Browsing Tag

#igtt

Afrikka Argentiina Egypti Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka

IGTT Tanjan top 5 – minne matkustaisin uudelleen?

4.5.2017

Mitkä ovat ne matkakohteet tai maat, jotka ovat vieneet sydämeni ja syöneet sieluni. Maat, jonne voisin palata uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Matkailijana olen kyllä enemmän niitä, jotka haalivat uusia kohteita ja bongaavat uusia maita sen sijaan, että palaisi vanhaan tuttuun paikkaan mutta seuraavat viisi maata ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen.

 

Egypti

”Ken on kerran juonut Niilin vettä, hän kaipaa Niilin luokse takaisin. Hänen janoaan ei tyydytä mikään muu mainen vesi.” – Mika Waltari

Karnakin temppelin pylväitä iltavalaistuksessa

Ensimmäisen kerran astuin jalallani tuon vastakohtien maan kamaralle tammikuussa 2001 ja sen jälkeen olen useamman kerran palannut, työtehtävissä kylläkin. Mitkään valokuvat tai muistoesineet eivät kerro niistä kokemistani äänten kakofonioista, maustebasaarien tuoksusta, historian havinasta faaraoiden aikaisissa temppeleissä, rukouskutsujen ja sirkkojen sirityksen kuorosta sysimustassa yössä tai Siinain autiomaan yöllisestä linnunradasta. Nämä ovat asioita, jotka sinun pitää itse kokea.

Sfinksi

Voin rehellisesti sanoa, ettei historia ollut lempiaineitani koulussa ja tietämykseni Egyptin historiasta perustui Aku Ankoissa kerrottuihin tarinoihin, mutta ensimmäisten kuukausien aikana aloin ahmimaan kirjallisuutta ja vielä tänä päivänäkin sydämessä läikähtää lämmin tunne, kun näen esimerkiksi televisiossa tuttuja paikkoja.

”Kirkas oli nuoruuteni vesi, suloinen oli hulluuteni. Katkera ja hapan on vanhuuden viini eikä hienoin hunajaleipä vastaa köyhyyteni karkeata leipäpalaa. Kääntykää vuodet, vierikää vastaani menneet vuodet, purjehdi Ammon taivasta lännestä itään, jotta vielä kerran saisin nuoruuteni takaisin. Sanaakaan en muuta, pienintä tekoa en vaihda toiseksi. Oi, solakka ruokokynä, oi, sileä kaislapaperi, antakaa minulle takaisin turhat tekoni, nuoruuteni ja hulluuteni.” – Mika Waltari

Argentiina

”Järjen veit ja minusta orjan teit. Kun lempes annoit, Ja kestävän sen vannoit” – Kullervo

Recoletan hautausmaa Buenos Aires

Tango, pihviliha, punaviinit, jalkapallo, pingviinit – tuossa sinulle viisi hyvää syytä matkustaa Argentiinaan ja lisää syitä löytyy vaikka kuinka paljon.

Malbec rypäleitä Mendozassa

”Argentiina – kuului tangossa sun
kadulla kun soitit hiljaa
Argentiina – itkee taivaani mun
olin sulle vain mä haurasta viljaa

Argentiina – tangon verevän koin
oliko se tuska turhaa
Argentiina – viinin katkeran join
sortuu tänäyönä taivas ja maa

ja taas tango kutsuen soi”
– Eija Kantola Argentiina

Iguazun putoukset Argentiinan puolelta

Ensimmäisen tangomarkkinavisiittini jälkeen vuonna 1996 on mielessä ollut haave käydä katsomassa mistä tango oikein on lähtöisin ja viimeinkin viime tammikuussa pääsin sitten Argentiinaan. Upean musiikin ja tanssin lisäksi koin paljon muutakin, maistelin upeita viinejä Mendozassa, näin hellyttäviä pingviinejä, vierailin maailman eteläisimmässä kaupungissa Ushuaiassa sekä maan pohjoisosassa sijaitsevilla Iguazun putouksilla. Paljon on vielä näkemättä ja kokematta, joten Argentiinaan palaan vielä jonain päivänä.

Pingviinit Argentiinan Puerto Madrynissa

 

Yhdysvallat / Florida

Pilvinen päivä Naplesissa

”Party in the city where the heat is on
All night, on the beach till the break of dawn
Welcome to Miami
Buenvenidos a Miami
Bouncin in the club where the heat is on
All night, on the beach till the break of dawn
I’m goin to Miami
Welcome to Miami”

-Will Smith

Ensimmäinen oikea ulkomaanmatkani suuntautui kesällä 1991 Floridaan, jossa sain viettää kesän tätini luona. Sitä ennen olin käynyt vain Ruotsin risteilyllä, joten olin aika noviisi vielä matkailun suhteen.

