Välimeren risteily, osa 5: Meripäivä

Meripäivän aamu valkeni kesäisen lämpimänä ja horisontissa näkyi vain merta silmänkantamattomiin. Me suuntasimme tottakai heti herättyämme Windjammeriin aamiaiselle vetämään kuvut täyteen aamiaisherkkuja. Tarjolla oli tänään, niin kuin muinakin aamuina, valtava valikoima kaikkea mahdollista mitä aamupalalla voi kaivata. Vaikka katselin kiinnostuneena lukuisia erilaisia muropaketteja, puuroa ja lämpimiä ruokia, päädyin kuitenkin valitsemaan joka aamu lautaselleni ne samat tutut ja turvalliset kaverit.

Martinan aamiaiseen kuului aina ainakin leipää. Oli yksi tai kaksi paahtoleipää sekä yksi sämpylä ja niiden väliin laitoin voita, juustoa, kinkkua sekä riemun kiljahdukset ensimmäisenä aamuna aiheuttanutta Nutellaa. Nutellaa söin aina paahtoleivän kanssa, mutta maapähkinävoi, jota söin myöskin melkein jokaisena aamuna, saattoi mennä myös sämpylän väliin. Kaikkia kiinnostaa varmasti ihan hirveästi näin yksityiskohtainen kuvaus aamiaistavoistani..

No mutta jatkanpa kuitenkin, kiinnosti teitä tai ei: Leipien lisäksi otin joka aamu lautaselleni munakokkelia, hedelmiä ja jogurttia. Jogurtti ei ollut mitään kovin kummoista, mutta lusikoin sitä silti kiltisti suuhuni, sillä joka-aamuisen jogurttiannoksen avulla varmistin, että saan edes hieman maitotuotteita joka päivä. Välillä aamiaislautasellani nähtiin myös vierailevia tähtiä, kuten pekonia (okei, sitäkin söin melkein joka aamu..), paistettua perunaa, nakkeja tai jotain makeaa jälkiruokaosastolta. Ruokajuomaksi valitsin Windjammerin mukirivistöstä useimmiten appelsiinimehua.


Tänä aamuna tarjoiljamme oli lusmu.

Aamiaisen jälkeen suuntasimme tuttuun aamutriviaan, jossa hävisimme jälleen vastapuolen joukkueelle. Normimeininki. Saimme tänäkin aamuna lohdutuspalkinnot visailun vetäjältä, joten meidän ei tarvinnut pillahtaa itkuun tappion edessä. Palkintoja kertyi viikon aikana melko mahtavat kasat ja risteilyn viimeisenä päivänä kuvasin koko mahtavan saaliimme:


Näin paljon (lohdutus)palkintoja!


Ja tässä osa vastauspapereista. Kyllä vain, niitä oli todellisuudessa vieläkin enemmän..

Aamutrivian jälkeen menimme katsomaan toteutuisiko ohjelman mukainen aamuvenyttely tänä aamuna kun kukaan ei ole voinut livistää maihin ja kyllä vain: venyttely järjestettiin uima-altaalla ihanassa aamuauringossa. Kävimme nappaamassa pyyhepisteeltä paksut rantapyyhkeet venyttelyalustaksi ja seuraava puolituntinen menikin rennon venyttelyn merkeissä rauhallisen musiikin soidessa taustalla. Ihanaa, jokainen aamu pitäisi aloittaa näin.

Venyttelyn jälkeen menimme vaihtamaan bikinit päälle tarkoituksenamme rojahtaa aurinkotuoleihin koko päiväksi. Koska aamuisella taivaalla oli muutama sumuinen pilvi ja päivän ohjelmalehtinenkin lupasi puolipilvistä säätä, päätimme ettemme me tarvitse mitään aurinkorasvoja. Virhe. Altaalla useamman tunnin makoiltuamme pilvet olivat kaikonneet taivaalta ja iho alkoi tuntua kummallisen kiristävältä ja kirvelevältä. No voihan perhana, onnistuin sitten kärtsäämään. Oliko ylläri..

