Mussels in trouble

Tilasimme Henkan kanssa eräänä ihanana kesäpäivänä Riminillä vuonna 2009 lounaaksi ison kasan sinisimpukoita. Ihastuimme simpukoihin kovasti ja päätimme, että niillä herkuttelun voisi ottaa tavaksi. Ja niin meidän on pitänyt mennä tuosta hetkestä lähtien syömään noita maukkaita meren otuksia Helsingin Kluuvissa sijaitsevaan ravintola Belgeen. Belgessä järjestetään syksyisin simpukkaviikot, joiden mainoksen olen nähnyt varmasti jokaisena vuotena ja aina olen ajatellut, että nyt mennään syömään niitä simpukoita. Ihan varmasti mennään.

Vaan emmepä ole menneet kuitenkaan, ennen kuin nyt vasta kolme vuotta Riminillä nautittujen simpukoiden jälkeen. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, vai mitä?

Lampsimme simpukkaviikkojen viimeisenä lauantai-iltana ravintolaan kyselemään josko siellä olisi vapaita pöytiä. Puoli tuntia pitäisi narikkatytön mukaan odottaa, mikä olikin kipurajamme. Kyllä me sen aikaa jaksamme hengailla baarissa aperitiivien kanssa. Tarjoilija helpotti kuitenkin nälkäistä oloamme kertomalla, että pöytä vapautuu jo noin kymmenen minuutin kuluttua, ja todellisuudessa ehdimme juuri istahtaa baarin pystypöytään aperitiivit käsissämme, kun pöytämme olikin jo valmis. Se kävi nopeasti!


Simpukat liemessä = Mussels in trouble

Mikä parasta, saimme ehkä koko ravintolan parhaan pöydän rauhallisesta kolosta ikkunan äärestä. Kyllä tässä kelpaa muutamat simpukat mussuttaa. Hymyilimme eteemme tuoduille Tintti-kirjoille, joiden sisältä löytyi ruokalista ja aloimme suunnitella illan sapuskojamme. Niitä simpukoita pitäisi ainakin ottaa, ja niiden lisäksi voitaisiin kokeilla jotain merellistä alkuruokaa. Ruokajuomaksi sopii valkkari ja vesi.

Alkuruoaksi valitsimme lopulta lohicarpaccion sekä hauskan simpukankuorista tarjoillun merellisen sekoituksen. Henkka piti enemmän jälkimmäisestä, sillä lohi nyt maistuu aina lohelta. Totta, mutta oli sekin hyvää, vaikka toki simpukankuoriannos oli paljon mielenkiintoisempi kaveri.

Belgen simpukka-annoksiin kuuluu sinisimpukkakasan lisäksi perunoita ja dippiä, leipää sekä tietenkin se liemi, jossa simpukat hengailevat. Otimme toisen simpukka-annoksemme liemeksi normilistaltakin löytyvän kermaisen valkosipulikastikkeen ja toisen simpukkakasan liemeksi valikoitui suomalainen lohikastike, joka oli kuin lohikeittoa, jossa hengaili kauhea kasa sinisimpukoita.

Meidän molempien mielestä valkosipulinen kastike oli paljon parempaa kuin lohikeittomainen liemi ja harmittelimmekin hieman, miksemme valinneet toiseksi vaihtoehdoksi vaikkapa espanjalaista tomaattikastiketta chorizon kanssa tai eksoottista aasialaista kastiketta. No, ensi kerralla sitten jätämme lohet väliin ja kokeilemme muita vaihtoehtoja.

Ravintolan tarjoilijat olivat kaikki todella mukavia ja illalliskokemus oli kokonaisuudessaan mukavan leppoisa, rento ja tunnelmallinen. Jälkiruoan kohdalla yllätimme itsemme tilaamalla vain irish coffeet, sillä simpukat olivat täyttäneet mahamme niin, ettei meidän tehnyt enää mieli makeaa. Ei vaikka makea ruoka meneekin eri mahaan kuin suolainen ruoka. Todella omituista käytöstä meiltä.


Lasku tuotiin tooosi vanhan kirjan välissä.

Jälkkärin skippaamiseen vaikutti myös se, että meillä oli jo vähän kiire Sokos Hotel Vaakunan sviittiin juhlimaan kolmia kolmekymppisiä (eli yhdeksänkymppisiä?). Sviitti oli todella hulppea ja sen pitkältä parvekkeelta oli upeat näkymät yli öisen Helsingin.

Se mikä teki bileiden tunnelmasta huikean oli kuitenkin mitä mahtavin seura, jonka ansiosta yllätimme itsemme jo toistamiseen saman illan aikana siirtymällä porukan mukana jatkoille Namuun. Minä en edes muista milloin olisin viimeksi ollut yökerhossa!

Ja hei, siellähän oli yllättäen ihan tosi kivaa, kunhan ei katsellut liikaa ympärilleen vaan keskittyi heilumaan oman porukkansa kanssa. Lopulta lampsimme vasta kolmen maissa taksijonoon, mikä tiesi sitä, että seuraavana päivänä nukuttaisiin myöhään ja tilattaisiin pizzaa aamiaiseksi. Noh, kerrankos sitä..

Previous Post Next Post

6 Comments

  • Reply Yaelian torstai, marraskuu 22, 2012 at 13:17

    OI mitä herkkuja! Mulle maistuis parhaiten tuo graavilohiannos;D

    • Reply Martina torstai, marraskuu 22, 2012 at 13:39

      Se oli kyllä hirmu hyvää, vaikka Henkka moittikin sitä tavalliseksi ja tylsäksi lohiannokseksi. 🙂

  • Reply suosituksia torstai, marraskuu 22, 2012 at 16:28

    Ai että kun näyttää nyt kyllä hyvälle. Melkeen pakko tästä itekkin lähtee johonkin vähän hienommin illalla syömään tämän innoittamana. 🙂

    • Reply Martina lauantai, marraskuu 24, 2012 at 15:34

      Mullekin maistuisi ulkoruokinta taas tänään, vaikka olenkin syönyt nyt jo kahtena iltana putkeen eri ravintoloissa. Ravintolaillalliset ovat vaan niin ihania kun itse ei tarvitse kuin istahtaa pöytään ja alkaa syödä. 🙂

  • Reply Vitamiini keskiviikko, elokuu 14, 2013 at 16:30

    Mahtavia kuvia :3

    • Reply Martina keskiviikko, elokuu 14, 2013 at 17:47

      Kiitos. 🙂

    Leave a Reply