclavske namestilta eli Vaclavin aukion laidalta uudesta kaupungista. En tiedä onko ravintola alunperin tarkoitettu lapsiperheille, mutta siellä kyllä viihtyy lasten lisäksi myös vähän lapsenmieliset aikuisetkin.

Ravintolan erikoisuus on tilassa kiertävä junarata, joka hallitsee koko ravintolan sisustusta. Ratoja risteilee siellä täällä, niiden yli on rakennettu portaita, joita pitkin kulkea, ja joka pöytään tulee omat raiteet. Junien tehtävänä on kuljettaa juomat pöytiin ja sen lisäksi, että pöytään pysähtyvästä junasta on hauska nostaa oluttuoppi pöytään, helpottanee tämä tarjoilijoidenkin töitä huomattavasti.

Junat lähetetään matkaan tiskiltä, ne pysähtyvät oikean pöydän kohdalle ja kun juomat on nostettu pois kyydistä, lähtee juna takaisin hakemaan seuraavaa kuormaa. Tätä on yllättävän hauska seurata. Hassusta junaravintolasta tykkää varmasti ainakin perheen pikkuväki, mutta myös vanhemmat pojat ja mikseivät tytötkin saavat täällä ajan kulumaan nopeasti. Minä ainakin viihdyin ravintolassa erinomaisen hyvin junien kulkua seuraten.

Lapsiperheiden kannattanee suunnata tänne päiväsaikaan, sillä ainakin meidän vierailumme aikana perjantai-iltana ravintolassa oli paljon hälyä, tupakansavua ja äänekkäitä nousuhumalaisia ihmisiä. Viereisessä pöydässä ollut iloinen norjalaisporukka herätti hilpeyttä olemalla todella innoissaan ravintolan junameiningistä. Tyypit puhaltelivat pilleihin kun junat saapuivat ja ohjasivat suurieleisesti junien kulkua raiteilla. Innokkain kaveri oli ammatiltaan konduktööri. Nauraa käkätin vatsalihakseni kipeiksi miesten touhuja katsellessani. Jotkut osaavat pitää aidosti hauskaa. Prahan naurettavan edullisilla oluttuopeilla lieni myös oma vaikutuksensa miesten riehakkaalle illallistunnelmalle.

Me tilasimme täällä oluiden lisäksi myös ruokaa, mutta paikalla voi käydä pelkästään juomassa tuopillisen olutta tai limuakin. Ruoka oli tavallista pubiruokaa, ihan hyvää eikä todellakaan hinnalla pilattua, muttei mitenkään erityistä. Wingsit vetivät hieman pidemmän korren kuin tilaamamme liha-annos sienikastikkeella ja perunamuussilla, mutta molemmat annokset olivat ihan kelpokamaa. Jos tänne tullessa on nälkä, niin syö ihmeessä, mutta pelkkä junan kyydissä tuleva juomakin riittää antamaan hauskan kokemuksen junaravintolassa. Suosittelemme!

Piparibrowniet

Pipari ja suklaa ne yhteen soppii. Tänään ne laitetaan uunikoppiin.

Oikeasti, pipari ja suklaa ovat aivan käsittämättömän herkullinen pari yhdessä. Yksi kaikkien aikojen parhaista keksinnöistä on Fazerin piparisuklaa eikä piparimutakakku häviä joulunajan lempisuklaalevylleni lainkaan.

Nyt piparin ja suklaan herkulliset yhdistelmät lisääntyivät vielä yhdellä kaverilla kun tein Teresa Välimäen, Johanna Lindholmin ja Laura Riihelän Hyvää joulua -kirjasta piparibrownieita, jotka tottelevat kirjassa nimeä Joulubrowniet. Ja kuten olettaa saattaa, olivat nämäkin kaverit todella nameja. Slurps. Ja nam. Ja omnomnomnom.


Piparibrowniet

– 300 g voita
– 6 dl sokeria
– 3 dl vehnäjauhoja
– 3 tl vaniljasokeria
– 1 dl kaakaojauhetta
– 4 kananmunaa
– 100 g maitosuklaata
– 100 g pipareita

Sulata voi ja sekoita sulan voin joukkoon sokeri. Lisää kuivat aineet ja sekoita puuhaarukalla. Jos taikina on vielä tässä vaiheessa kuumaa, anna sen jäähtyä hetki ja lisää vasta sitten kananmunat. Sekoita kunnolla. Lisää suklaa ja piparit taikinaan rouheena ja paista 180-asteisessa uunissa 30-35 minuuttia.

B-Smokery

Minulla on uusi lempilounaspaikka. Kalasataman Teurastamolla sijaitseva B-Smokery tarjoilee niin herkullisia lounaita, että rosoisen söpöön ravintolaan tallustaa mielellään aina uudestaan ja uudestaan. Etenkin paikan ribsejä on vaikea vastustaa.
Continue Reading

Prahan linna

Prahan linna ei ole varsinaisesti linna ainakaan sen totutussa merkityksessä tai ulkomuodossa. Täällä ei nimittäin ole yhtä isoa linnamaista rakennusta, vaan Prahan linnan alueeseen Hradcanyyn kuuluu monta rakennusta, joista kuuluisin ja ehdottomasti upein on Pyhän Vituksen katedraali.

Katedraalia ympäröivät linnan alueen rakennukset eivät ole perinteisen linnamaisesti korkeita pylväineen ja torneineen, vaan Prahan linna on pikemminkin iso leveyssuunnassa. Linnan alueen massiivisuuden näkeekin paremmin hieman kauempaa vaikkapa Petrinin kukkulan näkötornista, josta käsin voi katsella, kuinka jykevät matalahkot rakennukset vain jatkuvat ja jatkuvat. Kyllä tänne mahtuu muutamakin presidentti asumaan. Osa linnasta toimiikin Tsekin presidentin virka-asuntona.

Prahan linnan aluetta kutsutaan myös Hradcanyksi ja sinne pääsee helpoiten raitiovaunulla numero 22. Kävellenkin sinne toki pääsee, mutta matka vanhastakaupungista on yllättävän pitkä ja täynnä ylämäkiä. Poispäin tullessa voi sitten kävelläkin jos jaloissa riittää puhtia vielä Pyhän Vituksen katedraalin torniin kiipeämisen jälkeenkin. Niin mekin teimme ja alamäkeen tepastelu olikin mukavan kevyttä.

Tärkein linnan alueen nähtävyys on tosiaan Pyhän Vituksen katedraali, mutta on Hradcanyssa paljon muutakin nähtävää. Siellä saisi helposti kulumaan vaikka koko päivän. Me kävimme katsomassa katedraalin lisäksi kuninkaallisia puutarhoja, joissa oli ihanan rauhaisa tunnelma, kauniita kukkaistutuksia ja Pyhän Vituksen katedraali loi sinne uljaan varjon horisontista käsin.

Kävimme myös ihastelemassa Kultaista kujaa (englanniksi Golden Lane ja tsekin kielellä Zlata ulicka). Kapealla 1600-luvulla rakennetulla kujalla on pienenpieniä söpöjä ja värikkäitä taloja, jotka muistuttavat aivan joitain satuolentojen tai hobittien taloja. Nimensä kuja on saanut siellä aikoinaan asuneilta kultasepiltä. Pienissä taloissa myydään nykyään käsitöitä ja osa niistä on museokäytössä. Franz Kafka asui talossa numero 22. Varo päätäsi kun kuljet oviaukosta! Paitsi jos olet samanlainen kääpiö kuin minä.

Prahan linnan alueella on tosiaan paljon muutakin nähtävää, mutta meille riitti Pyhän Vituksen katedraali ja sen torni, Kultainen kuja sekä kuninkaalliset puutarhat. Ihmettelimme toki myös matkalle osunutta joulukauppaa, kauniita yksityiskohtia ja sitä, miksi erään patsaan eräs kohta oli kiiltävän kultainen.

Kun olimme lähdössä pois huomasimme linnan porttien edessä ison väkijoukon. Katsoin kelloa ja totesin sen tulevan 12. Tähän aikaan aina tasatunnein tapahtuva vahdinvaihto on astetta isompi seremonia. Jäimme tietysti katsomaan sitä ja ikkunoista soitetut fanfaarit olivat kieltämättä upean kuuloiset yhdistettynä rytmissä kulkeviin sinipukuisiin vartijoihin. Hyvä että osuimme paikalle juuri tähän aikaan, muuten seremonia olisi mennyt meiltä ohi.

Koska kello oli tosiaan vasta 12 päivällä saimme kulkea suhteellisen rauhassa linnalta pois. Tarkoitan tällä nyt sitä, että jos olisimme olleet paikalla illalla hieman ennen puoltayötä, olisimme voineet saada saattajan eräästä mustasta koirasta. Mustan koiran haamun kerrotaan nimittäin saattavan yöllisen kulkijan linnan Hradcanske namestin puoleiselta sisäänkäynniltä aina Loretolle asti. Sitten aavekoira palaa takaisin sisäänkäynnille odottamaan seuraavaa kulkijaa.

Praha on mystinen paikka ja ensi kerralla aion nähdä siellä kummituksen. Joko mustan koiran tai sitten jotain muuta jännittävää kaupungissa järjestettävillä opastetuilla kummituskierroksilla. Aion myös ihastella upeaa linnan aluetta seuraavallakin Prahan matkalla. Siltä ei oikeastaan voikaan välttyä, kukkulalle rakennettu linna kun näkyy lähes tulkoon kaikkialle Prahassa.

Nutellakaakao

Kaakaossa on jotakin todella lohduttavaa. Höyryävä kaakaomuki lämmittää käsiä, sielua ja sydäntä. Kaakaomukin äärellä pysähtyy ajattelemaan vain hyviä asioita. Pehmeän suklainen maku saa hymyilemään.
Continue Reading