Palaneesta ihosta huolimatta oleilu auringossa jatkui vielä Belly Flop -kilpailun verran, jota seurasimme ylemmällä aurinkokannella kovaäänisiä mahaplätsejä kauhistellen. Siellä oli yksi hullu kanadalainen tyttökin mukana mäjähtelemässä altaaseen maha edellä kaikkien niiden isojen möhömahojen, karvaisten italialaisten setien ja hassujen papparaisten kanssa.

Kun isoimman pläsähdyksen aikaansaanut kilpailija oli selvillä, siirryimme liottamaan punaiseksi muuttuvaa ihoamme varjon alle porealtaaseen. Altaan lämpimässä syleilyssä oli aivan taivaallisen ihanaa rentoutua rankan aurinkotuolissa vietetyn päivän päätteeksi. Kyllä lomalaisen elämä on helppoa.. Siellä sitä lilluttiin pitkä tovi samalla kun iltapäivä alkoi kääntyä illaksi. Varjot pidentyivät ja helteinen iltapäivän aurinko muuttui astetta lempeämmäksi ilta-auringoksi.

Kun me lilluimme porealtaassa, järjestettiin allasalueella leffatunnarivisa, jota jäimme kuuntelemaan poreisiin. Emme voineet osallistua kilpailuun, sillä vastauspaperi olisi voinut hieman kärsiä niin märässä ympäristössä, mutta veikkasimme hiljaa mielessämme ja toisillemme supatellen mistä elokuvasta mikäkin biisi on peräisin. Ja tottakai juuri silloin kun emme osallistuneet visailuun, olisimme pärjänneet aika hyvin. Mutta ei se mitään, tunnaribiisejä oli kiva kuunnella lämpimässä porealtaassa ilman kilpailuun osallistumistakin. Arvatkaapa vaan haluaisinko porealtaan rentouttavaan syliin takaisin ja mieluiten ihan heti nyt tällä sekunnilla?

Seuraavaksi siirryimme suihkun kautta levittämään ainakin kilon aloe veraa ihollemme ja odottelemaan hiusten kuivumista. Kävimme välillä myös yllättämässä itsemme ja kaikki triviakaverimme voittamalla Schooner Barissa järjestetyn International Trivian. Oho, nyt meillä kävi kyllä joku ihmeellinen hypersupertuuri.


Schooner Bar


Schooner Bar

Iloisina täyskäännöksen tehneestä visailumenestyksestämme menimme takaisin hyttiin laittamaan vielä yhden kerroksen aloe veraa ja kauhistelemaan yhä punaisemmaksi muuttuvaa ulkomuotoamme. Tai ulkomuotoani, Maajussin morsian kärähti vain hieman kasvoista, kun taas minun koko etupuoleni oli kauniin ravun värinen. Oh crab!

No ei auta, tänään on formal night ja minähän aion tasan laittautua ja leikkiä hienoa naista punaiseksi muuttuneesta ihonväristäni huolimatta. Sitäpaitsi meikillä saa hieman kasvojen punoitusta kuriin, ja kun korviin laittaa oikein näyttävät korvakorut, kiinnittyy kanssaristeilijöiden huomio niihin punaisena loistavan ihon sijaan. Tai niin minä ainakin luulin.

Illallispöydässä huomasin ilokseni, etten ollut ainoa punaposkinen illallistaja pöydässämme, sillä tokihan myös muut suomalaiset olivat käräyttäneet nahkansa kuumassa Välimeren auringossa. Siellä me sitten istuimme punaisina pöydässämme ja joimme maittavaa valkoviiniä, jonka eräs seurueemme jäsen toi pöytäämme. Muina iltoina tyydyimme vain veteen, mutta nyt juhlapäivänä nautimme lasilliset viiniä illallisen kanssa ja voi että se maistui hyvälle.

Minä itse asiassa pistin ihan ranttaliksi ja tilasin vielä myöhemmin illalla lasillisen punaviiniäkin kun kävimme osallistumassa jälleen yhteen tietokilpailuun. Nämä iltaisin järjestetyt visailut olivat viihdyttävämpiä kuin aamun ja iltapäivän visat. Iltaisin osallistujia oli koko baari täynnä ja kilpailuun liittyi usein joku musiikillinen teema. Tällä kertaa aiheena oli Tv-ohjelmien tunnusmusiikit.

Illan ohjelmaamme kuului myös taidenäyttelyssä kiertelyä hienojen naisten tapaan, minkä jälkeen menimme katsomaan risteilyvalokuvia, emmekä olleet enää lainkaan niin hienoja naisia. Repeilimme nimittäin todella epäreilusti toisten hassuille ilmeille, vaikka näytimme itse omissa kuvissamme vähintään yhtä tyhmiltä. Toivon vaan ettei kukaan naurun kohteemme ollut kanssamme samaan aikaan valokuvanäyttelyssä.. Ja jos oli niin toivottavasti he saivat yhtä hyvät naurut meidän kuvistamme.

Iltaan kuului toki myös hienoksi laittautuneiden ihmisten katselemista ja kaikenlaista tallaajaa formal nightiin mahtuikin. Suurin osa oli pukeutunut siististi, miehillä oli puvut päällä ja naiset olivat meikanneet huolellisesti sekä laittaneet hiuksensa kauniisti. Suurimmalla osalla naisista oli lyhyt juhlamekko, mutta seassa oli myös upeita pitkiä iltapukuja sekä myös heitä, jotka eivät olleet jaksaneet laittautua. Kaikenlaisissa vaatteissa mahtuu siis joukkoon, joten formal nightia on turha pelätä. Kukaan ei heitä sinua laidan yli mereen vaikka kävelisitkin laivan käytävillä farkuissa ja t-paidassa.

Pääravintolaan ei kuitenkaan ole asiaa farkuissa ja ainakin minusta asiaan kuuluukin pynttäytyä, kun kerrankin siihen on tilaisuus. Parhaimpiinsa pukeutuneiden risteilyvieraiden seassa on mukavampi puikkelehtia kun tuntee edes jotenkin kuuluvansa joukkoon. Ja hei, onhan se aika mieletön kokemus itsessään lipua hulppealla Välimeren risteilijällä upeiden kanssaristeilijöiden seassa kuohuviinilasi kädessä korkokengät kopisten ja tuntea itsensä edes jotenkin kauniiksi. Vaikka iho punoittaa ja kuumottaakin ihan kamalasti.

Illalla hytissä meitä odotti ihana yllätys, kun huonepalvelijamme oli taitellut sängyllemme pyyhkeistä koiran. Toinen rassukka oli tosin sokea, mutta pelastimme tilanteen tekemällä koirulle silmät suolapähkinöistä. Siirsimme koiran nojatuoliin ja se sai hätäkasteessa nimekseen Puppe. Seuraavana päivänä vaihdoimme koiran nimen juhlallisisin toimenpitein Veikko Moosekseksi, sillä onhan se nyt paljon parempi nimi kuin tavallinen Puppe.

Ennen nukkumaan menoa päätimme tilata seuraavaksi aamuksi aamiaisen hyttiin. Täytimme sitä varten hytistä löytyneen aamiaislapun ja ripustimme sen ovenkahvaan. Siitä herra tai rouva huonepalvelija sen löytäisi ja kiikuttaisi ruksimamme aamiaistarvikkeet hyttiimme haluamanamme aikana. Aika hulppeaa.. Minä päätin ottaa luksuselämästä kaiken irti ja lisäsin tilaukseen pienen pähkäilyn jälkeen myös lasillisen belliniä, vaikka siitä otettiinkin lisämaksu. Huominen päivä Turkin Kusadasissa alkaisi siis leppoisan luksusaamiaisen merkeissä.


CruiseDirect.com Home Page
Varaa oma risteilysi oheisen linkin takaa CruiseDirectilta! Sitä mekin ollaan käytetty ja homma toimii pomminvarmasti. Suoraan CruiseDirectiltä varattuna risteily on myös huomattavasti edullisempi kuin matkatoimistolta ostettuna. Varaa risteily, lennot ja majoitukset itse niin säästät selvää rahaa ja unelmasta voi tulla totta!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply