Mamma Rosa

Piipahdin eräänä iltana ennen maaliskuun lomamatkaa Mamma Rosassa viettämässä pienimuotoisia vauvakutsuja neljän naisen voimin. En meinannut millään saada ravintolailtaa mahtumaan täpötäyteen kalenteriini, mutta onneksi sain lopulta raivattua sille tilaa, hengähdystauko tuli nimittäin tarpeeseen.

Mamma Rosasta minulle tulee aina mieleen edellinen työpaikkani, jossa kävin läpi johtoportaan edustuskuluja. He suosivat Mamma Rosaa ja kuitteja plärätessäni tulin lukeneeksi mitä kaikkea hyvää ravintolassa on taas herkuteltu. Ruoat kuulostivat ihan vain kuitiltakin luettuina niin hyviltä, että päätin testata ravintolan joskus. Jotain kertonee toki sekin, että johtoporras kävi kerta toisensa jälkeen samassa ravintolassa. Sen täytyy olla hyvä paikka.

Ravintolan sijainti hieman sivussa kulmilta, joilla normaalisti hengailen, sai kuitenkin aikaan sen, etten koskaan päässyt Töölöön asti, vaikka Mamma Rosa kummittelikin mielessäni ajoittain. Nyt kuitenkin järjestimme tyttöjen herkutteluillan Mamma Rosassa enkä joutunut pettymään.

Otimme alkuun Kir Royalit ja itse pääsankari sai juomasta tietysti alkoholittoman version. Juoma kädessä niitä näitä rupatellessa tunsin kuinka kiireestä jännittynyt kehoni alkoi rentoutua ja muistelen iltaa erittäin suurella lämmöllä. Kaverit hei, repikää mut jatkossakin aina välillä ulos syömään, vaikka kuinka väittäisin olevani kiireinen. Ihmisen täytyy osata istua hetkeksi alas kaikessa rauhassa ja se minulta tuntuu välillä unohtuvan.

Alkudrinkkien jälkeen menimme suoraan pääruokiin ja minä valitsin pitkän pähkäilyn jälkeen listalta gratinoitua hummeria ja kampasimpukoita. Annos oli iso, herkullinen ja täynnä mukavia makuja.

Yksi vaihtoehdoistani oli myös tämä annos, jonka Maajussin morsian otti. Värikäs annos pitää sisällään vuohenjuustoa ja omenaa filotaikinassa sekä punajuuririsottoa.

Jälkiruokalistankin kanssa olin ongelmissa, sillä kaikki neljä vaihtoehtoa kuulostivat herkullisilta. Mieleni pomppi suklaajälkkäristä creme bruleeseen ja creme bruleesta pähkinäpiiraaseen. En vaan mitenkään osannut päättää. Pähkäilin jälkiruokien välillä vielä silloinkin, kun tarjoilija listasi kavereiden valintoja, ja he antoivatkin minulle yllättäen ratkaisun.

Neljän hengen porukastamme kaikki valitsivat eri jälkkärit, ja koska vaihtoehtoja oli neljä, otin sen mitä kukaan muu ei valinnut. Eli pähkinäpiirakan. Ja se osoittautui nappivalinnaksi. Tahmean makea piirakkapala oli valtavan kokoinen, mutta söin sen makeanhimoissani kokonaan ja taputtelin tyytyväisenä sokeripommista turvonnutta vatsaani. Hyvää oli.

Kuvasin tietenkin myös vieressä istuneen Maajussin morsiamen jälkkärin ja tähtianisbrulee salmiakilla ja sitruunasorbetilla olisi aiheuttanut varmasti annoskateuden, jos oma jälkiruokani ei olisi ollut niin mainio.

Kun iloinen joukkomme astui kadulle tihutti ulkona vettä, mutta se ei estänyt minua kävelemästä junalle leveä hymy kasvoillani. Kuten jo sanoin, tämä ilta teki todella hyvää viime hetken lomajärjestelyiden keskellä.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply