Et Uus Saaks Alguse

Tämän postauksen jälkeen saavat Henkka ja hänen kohtalotoverinsa huokaista helpotuksesta. Euroviisut ovat nimittäin tältä vuodelta ohi, ja joudumme odottamaan ensi vuoden kevääseen, kunnes pääsen taas pystyttämään viisukatsomoa.

Toisin kuin tiistain ja torstain semifinaaleissa, ei Henkka ollut finaalipäivänä kotona, vaan viisuja kanssani katsomaan saapui ystäväni E. Olimme suunnitelleet syövämme sekä makeaa että suolaista ruokaa jokaisesta kuudesta suoraan finaaliin päässeestä maasta, mutta niinhän siinä lopulta kävi, että jouduimme hieman karsimaan makeassa osuudessa, sillä vatsaan ei kertakaikkiaan mahtunut niin paljon ruokaa.

Aloitimme herkuttelun jännittävimmällä ruokalajilla eli fish & chipsillä. Ruoan maussa ei oikeastaan ollut mitään jännittävää, mutta sen valmistamisessa kyllä. Kaksi toheloa friteeraamassa ei nimittäin ole se kaikista turvallisin asia maan päällä, mutta kun minä pidin tiukasti friteerauskattilan kannesta kiinni ja E oli kädet valmiina sammutuspeitteellä, selvisimme ilman tulipaloa. Tarkkailimme jatkuvasti öljyn lämpötilaa emmekä kääntäneet kuumalle öljylle selkäämme hetkeksikään. Hätävarjelun liioittelua ehkä jonkun mielestä, mutta parempi olla liian varovainen kuin polttaa koti maan tasalle.

Popsimme fish & chipsit remoulade-kastikkeen kera vauhdilla pahimpaan nälkäämme ja kaivoimme sitten seuraavat suolaiset ruoat esiin. Olin tehnyt valmiiksi gazpacho-keittoa, mutta koska tomaattinen keitto oli maisteluvaiheessa satuttanut allergista suutani, päätimme jättää keiton väliin, sillä ruokaa oli muutenkin ihan järjettömästi. Olin luvannut tehdä Henkalle seuraana aamuna brunssin jäljelle jääneistä ruoista, ja tässä vaiheessa oli hyvä tietää, että herralle jäisi ainakin gazpachoa, jos kaikki muu ruoka katoaisi minun ja E:n vatsaan.

Nostimme pöytään samanaikaisesti sekä toast skagenit, italialaista pizzaa että bratwurstit hapankaalipedillä ja katselimme samalla taivaanrannasta nousevia ukkospilviä. Viimeinen suolainen ruokalaji säästettiin sille hetkelle, kun viisulähetys vihdoin alkoi. Etanapannut kaavittiin viimeistä maustevoipisaraa myöten tyhjiksi ja sen jälkeen olo alkoikin olla jo melkoisen täysi. Enää olisi jäljellä vain kaikki jälkiruoat.

Pidimme pieniä taukoja ruokailun välissä, mutta jaksoimme lopulta syödä makeista vain crema catalanat sekä gelatoa. Zwetschgenkuchen (ah, aina yhtä kaunis saksankieli..) jäi odottamaan seuraavaa päivää ja Eton Messin jätin kokonaan tekemättä. Loppuillasta napsimme vielä finaalimaista kotoisin olevia karkkeja, suklaata ja juustoja. Olipahan siinä ruokaa kerrakseen ja Henkallekin jäi runsas brunssi seuraavalle aamulle.

Annoimme perinteen mukaisesti viisuille pisteet yhdestä kymppiin, ja vaikka mielipiteemme erosivatkin joidenkin biisien kohdalla melkoisesti (miksi kukaan ei tykännyt Unkarin Kedvesemistä?) olimme lopulta melko yksimielisiä lempparibiisiemme suhteen. Ja olimmepa muuten melko hyviä viisutietäjiäkin, sillä ykköseksi rankkaamamme Tanska voitti koko viisut ja toinen lempparimme Azerbaijanin Farid Mammadov lasisen laatikkonsa kanssa tulivat toiseksi.

Pidimme myös Ruotsin Adam Lambert kakkosesta, Viron viisusta sekä Ukrainan kauniista Gravity-naisesta. Niin ja tottahan toki Suomi sai meiltä eniten pisteitä, mutta saatoimme olla Kristan kohdalla hieman puolueellisia.. Emme kuitenkaan ymmärtäneet miksei Suomi saanut enempää pisteitä (voi armaat naapurimaamme, miksi hylkäsitte meidät?), sillä eihän Marry Me ollut todellakaan huonoimmasta päästä. Pisteidenlaskussa täytyi tapahtua joku virhe, sillä meidän raatimme viimeisiksi rankkaamat Maltan oksennusmies ja Romanian ulvoja saivat molemmat käsittämättömän äänivyöryn, ja Krista jäi tosiaan ihan liian vähille pisteille. Eurooppa hoi, mikä teitä vaivaa?!

Viisuilta oli jälleen kerran oikein onnistunut ja jatkan ehdottomasti Euroviisuperinteitäni ensi vuonnakin, sanoi kuka tahansa mitä tahansa. Minusta on hauskaa istua telkkarin ääressä arvostelemassa kummallisia musiikkiesityksiä, ja syödä hyvää ruokaa siinä samalla. Palataan siis Euroviisutunnelmiin taas vuoden päästä!

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply