Kinuskillan brunssi

Niin paljon kuin rakastankin Helsinkiä ja tuttuja paikkoja sen ympäristössä, yritän pikkuhiljaa tutustua myös uusiin hoodeihini hieman pohjoisempana. Olen vajaan vuoden Keravalla asumisen aikana tutustunut jo melko hyvin Keravaan, keravalaisiin ja mikä tärkeintä, Keravan lenkkipolkuihin, jotka ovat vallan mainiot.

Koska kotini tulee olemaan vielä pohjoisemmassa kaukana Järvenpäässä asti, täytyy minun alkaa tutustua myös tuleviin kotiseutuihini paremmin. Onneksi minulla on tuttuja, jotka ovat kertoneet minulle jo muun muassa missä sijaitsevat parhaat lenkkipolut (Paavonpolulla) ja mikä on paras brunssipaikka (Kinuskilla). Näin uusi kotiseutuni tulee pikkuhiljaa tutummaksi, vaikka en vielä edes asu Järvenpäässä. Tuleva muutto on astetta helpompi kun tietää jo hieman, mihin olen asettumassa.

Tosiaan, kaveri ehdotti eräänä kauniina heinäkuisena päivänä, että mentäisiinkö testaamaan Kinuskillan brunssi. Kuin ihmeen kaupalla saimme treffit sovittua jo seuraavaksi lauantaiksi, vaikka yleensä niin nopealla aikataululla toteutuvat suunnitelmat eivät käy päinsä. Normaalisti sopiva päivä löytyy vasta viikkojen tai kuukausien päästä, mutta nyt natsasi ja varasin meille pöydän Kinuskillan brunssilta.

Kinuskilla sijaitsee Kellokosken vanhalla ruukkialueella vuonna 1897 rakennetussa vanhassa makasiinirakennuksessa. Sijainti on upea kauniin luonnon keskellä joenmutkassa ja tiilirakennus on jo itsessään todella viehättävä. Kahvila on sisustettu söpösti vanhaa rakennusta kunnioittaen. Kinuskillan pihassa on myös viehättävä terassi, mutta me päätimme mennä syömään sisälle lähemmäksi brunssipöytää. Ei olisi sitten niin pitkä matka hakea lisää ruokaa..

Kinuskillan brunssi on ottanut vaikutteita Amerikasta ja kahvilan, leipomon ja konditorian brunssille tehdään tietenkin kaikki mahdollinen itse. Leivät ja croissantit ovat itsetehtyjä, kastikkeet kahvilan omaa käsialaa ja tietenkin myös jälkiruokapöydästä löytyvät leivonnaiset ovat paikan päällä leivottuja. Kotiin voi vielä napata tuliaiseksi juuri leivotun leivän tai valita herkullisimman näköisen kakkupalan vitriinistä. Minä vein kotiin itsetehdyn marengin ja kaveri nappasi focaccian äidilleen, joka piti huolta tämän pikkumiehestä sillä aikaa, kun tytöt olivat herkuttelemassa.

Brunssilta löytyy erilaisia leipiä levitteineen, kinkkuineen, juustoineen ja tuoreine vihanneksineen. On myös muroja ja hedelmiä. Lämpimistä ruoista löytyy tietenkin rapeaa pekonia, broilerin koipinuijia ja herkullista BBQ-kastiketta, rapumunakasta, nakkeja ja mac and cheesea. On myös salaatteja ja niiden päälle itsetehtyä salaatinkastiketta.

Makean osaston kiistaton kuningas oli ihanan mehevän suklainen mutakakku. Myös pannukakut vaahterasiirapilla olivat mieleeni. Nappasin jälkiruokalautaselleni myös kasan vaahtokarkkeja ja tein nutella-täytteisen croissantin. Voi nam. Kaikki herkut huuhdeltiin alas mehulla ja kahvilla, johon lorautin kauniin lauantaipäivän kunniaksi kunnon tujauksen kermaa.

Brunssin jälkeen oli pienoinen ähky ja nälkä tuli seuraavan kerran vasta illalla. Minulle on tullut tavaksi juosta pieni lenkki aina brunssipäivän iltana, sillä hiilaritankkauksen jälkeen energiaa riittää, ja tälläkin kertaa pieni viiden kilometrin lenkki muuttui lennosta kymmeneksi kilometriksi kun askel kulki niin hyvin. Kaunis kesäilta, mukava päivä takana, uudet juoksukengät ja kroppa täynnä energiaa. Kyllä kulkee.

Ennen kuin suuntasimme kohti kotia seisoskelimme vielä hetken joen rannalla kaunista maisemaa katsellen. Toisella puolella jokea nököttää söpö Kellokosken kirkko ja vanhan makasiinirakennuksen vieressä kohoaa Prinsessa-elokuvastakin tuttu Kellokosken sairaala, jonka luota kuului mielenkiintoista huutoa kyseisenä iltapäivänä.

Kaunis paikka ja ihana brunssi. Tänne palaan ehdottomasti vielä uudelleenkin viimeistään sitten, kun asun uudessa kodissamme, josta Kinuskillan kahvilaan voi vaikka pyöräillä. Brunssin ja leipomotuotteiden lisäksi Kinuskillasta saa myös lounasta ja järjestetäänpä kahvilassa myös teemaviikkoja, kuten blini- ja parsaviikkoja. Sunnuntaisin Kinuskillassa herkutellaan suolaisilla ja makeilla crepeseillä. Veikkaan että tästä saattaa tulla kantapaikkani.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Huli/Meanwhile in Longfield.. perjantai, elokuu 29, 2014 at 10:08

    Vaikuttaapa söpöltä paikalta! Kiva kuulla, että brunssit ovat levinneet ”isoista” kaupungeista myös pienempiin. Hyvä hyvä!! 🙂

    • Reply Martina perjantai, elokuu 29, 2014 at 12:08

      Niinpä, ihanaa että mun tulevan kodin lähistöltä löytyy näin söpö brunssipaikka. Ja saa tuolta toki muutakin. Crepes-sunnuntaita pitää ainakin päästä testaamaan. P.S. Jos kuulet hyvistä brunsseista (tai vaikka huonoistakin brunsseista) Tuusula-Kerava-Järvenpää -akselilla niin vinkkaa mulle! 🙂

    Leave a Reply