Paleokeittokirja – Kivikauden ruokaa modernilla otteella

Eräänä päivänä posti kiikutti minulle paketin, jonka sisältä paljastui mielenkiintoinen kirja. Kääntelin kirjaa käsissäni, kuvasin sen nopeasti ja kävin kiinni. Thomas Rode Andersenin Paleokeittokirja ratsastaa ruokavaliotrendien aallonharjalla ja tottakai minäkin haluan tietää mistä kyseisessä ruokavaliossa on kyse. Haluan ottaa selvää onnistuuko joku perustelemaan sen hyödyt minulle vakuuttavasti.

Ihan vieras kaveri paleoruokavalio ei toki ole minulle ollut, mutta kuten kaikkiin trendikkäisiin ruokavalioihin, olen suhtautunut siihenkin terveellä epäluulolla. Onko tämäkin vain ohimenevä villitys vai ihan oikeasti hyvä juttu?

Luin kirjan teoriaosuuden ajatuksella ja kyllä se tuntui pitävän sisällään painavaakin asiaa. Väitteet paleoruokavalion erinomaisuudesta on perusteltu tieteellisesti ja perinpohjaisesti. Ajatus siitä, että saa syödä niin paljon kuin haluaa herkullista ravintorikasta ruokaa kuulostaa houkuttelevalta. Ei kalorien laskemista, ei monimutkaisia reseptejä vaan aitoa perusruokaa simppelisti valmistettuna.

Paleoruokavaliossa syödään samaa ruokaa kuin kivikauden ihminenkin on syönyt. Ruoka on puhdasta, mahdollisimman lähellä tuotettua ja mahdollisimman vähän prosessoitua. Suositaan lihaa, kalaa, kasviksia, marjoja, pähkinöitä, siemeniä, kananmunia ja sieniä. Paleoruokavalio sopii hyvin myös paljon treenaaville ja itsekin ahkerasti crossfitiä treenaava Thomas Rode Andersen kehottaa lukijaa nauttimaan ruoasta, sillä se on pääasia.

Kuulostaa tähän asti hyvältä, mutta sitten tulee pieni mutta. Tässäkin ruokavaliossa vältetään tiettyjä tuotteita ja esimerkiksi sokerin sekä eineksien välttäminen onkin hyvä juttu. Liian tiukat rajoitukset vievät kuitenkin iloa ruokailusta sekä ruoanlaitosta ja sotii ruoasta nauttimista vastaan. En halua kieltää itseltäni jyrkästi mitään, joten vaikka paleoruokavalio kuulostaa muuten hyvältä ja toteutan sitä mielelläni monilta osin, en ole valmis ainakaan tällä hetkellä luopumaan kaikista vilja- ja maitotuotteista tai esimerkiksi perunoista, joita paleoihminen ei kirjan mukaan syö.

Kirjassa on kuitenkin paljon asiaa ja puhtaan ruoan syöminen on ehdottomasti hyvä juttu. Kun lukija on saatu kiinnostumaan ideasta, seuraa teoriaosuuden jälkeen peräti yli 80 paleoreseptiä, jotka huippukokkinakin tunnettu Thomas Rode Andersen on kehitellyt. Mies on luonut paleomenun myös kööpenhaminalaiseen Kong Hans Kalder -ravintolaan (vink, vink köpikseen suuntaavat paleoihmiset!), joten ihan turha jantteri hän ei ole.

Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen ja hyvä ideoiden ja inspiraation lähde paleoruokavaliota noudattaville. Perusajatus kyseisessä ruokavaliossa on sellainen, että se toimii kaikille ja moni on saanut apua esimerkiksi allergioihin, suolistovaivoihin ja muihin ongelmiin paleoruokavalion avulla. Myös henkinen hyvinvointi ja energisyys lisääntyvät puhtaan ruoan syömisen myötä ja se on varmasti ihan totta. Sen sijaan suhtautuisin hieman varauksella ruoka-aineiden totaalikieltämiseen ja kehotankin jokaista noudattamaan sellaista ruokavaliota, joka itselle sopii.

Paleossa on paljon hyvää, mutta on jokaisen oma asia, kuinka kirjaimellisesti sitä noudattaa vai noudattaako ollenkaan. Keltaisessa keittiössä tullaan varmasti kokeilemaan reseptejä niin tästä kirjasta kuin muitakin sellaisia reseptejä, jotka sopivat paleoihmiselle. Niitä löytyy blogin arkistosta jo tähän mennessä lukuisia, sillä moni ihan tavallinen ruoka soveltuu paleoruokavalioon. Keltaisessa keitiössä tullaan kuitenkin syömään jatkossakin irtokarkkeja, joten ihan kirjaimellisesti en aio tätäkään ruokavaliota noudattaa.

Kirja saatu arvostelukappaleena.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply