P niin kuin Pasta

Pasta on siitä loistava ruokalaji, että sitä on helppo varioida loputtomiin, sen voi pyöräyttää nopeasti kasaan tai sen kanssa voi väkertää kauemminkin, ihan miten kullakin kokkailukerralla haluaa tehdä. Yleensä pastaruoat myös maistuvat kaikille, vai oletteko koskaan kuulleet lapsesta, joka ei pitäisi spaghetista ja jauhelihakastikkeesta? Nykyään pastan suosio on tosin kokenut pienen kolauksen kun ihmiset välttelevät niin kovasti hiilareita. Ei sillä ettenkö itsekin sortuisi hiilareiden vähentämiseen toisinaan kun olo on turhan raskas, mutta en minä silti voisi hylätä pastaystävääni kokonaan.

Minä teen pastaa yleensä silloin kun haluan tyhjentää keittiön kaappeja. Pastaan on helppo heivata kaikenlaiset ruoanjämät ja lopputulos on yleensä aina varsin maukas. Pastaa on myös kiva keitellä silloin kun ruoanlaittoon ei jaksa mitenkään ihan kamalasti panostaa, mutta haluaa kuitenkin syödä niin sanottua kunnon ruokaa. Itse väsään usein spaghetista, pakastepinaatista, valkosipulista ja sitruunasta nopeaa mutta maukasta pinaattipastaa. Joskus korvaan pinaatin pestolla, sillä pestopasta on yksi maailman parhaista ruoista. Aamen.

Pasta on saanut ansaitsemaansa huomiota viime aikoina myös iiihanan avokadopastan ansiosta. Jos et ole vielä kokeillut avokadopastaa niin kehotan väsäämään annoksen (tai pari, haluat kuitenkin aina vaan lisää ja lisää), sillä avokadopasta on oikeasti ihan älyttömän hyvää.

Minä pidän pastasta myös sen takia, että se on niiiin italialaista. Luettuani Henkalta joululahjaksi saamani Saku Tuomisen Basta! -kirjan, olen alkanut haikailla myös samaisen herran Aglio & olio -kirjan perään. Kirjan sanotaan olevan ylistys pastalle ja minun tulevassa kirjahyllyssäni olisi sopivasti juuri Aglio & olio -kirjan kokoinen aukko. Harmi että synttärini ovat vasta lokakuussa, voisin muuten toivoa kirjaa syntymäpäivälahjaksi, mutta tuskinpa jaksan odottaa syksyyn asti että pääsen hypistelemään pastakirjaa.

Vaikka meillä syödään säännöllisen epäsäännöllisesti pastaruokia, on blogissa yllättävän vähän pastareseptejä. Tämä johtunee ensinnäkin siitä, että pastamme ovat usein niin sanottuja kaapintyhjennyspastoja, eikä jämäruokien reseptejä tule tallennettua blogiin, vaikka lopputulos olisikin herkullista. Toiseksi teemme usein samoja pastoja uudelleen ja uudelleen, eikä samaa reseptiä tietenkään kirjata blogiin kuin vain kerran.

Jos kuitenkin haluat inspiraatiota pastaruokiin, klikkaa sivupalkista löytyvää Pastat-tunnistetta. Kyllä sieltä sentään jotain löytyy, kuten esimerkiksi hullu lakritsipasta, Jamie Oliverin täydellinen katkarapupasta ja klassikkojen klassikko pasta carbonara (pienellä twistillä tosin). Tai jos sinulla on antaa minulle hyviä pastaideoita niin kommenttiboksi on avoinna! Pastailemisiin!

Previous Post Next Post

4 Comments

  • Reply Nipsu lauantai, helmikuu 9, 2013 at 17:42

    Hei! Tämä on varmaan tuttujuttu, mutta hirmu hyvää tuli kun paistoin lohisuikaleet ja jotain wokkikasviksia, sitten mausteita, kermaa ja keitetyt pastat sekaan. Lohi oli marinoitua, mutta mites sitä voisi marinoida/maustaa itse paremmin… Saanko laittaa omaan blogiini linkin sinun ratsastustekstiin? Haluaisin todistaa lukijoilleni, että harrastan liikuntaa 😉

    • Reply Martina sunnuntai, helmikuu 10, 2013 at 19:24

      Oi, kuulostaapa herkulliselta tuo lohipasta! Täytyykin kokeilla sitä joskus. Kalaa tulee syötyä ihan liian harvoin, mutta lohipastalla tilannetta voisi yrittää hieman korjata. Ja tottakai saat laittaa linkin. Se olisi suorastaan kunnia. 🙂

  • Reply Sanni sunnuntai, helmikuu 10, 2013 at 09:37

    Pasta on hyvää, täällä ollaan samaa mieltä. Joskus kun on päiviä, että pää lyö tyhjää, kun pitäisi miettiä jotain syötävää, niin silloin pasta pelastaa. Pakastimessa on viime kesältä vielä hurjasti kanttarelleja, ja kuivakaapissa kuivattuja suppiksia ja mustatorvisieniä, niin nämä sieniystävät käyvät erinomaisen ihanasti pastalle. Ripaus parmesaania vielä pastan ja sienikastikkeen kruunuksi, niin ah! Ja mitä tulee tuohon Basta! -kirjaan, sitä en ole vielä löytänyt, mutta just se aikaisempi Aglio&olio -kirja on tuttu. Ja kun sitä lueskelee, niin pastaa rupeaa tekemään mieli!

    • Reply Martina sunnuntai, helmikuu 10, 2013 at 19:27

      Mun täytyy kyllä hommata se Aglio&olio -kirja. Ja syödä sen jälkeen viikko pelkkää pastaa. 🙂 Meiltäkin löytyy kuivattuja sieniä vaikka kuinka paljon ja niitä on kiva käyttää erilaisiin pastaruokiin silloin kun jääkaappi ammottaa tyhjyyttään, mutta tekisi mieli jotain hyvää ruokaa.

    Leave a Reply