Browsing Tag

#ReilutBlogit

Yleinen

Merien asukit muovin uhreina – #ReilutBlogit vol 3

17.3.2017

Jälleen on se aika vuodesta, jolloin Suomalaiset matkabloggaajat ottavat osaa Matkakuume-blogin aloittamaan #ReilutBlogit kampanjaan ja tällä kertaa pohdimme meriemme tulevaisuutta matkailun kannalta.

Viime aikoina uutisvirrassa on useasti tullut vastaan sana mikromuovi. Mitä se on ja kuinka se vaikuttaa elämäämme?

 

Merisiilejä Etelä-Thaimaan vesissä 2012

Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 90 miljardia kiloa muovia, josta noin 10% päätyy meriin. Tästä määrästä noin 70% uppoaa ja tuhoaa merenpohjan elämää ja loput jäävät kellumaan kerääntyen isoiksi lautoiksi merivirtojen takia. Merivirrat ja auringonvalo yhdessä kuluttavat muovin sitten pikkuhiljaa mikroskooppisen pieniksi palasiksi. Tällä hetkellä Tyynenmeren jätelautassa on materiaalia noin 6 kertaa enemmän kuin alueella on eläinplanktonia. Kuvittele vaan kuinka paljon tästä päätyy kalojen ja meressä elävien eläinten sisuksiin. Mikromuovi on mikroskooppisen pieniksi kappaleiksi hajonnutta muovia tai jo valmiiksi sellaista esimerkiksi kosmetiikassa (hammastahnoissa, kuorintavoiteissa).

Meritähti ja pallokala Krabilla 2012

 

Mikromuovi päätyy vesistöihin useista lähteistä, sitä irtoaa mm autonrenkaista, talomaaleista ja vaatteista. Vedenpuhdistamoissa pienet helmet eivät jää suodattimiin vaan päätyvät järviin, jokiin ja meriin. Merissä eläimet luulevat pieniä helmiä ravinnokseen ja useissa tutkimuksissa mm kalojen ja merilintujen vatsoista on löytynyt huima määrä muovia. Haluaisitko sinä juoda puhdasta vettä muovisen sijaan tai syödä muovitonta kalaa jatkossakin?

Pallokala kalafarmilla Krabilla 2012

Suurin mikromuovin aiheuttaja on kuitenkin autoilu, ” Norjan ympäristöviranomaisten mukaan puolet eli 2 250 tonnia meren mikromuovista on peräisin liikenteestä eli autojen renkaista ja tiepinnoitteista. Sen jälkeen tulevat laivat ja veneet, joista irtoaa mereen muun muassa maalien mukana 650 tonnia mikromuovia. Muovijäte, kuten vesipullot, kuormittaa 400 tonnin verran.”

Kilppari Oahun saaren rannalla keväällä 2016

Mikromuoveissa on se huono puoli, että niihin sitoutuu ympäristömyrkkyjä. Tutkimuksen mukaan 12,5% mikromuovien PBDE:stä imeytyy kalojen kudoksiin. Paljonko näistä myrkyistä päätyy sinun elimistöösi lautaseltasi? Entäpä kaloja syövien petojen kautta ekosysteemiin? Vuosittain arvioidaan muoviin kuolevan arviolta miljoona merilintua ja saman kohtalon kokee noin 100 000 merikilpikonnaa sekä merinisäkästä, kuten hyljettä, merileijonaa, valasta tai delfiiniä. Kilometrien pituiset muovilautat uhkaavat Havaijin vihreitä merikilpikonnia sekä albatrosseja, joiden vatsoista on löytynyt muovia suuria määriä.

Valekarettikilpikonna Kefaloniassa kesällä 2008

Merikilpikonnia on merissämme ollut jo 150 miljoonan vuoden ajan ja jokaisen meistä tulisi suojella niitä siten, että tulevatkin sukupolvet tietäisivät muualtakin kuin historian kirjoista millainen matelija kilpikonna oikein on.

Merikilpikonnien ravintoa ovat simpukat, levät, meriruohot, meduusat ja kalat, ja usein kilpikonnat erehtyvät luulemaan vedessä olevaa muovipussia meduusaksi. Merikilpikonnien elintavoista tiedetään hyvin vähän. Ne eivät ole sosiaalisia ja liikkuvat yleensä yksikseen lisääntymisaikaa lukuun ottamatta, mutta esimerkiksi kaikki Havaijilla näkemäni kilpikonnat olivat muutaman yksilön porukoissa. Merikilpikonnat liikkuvat pääosin matalissa vesissä, mutta vaeltavat joskus pitkiäkin aikoja avomerellä. Maalle ne nousevat vain munimaan tai satunnaisesti päivää paistattelemaan.

Sukukypsyyden saavuttaminen kestää jopa kymmeniä vuosia. Merikilpikonnat lisääntyvät yleensä tietyillä rannoilla, joille ne löytävät maan magneettikentän avulla. Vieläkään tosin ei tiedetä täysin miten ne kykenevät löytämään pesimärantansa. Nykyään harva kilpikonnista kuitenkaan saavuttaa sukukypsyysikää, monelle matka kuoriutumisen jälkeen rantahiekasta meriveden syleilyyn on jo liian pitkä ja vedessä vaanii hitaasti tappava muovi.

Mitä juuri sinä voit tehdä vähentääksesi meriemme muovikuormaa? Tässä vain muutamia esimerkkejä, lisää voit halutessasi jättää kommenttina muidenkin luettaviksi.

– Vähennä yksityisautoilua ja suosi sen sijasta kävelyä, pyöräilyä tai julkista liikennettä. Samalla pienennät myös hiilidioksidipäästöjä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja sitä kautta meriemme hyvinvointiin.

– Ota matkalle mukaan täytettävä juomapullo kertakäyttöisten sijasta.

– Suosi vaatteissasi mieluummin luonnonkuituja kuin fleeceä, joka muuten on muovia.

– Ekokaupoista saa uudelleentäytettäviin purkkeihin muovivapaata kosmetiikkaa ja matkoilla esimerkiksi palashampoo on kätevä ( ei valu matkatavaroiden sekaan edes vahingossa)

– Kauppareissulle kannattaa ottaa mukaan oma kauppakassi, hedelmillekin voit ommella ohuesta kankaasta pusseja. Tiesitkö, että kauppojen pienet hedelmäpussit tehdään materiaalista, jota ei voi kierrättää.

 

Jos haluat perehtyä aiheeseen enemmän, Suomen Ympäristökeskuksen raportista Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet voit lukea lisää.

Ja jos vapaaehtoistyö kilpikonnien parissa kiinnostaa, Floridasta löytyy Loggerhead Marinelife Center.

Tämä postaus on osa #ReilutBlogit -kamppanjaa. Lue täältä kaikki tempauksessa mukana olevat blogikirjoitukset.

Fidzi Oseania

Bula! Bula! – Kavaa, kannibalismia ja syklonin tuhoja Fidzillä

15.4.2016
Presidentin puutarha

 

Tervetuloa Fidzille!

Laivasta satamaan astuessa alkaa ympäriltä kuulumaan Bula! Bula! Ja ympärilläsi on hetkessä kymmeniä iloisesti hymyileviä ihmisiä. Kerrot olevasi Suomesta ja saat osaksesi ihmettelyä, mitä kummaa teet näin kaukana kotoa? ”Oletko pitkään? Onko tämä ensi kertasi Fidzillä? Missä olet jo käynyt? Maistuisiko kava?” Kukaan ei kommentoi ulkonäköäni, ei kauniita silmiäni eikä kysele siviilisäätyäni. Olen tullut paratiisiin.

 

Suomiko käskyjen luvattu maa?

 

Fidzin saarta runnoi sykloni helmikuun 2016 lopussa ja maaliskuun lopussa pääsaarella Viti Levulla oli vielä nähtävissä hirmumyrskyn aiheuttamia tuhoja. Yli 300 km tunnissa puhaltaneet tuulet veivät heppoisimmat katot mennessään, saivat joet tulvimaan ja sähköt katkeamaan lähes koko pääsaaren alueella. Pienemmillä saarilla tuhot olivat vielä tätäkin suuremmat. Viimeisimpien tietojen mukaan 42 ihmistä sai surmansa Winstonin riehuessa saarien yllä.

Olin hiukan huolissani kun kuulin uutiset syklonista, miten kävisi risteilyn suunniteltujen pysähdysten  kanssa mutta sain varmistuksen laivayhtiön edustajilta, ettei saarelle mentäisi jos siellä olisi turvatonta turistien olla. Mutta, miten tämä kaikki vaikutti paikallisten arkeen ja toimeentuloon?

Bussipysäkillä…

Suurin osa kansalaisten toimeentulosta tulee maanviljelyksestä (sokerin viljelystä) ja turismista ja nämä kaksi elinkeinoa kokivat suurimmat kolahdukset. Satoja menetettiin ja osa suurista matkanjärjestäjistä peruutti loppukauden matkat Fidzille. 39 000 ihmistä on vailla katastrofiapua, jota onneksi lähimmät suuret maat Australia ja Uusi-Seelanti ovat lupautuneet antamaan. Jo ennen hirmumyrskyä yli 67 000 Fidziläistä sai apua El Niñon aiheuttaman kuivuuden takia. Unicefin mukaan kestää kuukausia, ennen kuin   infrastruktuuri saarilla saadaan palautumaan hirmumyrskyä edeltäneelle tasolle.

 

Paikallinen marketti

 

Cava seremoniasta

 

 

 

 

 

Sunnuntaina bussiasemalla

Lautokan linja-autoasemalla pääsiäissunnuntaina

 

 

 

Port Denarau

 

 

Nadin linja-autoasemalta
 

Mitähän pikkumiehellä mielessä?

 

Harvassa maassa olen tavannut niin onnellisia ja sydämellisiä ihmisiä kuin Fidzillä ja vieläkin saa kyyneleet silmiin paikallisen nuoren naisen kommentti: ” Voisitko kirjoittaa blogiisi siitä, kuinka paljon turismi merkitsee meille. Se on kylämme ainoa tulonlähde ja olemme onnellisia jokaisesta matkailijasta, joka vierailee luonamme.” Toivon sydämestäni, että Faithin kylään saapuu roppakaupalla turisteja nauttimaan palasen aitoa Fidziläistä elämänmenoa.

Myöskään harvaan paikkaan missä olen käynyt, on tehnyt mieli jäädä tai palata heti takaisin mutta Fidzi on yksi niistä, jonne haluan palata takaisin. Ja tällä kertaa parin päivän pysähdys satamissa ei riitä vaan haluan päästä näkemään arkea elämällä paikallisten joukossa.

Ps. Tulihan niitä turistinähtävyyksiäkin katseltua, vesiputousta ei voinut vesiputoukseksi kutsua kuivan ilmaston johdosta, Denareaun saari taasen oli täynnä turisteja ja amerikkalaisia pikaruokaketjuja, huvipursia ja luksushotelleja. Parasta antia oli kuitenkin matka Lautokasta Nadiin paikallisbussilla (2,65 paikallista dollaria / suunta, noin 1 h).  Ihan sama vaikka saarella onkin harrastettu kannibalismia, Fidzille on vielä päästävä!

Bula!

Yleinen

Reiluako?

27.2.2016

Reilu matkailu? Kestävä matkailu? Vastuullinen matkailu? Onko se pelkästään sitä, että ajatellaan ympäristöasioita vai voisiko se olla jotain muuta? Onko reilua että matkasi hinnasta suurin osa menee isolle monikansalliselle yritykselle ja paikallisille yrittäjille ei jää lomastasi juuri mitään? Mites kestävyys, tarkoittaako se matkan kestoa vai aivan muuta?

Viime aikoina blogeissa olet saattanut törmätä hästägiin #ReilutBlogit vol 2. Matkakuume.netin Gia pohti viime viikolla blogissaan matkanjärjestäjien vastuuta reilun matkailun toteutumisessa. Onko meillä kuluttajilla mahdollisuus valita ja kuunnellaanko meitä?

Animalian valasryhmän blogista löytyy kattava tietopaketti delfiinien viihdekäytöstä matkailussa. Karua luettavaa, mutta onneksi meillä kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa omilla valinnnoillamme. Ihmisten valveutuneisuuden ansiosta Suomen ainoa delfinaariokin Tampereen Särkänniemessä lopetettiin. ”Luonnossa delfiinit saattavat uida jopa 160 kilometriä vuorokaudessa ja sukeltaa 60 metrin syvyyteen. Mikään delfinaario ei mahdollista
delfiineilleen tällaisia puitteita, jossa ne voisivat toteuttaa lajilleen tyypillistä käyttäytymistä.” Haluatko sinä olla tukemassa tälläistä toimintaa? Osallistumalla Finnmatkojen, Tjäreborgin tai Aurinkomatkojen Loro Parquen retkelle tuet eläinrääkkäystä ja se ei ole reilua.

Tiesitkö, mitä haittaa delfiinille on uimisesta ihmisen kanssa? Jos et tiennyt, niin tämän luettuasi tiedät. ”Delfiinien kanssa uimisessa on samat ongelmat kuin delfinaarioissa:
Palveluntarjoaja käyttää usein vangittuja delfiinejä, jotka elävät kurjissa oloissa ja kärsivät korkeasta stressitasosta. Mikä pahempaa, delfiinien kanssa uiminen saattaa olla vaarallista myös ihmiselle, sillä delfiinit ovat villieläimiä ja koulutetutkin yksilöt saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Delfiinien tiedetään purreen uimareita ja aiheuttaneen mustelmia, raapaisuja ja jopa rikkoutuneita luita. Delfiinit myös välittävät tauteja, jotka saattavat tarttua ihmisiin.” Ehkäpä vielä jonain päivänä kaikki maailman delfiinit saavat uida onnellisina avomerissä.

 

David Blaikie / Flickr

Reilua ei myöskään ole ottaa itsestään kuvaa Facebookkiin poseeraten huumatun ja lääkkeillä rauhoitetun tiikerin vieressä Thaimaan temppeleillä. Toiminta ainakin Kanchanaburin temppelissä on jouduttu lopettamaan. One green planet kirjoittaa sivuillaan lisää aiheesta.

 

Xiquinho Silva / Flickr

 

Mitä muuta matkailija voi tehdä tehdäkseen maailmasta reilumman? Tässä muutamia vinkkejä:
– suosi paikallisia pienyrittäjiä isojen hotelliketjujen sijaan
– mieti mitä syöt, kannattaa suosia paikallisesti tuotettua ruokaa ja välttää mm haineväkeittoa. Kyseisen keiton takia vuosittain noin 73 miljoonaa haita tapetaan ja niistä käytetään vain evät.
– jos matkustat kauaksi, suosi välilaskuttomia lentoja ja yritä viipyä perillä mahdollisimman kauan
– miksi vaihdat hotellissa pyyhkeen päivittäin, teetkö näin myös kotona?
– käytä sähköä ja vettä säästeliäästi, tuhlaatko kotonasikin?

 

Allan Lee / Flickr

 

Mikä sitten on matkanjärjestäjän vastuu kestävässä matkailussa? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että puheet ovat isommat kuin teot. Ei se enää nykypäivänä riitä, että hotelleilla on ympäristösertifikaatteja, jos esimerkiksi jätteiden käsittelyyn hotellialueen ulkopuolella ei ole minkäänlaisia resursseja. Onneksi meillä on vaihtoehtoja, Killroy ja Mandala ainakin.

 

 

#ReilutBlogit vol. 2 -haaste (kopioitu matkakuume.netin postauksesta)

Toivottavasti saisimme myös tälle haasteelle paljon osallistujia, sillä tiedon levittämisessä riittää vielä työnsarkaa.

 Lukijani, kertoisitko kommenteissa seuraavista asioista:

  • Vaikuttaako vastuullisuus valintaasi loma-, retki- tai aktiviteettikohteesta päätettäessä?
  • Mitä toivoisit matkatoimistoilta tämän asian puitteissa?
  • Mistä löydät tietoa vastuullisista nähtävyyksistä ja retkistä matkakohteissa?

 

 

Ja sinä matkabloggaaja:

1. Kerro vanhasta muistostasi matkalta, joka näin jälkikäteen näyttää
epäeettiseltä. On ihan ok muuttaa mielipiteitään ja toimintatapojaan.

2. Kerro yhdestä tietoisesta vastuullisesta valinnasta, jonka olet matkoillasi sen jälkeen tehnyt.

Haasta mukaan kaksi bloggaajakollegaasi haasteeseen ja kysy myös lukijoiltasi kokemuksia!

Bloggaajan ei tarvitse haasteita toiselta odotella, tähän saa osallistua haastamattkin kuka tahansa.


Minun muistoni epäeettisyydestä liittyvät opasvuosiini, olen myynyt ja opastanut retkillä, joissa on ratsastettu kameleilla, nälkiintyneillä aaseilla ja ajettu vossikoilla kovalla asfaltilla. Olen myös suositellut lapsiperheille retkeä delfinaarioon ja voin sanoa suoraan, etten myynyt retkiä sen takia että oppaat saavat niistä oman korvauksen vaan siksi, että halusin asiakkaille muutakin ohjelmaa lomalle kuin altaalla makoilun. Olisin omalta osaltani voinut vaikuttaa enemmän siihen, että johtoportaassa olisi tiedetty esim snorklausretkien ympäristöä kuormittavasta toiminnasta.

 

 

Viator.com /Flickr

 

Nykyään matkoillani pyrin valitsemaan paikallisen omistaman majoituksen ja helpoiten olen huomannut sen onnistuvan airbnb:n kautta. Itsekin saan sisäpiirin vinkkejä lomatekemisiin ja hyviin ravintoloihin kun asun paikallisen kanssa hänen arjessaan. Retket pyrin myös ostamaan paikallisilta pienyrittäjiltä ja tuliaisiksi valitsen paikallisia herkkuja tai käsitöitä. Retkissä suosin lihasvoimalla tehtäviä juttuja moottorilla kulkemisen sijaan. Teen mieluummin yhden pitkän matkan vuodessa kuin lentäisin joka kuukausi lyhyellä lennolla ja matkaan yritän ottaa mahdollisimman vähän tavaraa. Entisenä eläintarhojen ystävänä mietin nykyään kahdesti menenkö katsomaan vangittuja eläimiä vai löytyisikö tälle toiminnalle vaihtoehtoa. Tässä tuli nyt useampi asia ja joka kerta matkallani huomaan mitä voisin vielä tehdä paremmin.