Graniittilinnan Suomi-viikot

Meidät kutsuttiin maistelemaan Ravintola Graniittilinnan Suomi-viikkojen herkkuja ja tokihan me vastasimme kutsuun innoissamme, sovimme päivän ja riensimme sovittuun aikaan Hakaniemeen Säästöpankinrantaan ja astelimme upean vuonna 1908 valmistuneen kivirakennuksen ovista sisään. Meidät otettiin lämpimästi vastaan, ohjattiin ikkunapöytään ja tarjottiin lasilliset kuohuvaa. Pöydässä meitä odotti myös Suomi-viikkojen esite ja menu, joita aloimme heti tutkia.

Olimme kurkkineet menua jo etukäteen ravintolan nettisivuilla onnistuen oikeastaan toteamaan vain sen, että valinta tulee olemaan vaikea. Valittavana on nimittäin toinen toistaan mielenkiintoisempia kotimaan makuja. Listalta löytyy muun muassa muikkuja, poronpaistia, jokirapukeittoa, haukipyöryköitä ja grillattua häränseläkettä. Jälkiruokaosastokin näyttää lupaavalta. Vai mitä sanotte esimerkiksi valkosuklaa-tyrnimarjakakusta, kotimaisista pientilajuustoista tai apteekkarin salmiakilla maustetusta creme bruleesta? Voi veljet mitä makuja!

Annoksista on rakennettu maakunnittain kuusi valmista menua. On pohjoisten makujen Oulu ja Lappi -menu, Savo ja Karjala -menu muikkukukkoineen ja karjalanpaisteineen, maukas Ahvenanmaa-menu, merellisiä ja maallisia makuja yhdistelevä Häme ja Uusimaa-menu, Helsinki-menu sekä Hakaniemen hallin herkkuja sisältävä menu. Annoksia ei kuitenkaan tarvitse ottaa menuittain, vaan listalta voi valita annoksia myös erikseen. Me teimme juuri niin, sillä halusimme valita sekä alku-, pää-, että jälkiruoista meitä kaikista eniten kiinnostavat annokset. Valintaurakkaamme helpotettiin suosittelemalla alkuruoista Ahvenanmaan forellia ja pääruoista poroa. Jälkiruoista olimme päättäneet maistaa ainakin apteekkarin salmiakilla maustettua creme bruleeta, ja loput annokset valitsimme sen mukaan, mikä houkutteli juuri sillä hetkellä eniten.

Alkuruokia odotellessamme katselimme ympärillemme. Ravintola on hämyisessä tunnelmassaan ihanan viihtyisä ja kotoisa, mutta samaan aikaan myös arvokas. Ajattelin heti, että näiden seinien sisällä olisi mukava viettää hämärtyviä alkusyksyn iltoja. Graniittilinnan Suomi-viikot jatkuvat aina 28.9. asti, joten kun Suomen kesä alkaa vedellä viimeisiään, on kiva istahtaa hetkeksi alas muistelemaan mennyttä kesää kotimaan makujen saattelemana. Tänne toisin myös ulkomaan vieraan maistelemaan taidolla tehtyjä herkkuja rakkaasta kotimaastamme.

Graniittilinna tekee yhteistyötä Hakaniemen hallin kauppiaiden kanssa ja lähiruoka sekä tuoreiden suomalaisten raaka-aineiden käyttö on ravintolalle kunnia-asia. Ruokaperinteitämme korostava Suomi-viikkojen menu edustaa kotimaisen ruoan parhaimmistoa ja kuten jo sanoin, näitä ruokia tarjoaisi ylpeydellä myös ulkomaalaisille vieraille. Ravintolan moitteeton palvelu ja lämmin tunnelma kruunaavat makuelämyksen.

Meille suositeltu Ahvenanmaan forellia, grillattua parsaa ja vekkulinvärisen perunaleivoksen sisältävä alkuruoka-annos oli juuri niin maukas kuin ajattelimmekin sen olevan. Kuohkea jokirapukeitto jaloviinavaahdon kera oli niin ikään todella herkullista, emmekä millään osanneet valita näistä kahdesta suosikkiamme.

Pääruoaksi valitsimme poroannoksen lisäksi karitsa-vorschmackia ihanan raikkaan punajuuri-omenasalaatin, kurkku-piparjuurisalaatin ja perunavoin kera. Vorschmack-annoksen maut sopivat täydellisesti yhteen, mutta Inarin poronpaistia, maksaa, puikulaperunapyreetä, puolukkahyytelöä ja ikilemppariani korvasientä sisältävä Lappi-menun pääruoka oli vielä vorschmackiakin parempaa. Ihana annos! Haarukoituamme pääruoka-lautasemme viimeistä murua myöten tyhjäksi, aloimme tutkia jälkiruokalistaa.

Apteekkarin salmiakilla maustettu creme brulee oli helppo valinta, emmekä ihmettele lainkaan miksi annos on noussut ravintolan klassikoksi. Ihan mieletön makuelämys! Tämä vetää vertoja jopa kaikkien aikojen lempparillemme, eli Puijon torniravintolan tervalla maustetulle panna cottalle. Täydellistä. Tätä täytyy saada lisää!

Toiseksi jälkiruoaksi valitsimme valkosuklaa-tyrnimarjakakkua vaniljamaitovaahdon sekä vadelmamarmeladin kera. Hyvältä sekin maistui, mutta ihan sama mikä toinen jälkiruokamme olisi ollut, olisi se jäänyt auttamattomasti salmiakkisen creme bruleen varjoon. Creme brulee oli niin ylivoimaisen herkullista ettei mikään toinen jälkiruoka voi mitenkään päästä sen tasolle. Olimme mykistyneitä.

Herkullisen illallisen kruunasi kahvi, calvados ja ruokaa sulatteleva kävelykierros viereisen Töölönlahden rannalla. Olimme ihailleet ikkunapöydästämme merellisiä maisemia ja horisonttiin laskevaa aurinkoa jo illallisen aikana, ja jatkoimme kauniista Helsingistä nauttimista pienellä tunnelmallisella kävelyllä ennen kotiin suuntaamista. Suomen kesä antoi parastaan tuoden päällemme vielä kauan odottamani ukkosmyrskyn juuri kun olimme päässeet kotiovesta sisään. Salamointia parvekkeella katsellessamme huokasin illan olevan täydellinen. Iso kiitos siitä kuuluu Graniittilinnan väelle.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Taitsi lauantai, elokuu 10, 2013 at 22:54

    Oh no, TUONNE mun olisi pitänyt viedä ulkomaanvieraat syömään sitä kovin mystistä suomalaista ruokaa! Nyt täytynee piipahtaa maistelemaan ihan itsekseni..

    • Reply Martina maanantai, elokuu 12, 2013 at 14:34

      Tämä on kyllä ihan ykköspaikka ulkomaanvieraita ajatellen. Mutta voihan siellä herkutella ihan itsekseenkin. P.S. Maista ainakin sitä creme bruleeta. 🙂

    Leave a Reply