Browsing Tag

Turkki

Aasia Turkki

Shoppailua Afyonissa – IGTT

5.10.2017

Kuinka moni on kuullut kaupungista nimeltään Afyonkarahisar? No, en ollut minäkään ennen toukokuuta, jolloin minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä tutustumaan tähän kaupunkiin yhdessä muutaman bloggaajakollegan kanssa.

Afyon, kuten paikalliset kaupunkiaan kutsuu, sijaitsee noin tunnin lentomatkan päässä Istanbulista tai reilu kolmen tunnin ajomatkan päässä Antalyan lentokentältä. Kaupunki on tullut tunnetuksi termisistä kylpylöistään, joiden veden tiedetään auttavan ainakin reumakipuihin, sekä lääkeooppium-viljemistään, joista kaupunki on saanut myös nimensä (afyon = ooppium).

 

Kaupungin keskustassa katse kiinnittyy vuoren laella olevaan linnoitukseen. Näköalat tuolta olisivat upeat, mutta matka ylös kestää puolisen tuntia jyrkkiä portaita pitkin. Hissi on kuulemma joskus vielä tulossa…

Kaupungissa ei juurikaan nähtävyyksiä ole vanhaa moskeijaa, vuorella olevia linnoituksen raunioita ja paria museota lukuunottamatta, joten päivät voi viettää shoppaillen tai turkkilaista kahvia juoden kylpylähoitojen ohella.  Kaupungin keskustasta löytyy useita liikkeitä, joista saa ostettua lokumeja eli turkkilaisia herkkuja. Alla oleva kuva on Ikbal-ketjun myymälästä, jossa herkkujen valmistusta pääsi seuraamaan omin silmin ja samalla sai tietysti maistiaisia.

Turkista oli pakko tuoda tuliaisiksi #lokum herkkuja. Kaupungin keskustassa oli useita paikkoja, joista näitä sai taatusti tuoreina. Ja makuja löytyi laidasta laitaan, mun suosikkeja on kanelilla kuorrutetut ja granaattiomenalla maustetut.

Kahvinjuonnin ohessa ehtii kiinnittämään huomiota myös paikallisten ihmisten tyylikkääseen pukeutumiseen ihan normipäivänä. Turismin kaupungissa toivottiin kasvavan ja turvallisuuden puolesta ei tarvitsisi olla huolissaan, mutta englanninkielen puute on se suurin este, jonka näen tällä hetkellä kansainvälisen matkailun kasvulle Afyonissa.

Olipas tyylikkäitä herroja päiväkävelyllä Turkin Afyonkarahisarissa

 

Se fiilis, kun saat hyvää kuumaa teetä keskellä Turkin maaseutua kadun varresta 🙂 Ja samaiselta sedältä sai ostettua makoisaa hunajaa.

Tottakai kun Turkissa kerta oltiin, niin kebabia olisi ollut tarjolla.

 

Ostoksien suhteenkaan kaupunkia ei voi verrata rannikon turistikohteisiin, mutta itselleni makuelämyksiä tuottivat paikalliset markkinat. Tuoreet tomaatit, artisokat ja kymmenet erilaiset oliivit saivat veden herahtamaan kielelle. Ja pakko myöntää, suurin osa tuliaisista oli syötävää; mukaan lähti iso purkki hunajaa, useita kiloja oliiveja, paikallista sucuk-makkaraa, oliiviöljyä ja lokumeja.

Markkinoilta löytyy tuoreiden kasvisten ja hedelmien lisäksi myös se naisille tärkeä alue, mistä saa edullisesti vaatteita, huiveja, kenkiä ja kodin tavaraa. Ja koska turistit eivät ole Afyoniin vielä löytäneet, niin hinnatkin ovat kohtuullisia eikä tinkimistä tarvitse harrastaa. Kaupungin keskustasta löytyy myös nahkatuotteita, kuten laukkuja ja kenkiä.

Jos haluat matkustaa kohteeseen, joka on vielä alkuperäinen ja turismin turmelematon, nauttia laadukkaista terveyspalveluista kylpylähoitoineen etkä koe kielimuuria esteeksi niin suosittelen lämpimästi Afyonia, täällä sinut toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi.

Tänä aamuna heräsin nälkäisenä ja voin vieläkin tuntea suussani kypsien tomaattien mehevät maut. Kunpa saisi aamiaiseksi tuoreita kasviksia, maistuvia juustoja ja mehukkaita hedelmiä kuten Turkissa.

Markkinoilta saa pikkurahalla mm tuoreita artisokkia, papuja ja kurkkuja. Ja makukin on kohdallaan.

Vielä vuosi sitten en olisi voinut kuvitellakaan että olisin vapaaehtoisesti syönyt oliiveja, mutta tänään tilanne on ihan toinen. Ymmärtäisiköhän lentokenttävirkailija laukkuni ylipainon, jos kertoisin painon johtuvan vain ja ainoastaan herkullisista oliiveista?

Herkkuja on täällä monenlaisia, mutta baklavaa en ole vielä saanut. Huomenna uus yritys! Paikallista churron tyyppistä leivonnaista saimme maistaa torilla.

Tuoreita hedelmiä paikallisessa putiikissa

 

Paikallista käsityötä saa ostettua edullisesti

 

Yhteistyössä Turkin Valtion kulttuuri- ja matkailutoimiston kanssa.

Mukana matkalla olivat Tiia (Minäkö keski-ikäinen?), Tiia (Mua lemmitkö vielä Kustaa), Mirka (Reason for Season) sekä Sharon (Sharonin blogi)

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Kuvat ovat julkaistu Instagramissa Tanjan matkassa maailmalla– tilillä.

Eurooppa Turkki

Lentokenttäelämää – Turkish Airlinesin Lounge Istanbulissa

3.7.2017

 

Haluaisitko lepuuttaa jalkojasi lentojen välillä, syödä hyvää ruokaa, ottaa pari drinkkiä tai katsoa elokuvaa? Tämä kaikki ja paljon muuta onnistuu loungessa, ainakin Istanbulin kentällä Turkish Airlinesin CIP Loungessa. Toukokuisen Turkin matkan yhteydessä minulle oli mahdollisuus viettää vaihtoaika kyseisessä loungessa ja tottakai tämä tilaisuus piti kokea.

 

Melkein 6000m2, kaksi kerrosta, 12 baaria, elokuvateatteri popparikoneineen, hierontaa, biljardipöytä, kirjasto, suihkut, golfsimulaattori ja ruokaa niin paljon kuin jaksat syödä. Ja upein tähän mennessä näkemäni naisten wc, joka kiilsi puhtaudestaan.

 

Matkailijana olen oppinut arvostamaan toimivaa Wi-Fiä ja tässä loungessa se toimi moitteettomasti, mitä taas ei voi sanoa Ataturkin lentokentän kotimaan terminaalin puolelta, siellä ei pystynyt edes rekisteröitymään verkkoon ilman turkkilaista puhelinnumeroa. Myös metelin taso tuolla kotimaan terminaalin puolella oli aivan käsittämätön, mieluusti jatkossakin maksan siitä, että pääsen istumaan rauhalliseen loungeen.

Loungeen muuten pääsee, jos matkustat Turkish Airlinesin businessluokassa tai omistat Miles & Smiles Elite Plus tai Star Alliance Gold kortin. Mielelläni jatkossa maksan businessluokan paikasta, jos matka käy Istanbulin kautta tarpeeksi pitkällä vaihtoajalla.

Tulimme loungeen aamiaisen aikaan ja parasta ehdottomasti oli munakkaiden paistopiste. Siellä sai valita mieluisat täytteet ja kylkeen löytyi myös gluteenitonta leipää. Salaattipöytien antimia meidän kuuden tunnin vierailun aikana vaihdettiin useampaan kertaan, kuten myös herkullisen näköisiä kakkuja.

Kaltaiseni oliivifriikki ei voinut vastustaa myöskään pöytää, jossa oli tarjolla vain oliiveja. Tässä pöydässä kävin santsaamassa useita kertoja 😉

Kuivin suin ei suinkaan tarvitse loungessa istua. Isot kylmäkaapit täynnä limppareita, vesiä, mehuja, aamiaispöydän tuoreet mehut, baristojen tekemiä erikoiskahveja ja turkkilaista teetä ja 12 kpl itsepalvelubaareja kattavine alkoholivalikoimineen pitävät huolta nesteytyksestä. Turkkilainen kahvi maistui täällä erityisen hyvälle varsinkin kun sen kanssa oli tarjolla paikallisia loukumeja.

 

Kaikkien muiden herkkujen lisäksi loungessa oli tarjolla mm pideä (turkkilaista pizzaa), gözlemejä (suolaista ohutkuorista piirasta), intialaista, kanaa, lihaa, pastaa, keittoja, loukumeja, leivonnaisia, tuoreita croissantteja jne jne, eli nälkä ei voi tälläisen vierailun jälkeen enää olla.

Muiden samalla matkalla olleiden kokemuksia loungesta pääset lukemaan Tiian Minäkö keski-ikäinen blogista, tai toisen Tiian Mua lemmitkö vielä, Kustaa? blogista.

 

Matka on tehty yhteistyössä Turkin valtion kulttuuri- ja matkailutoimiston sekä Turkish Airlinesin kanssa.