Kuurna, Helsinki

Eräänä perjantaina pitkän työviikon päätteeksi hyppeli toimistolta ulos iloinen tyttö. Aurinko paistoi kuumasti, jalassa oli kesäsandaalit ja päällä uusi henkäyksen ohut kesätoppi. Kipitin kohti Espan puistoa, jossa tapasin ystäväni Maajussin morsiamen ja Vilukissan, joiden kanssa meillä oli aikeena suunnata terassille ja siitä Kuurnaan illalliselle.

Moni muukin oli nauttimassa kesäisestä perjantaista terassilla, joten vapaata pöytää sai hetken etsiä. Lopulta Sasson terassilla tärppäsi, istuimme alas ja tilasimme kuohuvaa. Kippistelimme kesälle ja kaikelle mahdolliselle. Kun lasit oli juotu tyhjiksi lähdimme tallustamaan kohti Kuurnaa.

Hiljaiselta sivukadulta löytynyt Kuurna hurmasi sisääntulijan heti söpöllä olemuksellaan. Meidät ohjattiin ikkunapöytään, jossa ihailimme ravintolan kaunista kaarevaa kattoa, liitutaulupylvästä ja kaikkea muuta söpöä, mitä ravintolan sisustukseen oltiin keksitty laittaa. Tässä vaiheessa täytyy sanoa, että paikan vessakin on ihan supersöpö. On seinätekstejä, iso kasa ruusuja ja rosoista tunnelmaa. Tykkäsin.

Saimme eteemme ruokalistat ja vaikka sekä alku-, pää- että jälkiruokia oli kutakin vain kolme vaihtoehtoa, oli valinta vaikea. Kaikki kuulosti niin hyvältä. Listalta löytyvien vaihtuvien herkkujen lisäksi tarjolla on muun muassa parsaa ja pippuripihviä, jos päivän ruokalistalta ei löydy mitään sopivaa.

Kun saimme tilattua ruokamme, kävimme pöydässä nököttävän leipäkorin kimppuun. Pienet sämpylät olivat yhä lämpimiä ja voi suli ihanasti sämpylänpuolikkaiden päälle. Tosi hyviä! Tilasimme Maajussin morsiamen kanssa vielä lasilliset Rieslingiä ruokajuomaksi ja pian saimme alkaa herkutella alkuruoilla.

Tilaamani nokkoskotijuusto osoittautui nappivalinnaksi. Avomaankurkkusalaatin päällä lepäävä juusto oli herkullista, annos oli kesäisen raikas ja sen kruunasi söpöt pienet syötävät kukat. Hauska yksityiskohta olivat myös nuo lautaset, jotka olivat jo itsessään kauniita, mutta vielä hauskempaa oli, että jokaisen lautanen oli hieman erilainen.

Parsaa ja korvasieniä

Hevosta ja harissavoita

Pääruoan valinnan kanssa kävin pitkää kamppailua. Jos jossain on tarjolla hevosta, otan yleensä aina sitä, mutta jos jossain on tarjolla korvasieniä, otan aina niitäkin. Ja nyt tuli valinnan vaikeus parsan ja korvasienten sekä hevospihvin ja harissavoin kesken. Kumpaa mä otan? Voi apua, haluan molemmat! Heppa veti lopulta pidemmän korren ja annos oli todella herkullinen. Maajussin morsian valitsi korvasieniannoksen ja sekin oli kuulemma hyvää. Molempi parempi.

Jälkkäreiden kohdalla vatsa alkoi olla jo suhteellisen täynnä. Ihanan tuoksuinen lämmin pähkinäpiiras suolakinuskin kera sai kuitenkin tarttumaan hanakasti lusikkaan, ja pöytäämme lankesi hetkeksi hiljaisuus, kun kaikki lusikoivat herkkua suuhunsa. Niin hyvää ettei sanotuksi saa. Suklainen leivonnainen oli sisältä vielä lähes kuumaa ja makuelämys oli todella onnistunut. Suola olisi saanut maistua hieman enemmän kinuskissa, mutta muuten annos oli oikein herkullisen makea. Jopa niin täyteläisen makea, ettei herkkuhammasta kolottanut hetkeen tämän annoksen jälkeen.

Pidimme kaikki kolme Kuurnasta kovasti eikä missään ollut oikeastaan moitteen sijaa. Hinta-laatusuhde kohtaa ja tänne tulee mielellään uudestaankin. Voin vain kuvitella miten tunnelmallinen paikka on pimeällä, kun valaistus päästää upean katon entistä paremmin esiin ja isoista ikkunoista heijastuu katuvalojen värittämä kaupunki. Minun paikaltani näki muuten suoraan Uspenskin katedraalille ja näkymä oli kieltämättä upea. Parasta Helsinkiä.

Previous Post Next Post

6 Comments

  • Reply Huli torstai, kesäkuu 19, 2014 at 08:17

    Oon käynyt Kuurnassa kaksi tai kolme kertaa ja pitänyt siitä aina tavattoman paljon. Huikea paikka, varsinkin illalla. 🙂

    • Reply Martina torstai, kesäkuu 19, 2014 at 11:06

      Paikka oli kyllä tosi ihana. Täytyy ehdottomasti mennä uudestaankin! 🙂

  • Reply Maarit Johanna torstai, kesäkuu 19, 2014 at 08:41

    Söin just eilen parsaa, mutta keitin niitä vähän yli. Kertaakaan en ole vielä maistanut niitä ravintolassa. Varmaan en ole ollut parsa-aikaan liikenteessä Helsingin suunnalla ja täältä ei saa. Se annos näyttikin jo silmiä hivelevältä…!

    • Reply Martina torstai, kesäkuu 19, 2014 at 11:09

      Parsaa onkin aika vaikea keittää kotona. Me saatiin kihlajaislahjaksi parsakattila, jolla homman pitäisi onnistua helpommin. Katsotaan sitten miten onnistutaan, kun saadaan vielä se oma keittiö valmiiksi.. 🙂

      Jos vierailet joskus keväällä Helsingissä, niin käy ihmeessä maistamassa jossain ravintolassa parsa-annoksia. Parsaa saa lähes kaikista ravintoloista ja Kuurnan lisäksi ainakin Lasipalatsin parsa-annokset on tosi hyviä. Toukokuu lienee parasta parsa-aikaa.

  • Reply Nti Papu torstai, kesäkuu 19, 2014 at 21:53

    Kuurna on kyllä tosi kiva paikka, ja ruoka nam! Lyhyt lista, mutta kaikki kuulostavat hyvältä, -dilemma oli meilläkin kun käytiin Kuurnassa 🙂

    • Reply Martina perjantai, kesäkuu 20, 2014 at 08:07

      Niinpä. Luulisi ettei näin lyhyen listan kanssa tule ongelmaa siitä mitä valitsee, mutta Kuurnassa todellakin tulee. Kaikki kuulostaa niin hyvältä.

    Leave a Reply