Halloween

Halloween-viikonloppu alkaa olla tämän vuoden osalta lopuillaan. Meidän viikonloppuun on kuulunut hyvää ruokaa, hyvää viiniä, suklaata ja vaahtokarkkeja, hämähäkkiyllätyksiä, lenkkeilyä ja haravointia, migreeniä ja miesten osalta myös raksahommia. Minä olen käynyt myös ratsastamassa ja nukkunut viime yönä yli kymmenen tunnin yöunet. Tänään aiomme vielä kokoontua yhteisen ruokapöydän ääreen herkuttelemaan linssikeitolla ja makkaraperunoilla, kunhan miehet tulevat raksalta ja me saamme anopin kanssa hommamme täällä kotona tehtyä.

Anoppi oli järkännyt Halloween-yllätyksen minun ja Henkan valtakuntaan talon yläkertaan. Hämähäkkejä ja pelottavia luurankoja löytyi joka paikasta ja aina kun luulin löytäneeni jo kaikki hämähäkit, osui silmään taas yksi vihreä pikkupirulainen. Yksi oli mennyt jopa penaaliini. Sieltä se löytyi kun aloin tehdä Italian läksyjä.

Hämähäkit kiipeilivät näppiksellä…

…ovenkahvoissa…

…tyynyllä…

…ja jopa penaalissani.

Perjantain illallisella ehdin syödä vain alkupalamuikkuja kunnes viheliäinen migreeni iski meikätyttöön pitkästä aikaa. Koska migreeni on seuranani onneksi vain harvoin, en meinannut heti tajuta mikä minua vaivaa. Vasta kun silmäni alkoivat reagoida valoon ja olo oli ällö, tajusin että migreenihän se päätti tulla ilahduttamaan perjantai-iltaani. Yritin pelastaa tilanteen lääkkeellä, mutta oli jo liian myöhäistä ja niin makasin loppuillan pimeässä makuuhuoneessa, jonne lopulta nukahdin.


Anoppi oli lähdössä Alkoon ja pyysi minua nimeämään jonkun hyvän valkoviinin, jota joisimme lauantaina tonnikalan kanssa. Mieleeni ei tullut mitään muuta kuin Kungfu Girl. Se on parasta.


Lauantaina herkuttelimme tonnikalapihveillä ja teimme samalla empiiristä tutkimusta tonnikalan paistamisesta. Paistoajat ja muut tonnikalavinkit ovat nyt mielessä ja puran ne jossain vaiheessa myös blogin puolelle. Pysy siis kuulolla jos haluat paistaa täydellisiä tonnikalapihvejä.

Tänään sunnuntaina olen istunut tuttuun tapaani koneen äärellä blogihommien parissa. Aikomuksenani oli käydä lenkillä, mutta vaihdoin juoksulenkin reippaaseen haravointiin, ja se oli paljon hauskempaa kuin lenkkipolulla kipittäminen. Kivaa vaihtelua, haravoimaan siis siitä hyvät ihmiset! Nyt teen vielä hetken blogijuttuja ja kun Tanssii tähtien kanssa alkaa, aion istua perheen kanssa ruokapöydän ääressä ja tarjoilla heille kaverin reseptillä tehtyä linssikeittoa. Äijäosastolle on luvassa myös makkaraperunoita, sillä pelkkä keitto ei välttämättä riitä sammuttamaan raksamiesten nälkää.

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply