Aglio & Olio

Aglio e olio -kirja on pastanystävän raamattu. Tammen kustantama Saku Tuomisen, Tuukka Koskisen ja Kimmo Kivilahden kirja on noussut legendaksi ja sen selailu saa kenet tahansa inspiroitumaan pastasta. Hyvän pastan ei tarvitse olla monimutkaista. Maukas pasta-annos syntyy nopeasti kuivapastasta ja muutamasta laadukkaasta raaka-aineesta. Hyvä pasta on helppoa, se on maailman parasta pikaruokaa eikä siihen tarvita hienostelua tai turhaa kikkailua. Tästä kaikesta kertoo Aglio e olio -kirja.

Aglio e olio keskittyy kuivapastaan ja sen reseptit on tehty mahdollisimman yksinkertaisiksi ja suoraviivaisiksi. Resepteissä ei ole tarkkoja määriä, mutta tärkeimmät kaikkiin pastaresepteihin sopivat mitat ja määrät on kerrottu omassa kappaleessaan ennen kirjan reseptiosiota. Yhdelle aukeamalle on listattu kaikki oleellinen mitä pasta-annoksia kokatessa tulee ottaa huomioon ja niillä ohjeilla pääsee jo pitkälle. Itse reseptit ovat riisuttuja ja ne innostavat kokeilemaan uusia yhdistelmiä ja tekemään ruoasta juuri omaan suuhun sopivaa.

Reseptien lisäksi kirjassa kerrotaan kattavasti pastan historiasta, puhutaan sen ravintoarvoista ja esitellään pastalajikkeita. Paksun kirjan sivuille mahtuu oikeastaan kaikki mitä pastasta voidaan ylipäätään kertoa. Kirjaan on haastateltu italialaisia ja vaikka pastan kokkaamisen perusperiaatteet ja säännöt onkin kerrottu, kumotaan ne kuitenkin italialaiseen tyyliin toteamalla, että joku tekee kuitenkin aina toisin ja hänelle se tapa on ainoa oikea. Ei siis olla liian tiukkapipoisia, vaikka kirjan perusperiaatteita kannattaakin noudattaa. Ruoanlaiton tulee olla hauskaa!

Pastan lisäksi kirjassa käsitellään myös muita pastaan liittyviä raaka-aineita, kuten tomaattikastiketta, oliiviöljyä, yrttejä, juustoja ja kaikki muita perusasioita, jotka pastanystävän on hyvä hallita. Kirjassa käydään myös kuivapastatehtaalla ja puhutaan hieman tuorepastastakin, vaikka kuivapasta onkin kirjan pääosassa.

Pastaan liittyy muutama sääntö, jotka on hyvä painaa mieleen, etenkin jos tarjoilet pastaa italialaisille, mutta joita ei kannata kuitenkaan ottaa liian tosissaan. Italialaiset ovat muun muassa sitä mieltä, ettei pastan kanssa tule koskaan syödä leipää eikä salaattia syödä koskaan pastan jälkeen. Öljypohjaisiin kastikkeisiin ei laiteta koskaan parmesaania, tai jos laitetaan, täytyy kastikkeeseen lisätä myös voita. Kuten jo aiemmin mainitsin, nämä kaikki säännöt voidaan kuitenkin kumota, sillä aina löytyy joku italialainen, joka on toista mieltä. Ja kun kysyt perusteluita, vastaa hän, että “Näin on aina tehty”. Ihanan italialaista.

Pastan kokkaamisessa pääsee pitkälle seuraavien kolmen ohjenuoran johdattamisella: Osta laadukasta pastaa, käytä hyvää oliiviöljyä ja raasta parmesaani itse. Nämä ohjeet kun pitää mielessä, on vaikea epäonnistua. Muista myös lisätä keitinveteen reilusti suolaa ja sekoita pasta kastikkeeseen aina joko pannulla tai tarjoiluastiassa, ei lautasella. Kastikekasa pastan päällä saa italialaisen pastanystävän kauhistumaan. Tässä kirjassa ollaan myös sitä mieltä, ettei pastan keitinveteen tule lisätä öljyä. Ikuisuuskysymyksiä.

Sen lisäksi että kirjassa esitellään lukuisia pastareseptejä ja kerrotaan pastasta kaikki oleellinen, ilahdutti kirjan italialainen tunnelma kovasti kaltaistani Italia-fania. Eihän pastasta voida puhua ilman että puhutaan Italiasta. Kirjan sivuilta huokuu italialaisuus, saapasmaan asukkaiden tapa olla ehdottomia, muttei sitten kuitenkaan ja ennen kaikkea heidän intohimonsa ruokaa kohtaan. Tätä kirjaa lukee hymy huulilla ja matkakuumekin nostaa päätään ajoittain. Nauttiapa juuri tuota pastaa paikan päällä Italiassa..

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Susanna keskiviikko, elokuu 20, 2014 at 16:30

    Täällä yksi pastarakastaja, jolta tämä raamattu on vielä lukematta. Olipa hyvä että löysin sen täältä. Kiitän vinkistä ja kirjan esittelystä – nyt kipin kapin kirjakauppaan 🙂

    • Reply Martina torstai, elokuu 21, 2014 at 08:17

      Aglio & Olio kuuluu jokaisen pastarakastajan kirjahyllyyn. Minäkin löysin sen aivan liian myöhään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai mitä? 🙂 Varoitan sitten jo etukäteen, että pastarakkaus vain kasvaa kirjan myötä! Voi jopa käydä niin ettei tee enää mieli syödä mitään muuta kuin pastaa. 🙂

    Leave a Reply