Valkoviinimuistiinpanot

Olen alkanut tässä vanhetessani kiinnostua entistä enemmän viineistä, niiden eri lajikkeista, rypäleistä ja sen sellaisesta. Aiemminhan en tiennyt viineistä mitään muuta kuin että niitä on punaisia, valkoisia ja kuohuvia ja ne kaikki maistuvat aika samalta.

Näin ajattelin siis ennen, vaan toisin on nyt kun olen päässyt nauttimaan täydellisen hyvin ruokaan yhdistetyistä viineistä, iloinnut erityisen hyvältä maistuvista juomista ja onnistunut jopa itsekin valitsemaan juuri oikean viinin täydentämään loihtimaani illallista. Korvan taakse onkin pikkuhiljaa jäänyt hieman muutakin viinitietoutta kuin se, mikä on puna- ja valkoviinin ero.

En ole päntännyt viinitietoutta päähäni sen kummemmin, mitä nyt joskus olen painanut mieleeni sanan sieltä ja täältä, kirjoittanut ylös lempiviinini rypäleen tai kuvannut ravintolassa tarjotun viinin etiketin, jotta löydän saman viini halutessani jatkossakin. Suuri osa viinihifistelystä on edelleen ulottumattomissani, mutta niitä rypäleitä olen hieman jo opetellut.

Ajattelin julkaista teillekin Martinan rypäleistä tekemät viinimuistiinpanot, vaikka ne ovatkin hieman nolot, ja paremmat viinitietäjät voivatkin suosiolla skipata aloittelija-Martinan hapuilevalla tietämyksellä kirjoitetut viinimuistiinpanot. Aloitetaan valkoviineistä ja paneudutaan punaviineihin seuraavassa postauksessa.

Riesling

Tästä on pakko aloittaa, sillä Riesling on ehdottomasti lempirypäleeni ja pesee mennen tullen kaikki muut valkoviinit. Mieleenpainuvin Riesling-kokemukseni lienee Madcookissa maistamani vuoden viiniksikin valittu Kung Fu Girl, joka viimeistään sai minut ymmärtämään Rieslingin hienouden.

Riesling tulee viileiltä kasvualueilta kuten Keski-Euroopasta. Etenkin Saksasta tulee paljon Riesling-viinejä, mutta rypälettä viljellään myös muun muassa Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Viini on raikas ja hapokas ja se sopii erinomaisesti nautittavaksi ihan sellaisenaan seurustelujuomana tai aperitiivina. Ruoista riesling pitää erityisesti kalaruoista, äyriäisistä, etnisistä ruoista ja myös mausteisista kastikkeista. Riesling on parasta, sille ei vaan voi mitään. Tätä viiniä juottaisin sellaiselle hölmölle, joka sanoo ettei pidä viineistä.

Chardonnay

Chardonnay lienee tunnetuin tai ainakin yksi tunnetuimmista valkoviinilajikkeista. Sitä kuvaillaan raikkaaksi, pehmeäksi ja hedelmäiseksi viiniksi. Sitä käytetään paljon viinisekoitteissa ja Chardonnaysta valmistetaan myös shampanjaa. Halpa Chardonnay voi olla hieman vetistä, joten valkkaa mieluummin hieman laadukkaampi pullo kuin se kaikista edullisin. Chardonnay sopii rasvaisten kalojen kuten lohen kaveriksi sekä voi- ja kermapohjaisten kastikkeiden kanssa. Chardonnay maistuu hyvälle myös valkohomejuuston kera nautittuna.

Sauvignon Blanc

Sauvignon Blanc on myös hyvin tunnettu valkoviini ja aivan kuten Chardonnayta, myös Sauvignon Blancia käytetään paljon viinisekotteissa. Rypäle tulee Ranskasta ja se kannattaa juoda nuorena. Toisin sanoen siis Sauvignon Blancia ei kannata säilöä liian pitkään, sillä sen maku kärsii siitä. Sauvignon Blanc on maultaan aromikas ja se sopii parhaiten vaalean lihan, kalan, äyriäisten ja salaattien kaveriksi. Erityisesti vuohenjuustosalaatti ja parsaruoat ottavat rinnalleen mielellään lasillisen Sauvignon Blancia.

Pinot Gris

Pinot Gris (tai italialaisittain Pinot Grigio) on hedelmäinen ja vivahteikas viini. Se on väriltään tummankeltaista ja sopii lihan kaveriksi heille, jotka hörppäävät mieluummin valkoista kuin punaista viiniä. Myös runsaasti makuja sisältävät etniset ruoat, kalaruoat ja juustot pitävät Pinot Grisistä.

Pinot Blanc

Pinot Blanc -viinit ovat hedelmäisiä ja ne on tarkoitettu juotavaksi nuorena. Pinot Blanc on läheistä sukua Chardonnaylle ja siitä valmistetaan myös Cremant d’Alsace -nimistä kuohuviiniä.

Chenin Blanc

Chenin Blanc on voimakas, aromaattinen ja hieman makea rypäle. Toisin kuin esimerkiksi Pinot Blanc, Chenin Blancia voi huoletta säilöä, sillä se vain paranee vanhetessaan.

Gewürztraminer

Aromikas ja hedelmäinen Gewürztraminer tulee viileiltä alueilta Saksan, Ranskan ja Italian rajan tuntumasta. Raskaaksikin kuvailtu mausteinen viini sopii erityisen hyvin voimakasmausteisille ja etnisille ruoille.

Viognier

Viognier on kuiva, vähähappoinen ja voimakasarominen viini Rhonen alueelta. Se sopii kermaisten pastojen, lohiruokien, äyriäisten ja juustojen kaveriksi.

Muscat

Muscat on Välimeren alueelta tuleva pehmeä ja aromaattinen viini. Siitä valmistetaan sekä valkoviinejä, kuohuviinejä että jälkiruokaviinejä.

Torrontés

Torrontés tulee Argentiinasta ja se on raikas, aromikas ja vähähappoinen viini. Se on parhaimmillaan kevyiden ruokien kanssa tai sellaisenaan seurustelujuomana tai aperitiivina.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Veera Bianca sunnuntai, huhtikuu 14, 2013 at 17:37

    Ihanaa, että täällä on muitakin viineihin hurahtaneita 🙂 itse opiskelen viinijuttuja paljonkin täällä Hongkongissa, olen päästäni aika hyvin pyörällä, mutta also deeeply in love with wine <3

    • Reply Martina sunnuntai, huhtikuu 14, 2013 at 18:55

      Mä luinkin että olet myös hurahtanut viineihin. 🙂 Kiva kun on kohtalotovereita! Tiedonjano (ja viininjano) on valtava ja haaveilenkin jostain kivasta viinitastingista tai viinikurssista.

  • Reply Mari torstai, huhtikuu 18, 2013 at 10:42

    Meidän varmaan pitää mennä uudemman kerran Vin Vin:iin vähän tutustumaan lisää. Punaiset on kanssa herkullisia siellä 🙂

    Mari

    • Reply Martina torstai, huhtikuu 18, 2013 at 12:23

      Mennään ihmeessä! On kiva kun mukana on joku viisaampi, joka osaa valita hyvän viinin. Mä voin sitten taas ottaa sitä samaa. 🙂

    Leave a Reply