Wanhan Paronin Kellari

Tutustuimme Turun ravintolatarjontaan netin avulla ennen sinne suuntautunutta reissuamme ja onneksi teimme niin, sillä muuten emme olisi löytäneet tietämme Wanhan Paronin Kellariin. Ravintola sijaitsi hieman sivussa niin, ettemme olisi mitenkään voineet eksyä sisään sattumalta, mutta kuitenkin sopivan lähellä Kauppatorilla sijaitsevaa hotellia niin, että sinne oli helppo kävellä kunhan vain tiesi osoitteen.

Ravintola ei kerro ulkoapäin miten ihanasta paikasta on kyse, joten jos netti ei olisi ollut apunamme, olisimme illallistaneet jossakin paljon tylsemmässä paikassa. Uskallan sanoa näin, sillä Wanhan Paronin Kellari on todellinen helmi ravintolamaailmassa. Ruoka on herkullista, miljöö mitä tunnelmallisin ja kaikki muutenkin aivan kohdallaan. Niin paitsi tietysti se, että ravintola sijaitsee Turussa eikä Helsingissä..

Olimme varanneet pöydän etukäteen, mikä oli hyvä, sillä ravintola oli torstai-iltanakin melko täynnä. Wanhan Paronin Kellari sijaitsee kirjaimellisesti kellarissa ja ravintolaan päästäkseen kiivetään ensin portaat alas, kuikuillaan kaltereiden läpi ravintolapöytiin ja seurataan sitten tarjoilijaa hieman sokkeloisen tilan läpi pöytään, joka sijaitsi meidän tapauksessamme pienessä sivuhuoneessa.

Huoneessa oli toinenkin pöytä, mutta molempiin pöytiin oli omat pienet sisäänkäyntinsä eikä naapuripöytään ollut kunnollista näköyhteyttä. Saimme siis illallistaa omassa ylhäisessä yksinäisyydessämme, mikä oli varsin mukavaa. Osa ravintolan oviaukoista oli niin matalia, että Henkan täytyi kumartua reilusti kävelläkseen niiden ali, kun taas minä kääpiö mahduin kipittämään ovien alitse juuri ja juuri hiusten hipoessa oven yläkarmia. Matalat oviaukot sopivat tunnelmaan ja teemaan hyvin ja koko muukin ravintola oli ihanan hämyinen keskiaikainen luola.

Alkuun tilasimme herkulliset alkudrinksut, jotka joimme puoliksi emmekä osanneet millään päättää kumpi oli parempi. Molemmat maistuivat nimittäin tosi hyvälle. Ruokia pähkäillesämme tarjoilija suositteli listalta muutamaa annosta ja kaikki hänen ehdottamansa ruoat olivat taivaallisia.

Maistelimme muitakin kuin suositeltuja annoksia ja nekin olivat hyviä, mutta täytyy kyllä myöntää, että tarjoilija tiesi mistä puhui. Pitäisi ottaa ihan tavaksi kysyä tarjoilijoilta suosituksia, sillä hehän sen parhaiten tietävät mikä maistuu maukkaimmalle. Wanhan Paronin Kellarin tarjoilija suositteli annoksia hienovaraisesti tuputtamatta ilman kysymistäkin, mistä annamme hänelle ison plussan.

Alkuruoista tarjoilija suositteli mustatorvisienikeittoa, minkä perusteella päätimme ottaa kahdelle hengelle tarkoitetun alkupalalautasen, jossa on kyseistä keittoa, graavattua marmorihärkää sekä siika-jokiraputartaria. Henkka suorastaan jumaloi paksua kermaista keittoa ja se olikin hänen ehdoton suosikkinsa. Minäkin pidin keitosta hurjan paljon, mutta pidin myös muista alkupaloista, enkä osaa nimetä niistäkään suosikkiani. Kaikki oli hyvää.

Pääruoaksi otimme tarjoilijan suositteleman härän sisäfileepihvin tummalla yrttikastikkeella sekä kantarellikastikkeella. Lisukkeeksi otimme tälle annokselle valkosipulikermaperunat. Toinen pääruoka-annos jonka söimme puokkiin oli ankankoipea ja poron paahtopaistia sisältävä annos duchesse-perunoilla. Molemmat annokset olivat hyviä, mutta tarjoilijan suosittelema härkä veti hieman pidemmän korren.

Jälkiruokalistalta tunsin käsittämätöntä vetoa Romanovin mansikoihin. En ole koskaan ennen maistanut niitä ja annos kuulosti sopivan raikkaalta päättämään tuhdin illallisen. Tarjoilija suositteli meille tyrnijäädykettä, joten otimme sen toiseksi annokseksi ja söimme molemmat annokset jälleen kerran puoliksi. Raikas tyrnijäädyke suorastaan suli suuhun ja oli hippasen parempaa kuin mansikkainen jälkkäri, vaikka sekin oli todella maukasta.

Onko vähän tylsää kun ylistän vaan kaikkea ravintolassa? Mutta kun siellä nyt vaan oli kaikki niin kohdallaan kuin voi olla, ja illallinen tunnelmallisessa kellariravintolassa oli mitä parhain tapa juhlistaa perinteisen vuosipäiväreissumme iltaa. Suosittelen ihan ehdottomasti kaikille Turkuun matkaajille ja niillekin rassukoille, jotka kaupungissa asuvat.

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Wanhan paronin kellari sunnuntai, lokakuu 14, 2012 at 20:18

    Kiitokset mahtavasta kirjoituksestasi – tällainen kiitos antaa meille intoa jatkaa valitulla linjalla. Tervetuloa uudestaankin! Terveisin,
    Paronin väki

    • Reply Martina maanantai, lokakuu 15, 2012 at 08:16

      Kiitos kommentista ja siitä että teitte vuosipäivämme illallisesta täydellisen. Tulemme mielellämme uudelleenkin Wanhan paronin kellariin!

    Leave a Reply