Key Westin palmut jouluvalaistuksessaan

Floridan kesästä ehti kulua huimat 25 vuotta, ennenkuin pääsin palaamaan takaisin. Ja nyt sitten oli mahdollisuus ottaa aivan eri tavalla ilo irti, allani isolla moottorilla varustettu auto, kuumat moottoritiet ja kohteena Key Westin kuuluisat auringonlaskut.

Kuuluisa Key Westin auringonlasku

Seuraava matka Floridaan on jo varattu…

Dominikaaninen tasavalta

Isla Saona maan koillisrannikolla

Syksyllä 2006 jostain syystä sain omituisen päähänpiston, tökkäisisin sormeni kartalle ja maa johon sormi osuu, on seuraava matkakohteeni. Säästöjä ei ollut ja töitäkin oli luvassa loppuvuodelle niin paljon kuin reumaisilla jaloilla niitä pystyi tekemään, mutta niin vain tuli varattua seikkailupurjehdus Karibialle Suomen Purjelaivasäätiön kautta. Tämä purjehdus ei mennyt edes Dominikaaniseen päinkään, mutta korviini oli ennen reissua kantautunut bachata-musiikkia ja nuo kuumat rytmit eivät ainakaan helpottaneet matkakohteen valintaa, vaikkakin ”pienen” mutkan matkaan jouduinkin tekemään.

Palmuja Isla Saonalla riittää

Dominikaaniseen tasavaltaan kannattaa matkustaa varsinkin upeiden rantojen, golfkenttien ja Finnairin suorien lentojen takia bachataa ja merengueta unohtamatta.

El Salvador

Lähes autio ranta El Salvadorissa

Vaikka El Salvadorista varoitellaan meitä turisteja, niin Etelä-Amerikan kierrokselta palatessani kotia kohti yhden yön stopover oli lähestulkoon pakollinen. Rannalta kohtuullisen ajomatkan päässä lentokentältä löytyi mukavan oloinen hotelli ja meileihin vastattiin sujuvalla englannilla niin pitihän se tämäkin maabongaus hakea. Upeat tulivuoret, sademetsät ja ne tyhjät rannat upeine auringonlaskuineen. Tänne on päästävä takaisin, sillä vuorokausi El Salvadorissa ei riitä. Jos sinua alkaa nyt kiehtomaan tämä maailman viidenneksi vaarallisin matkakohde, niin suosittelen etsimään hyvän englantia puhuvan paikallisoppaan, se saattaa pelastaa henkesi.

Linnut auringonlaskun aikaan

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover, Muru Mou ja Skimbaco

Kuvat on julkaistu aiemmin Instagram-tililläni.

 

Argentiina Brasilia Etelä-Amerikka

Iguazún putoukset – 8 kylmää (ja märkää) totuutta!

1.2.2017

Iguazún (Iguassu, Iguaçu) putouksia Argentiinan ja Brasilian rajalla hehkutetaan maailman upeimmiksi vesiputouksiksi, putouksia on 2,7kilometrin matkalla 275 kappaletta. Etelä-Amerikan kiertomatkalla minulla oli mahdollisuus vierailla näillä yhdeksi maailman luonnon seitsemäksi ihmeeksi kutsutuilla putouksilla ja matka oli joka pennin arvoinen, vaikkakin muutamia asioita olisi ollut hyvä tietää etukäteen.

iguacu falls brasil
Putouksia Brasilian puolelta

 

Brazil iguacu cataratas
Brasilian puoli

1) Välttele aluetta viikonloppuisin, jos se vaan on mahdollista. Tai pyri ainakin vierailemaan koulujen loma-aikojen ulkopuolella. Muistathan että alueella vietetään kesää silloin kun Suomessa on hanget korkeat nietokset. Ja syy tähän viikonloppujen välttelyyn on se, että paikalliset tulevat perheineen viettämään picnikkiä alueelle ja lippujen jonottamisen jälkeen saatat päätyä ainakin Brasilian puolella puolitoista-kaksi tuntia kestävään jonoon bussille, joka vie sinut lähemmäksi putouksia noin 7 kilometrin matkan. Kummallakin puolella on tietyissä paikoissa ruuhkaa, joten hymy huuleen, olethan lomalla 🙂

Lower track Argentiinan puolella

2) Ravintolat alueella ovat järkyttävän ylihintaisia. Hampurilaisateria Brasilian puolella maksaa noin 35-50 realia (11-17 us$) ja pienestä vesipullosta kolme dollaria on mielestäni liikaa. Varaudu matkaan omin eväin ja varaa mukaan runsaasti juotavaa.

Argentiinan puolelta

3) Pistä päällesi vaatteet, joiden kastuminen ei haittaa. Varavaatteet kannattaa pakata reppuun muovipusseihin ja reppukin kannattaa suojata kastumiselta. Ainakin Partioaitassa ja Scandinavian Outdoorissa myydään sadesuojia. Brasilian puolella sinut kastelee hiki ja Argentiinan puolella olet kuin suihkusta tullut, jos käyt katsomassa Devil´s throatin. Jos sinulla on aikaa alueella useampi päivä, niin suosittelen että valitset vierailupäiväksi mahdollisimman aurinkoisen. Silloin putoukset ovat upeimmillaan, sadat sateenkaaret värittävät aluetta ja kastumiseenkin pystyy suhtautumaan huumorilla. Märkänä vesisateessa putouksetkaan eivät näytä hyville.

Putouksia Brasilian puolella

4) Liikkumiseen kahden maan välillä suosittelen lämpimästi taksia, bussit kulkevat miten sattuu ja jos rajalla on ruuhkaa saatat missata illan viimeisen bussin. Taksi Brasilian puolelta Argentiinan puolelle bussiasemalle maksoi 60 realia, eli noin 20 us$ ja kuljettaja odotti rajalla. Brasilian puolella sinun tulee mennä erilliseen rakennukseen valmiiksi täytetyn leimatun maahantulokaavakkeen kanssa ja saada poistumisleima passiisi. Argentiinan puolella on samanlaiset kopit kuin autolähtöselvityksessä mennessäsi Tallinnaan, joten täällä päässä ei ongelmia tule. Tein itse sen virheen, että otin Puerto Iguazun linja-autoasemalta paikallisen bussin putouksille (130 arg pesoa eli noin 8€ meno-paluu) ja koska ensimmäinen bussi täyttyi matkustajista en mahtunut kyytiin ja seuraavan tulo kestikin aikataulun 20 min vuorovälistä huolimatta tunnin. Olisi kannattanut mennä taksilla koko matka.

Paluumatkalla taksi linja-autoasemalta Foz do Iguacuun maksoi 300 pesoa (n. 20€) ja kuski jälleen odotti pitkästä jonosta huolimatta maahantulomuodollisuudet. Suomalaisten ei tarvitse maksaa rajalla mitään emmekä me myöskään tarvitse kumpaankaan maahan viisumia. Jos sinulla ei ole Suomen passia, tarkista tilanne etukäteen.

Paikallisbussi Foz do Iguacun keskustasta putouksille maksoi alle neljä realia suunta (rapiat euron!) ja bussi 120 kulkee noin 20min – puolen tunnin välein. Matka kestää pysähdyksistä riippuen noin 40minuuttia.

Brasilian puolelta

 

Jännän äärellä Brasilian puolella

5) Ota mukaasi paikallista valuuttaa, lippuja ei voi maksaa dollareilla eikä luottokorteilla, vain käteisellä. Argentiinan puolella pankkiautomaatti sijaitsee lähellä lipunmyyntiä. Liput maksoivat Argentiinan puolella 300 pesoa ja Brasiliassa 63,50 realia, eli noin parikymppiä. Jos sinulla on aikaa vain toisen käymiseen, mene ehdottomasti Argentiinan puolelle! Saman päivän aikana et ehdi käydä kunnolla kummallakin puolen, joten varaa vähintään kaksi päivää aikaa. Jos Brasilian puolen käymisen jälkeen sinulle jää luppoaikaa, kaupungista löytyy uusia ostoskeskuksia ja verovapaiden ostosten tekeminen onnistuu Paraguayn puolella.

Brasilian puolella pääsee lähelle

 

Näköalasilta Brasilian puolella

6) San Martinin saari saattaa olla suljettuna sääolosuhteiden takia. Älä suunnittele lomaasi sen varaan, että pääset tuolle pienelle saarelle. Jonakin päivänä vedenkorkeus on liian korkea, toisena taas matala. Veneretkiä putousten alle järjestetään kuitenkin joka päivä, hinta oli Argentiinan puolella noin 500 pesoa.

Brasilian puolta

 

Argentiinan puolella, lower trackin varrella

7) Alueella on hyttysiä, jotka levittävät keltakuumetta, Zikavirusta ja dengueta, joten suojaa itsesi! Suomesta mukana kantamani teho Off tehosi ainakin paikalliseen kantaan.

8) Vaikka koatit eli nenäkarhut näyttävät suloisilta ja kivoilta, ne ovat petoja. Älä missään tapauksessa ruoki kyseisiä eläimiä. Sen lisäksi että saatat itse saada kipeitä puremahaavoja käsiisi ja jalkoihisi sekä vesikauhun, saatat aiheuttaa eläimelle vatsaongelmia ja diabeteksen.
Keskity näiden sijaan ihastelemaan luontoa putousten ympärillä, saatat nähdä isoja monneja uiskentelevan, krokotiilin paistattelevan päivää rannalla tai kilpikonnia. Perhosia ja lintuja alueella on tuhansittain.

Varoituskyltin kuvat eivät taida pelottaa liikaa?

 

Nenäkarhu eli koati lempipuuhassaan

Muiden suomalaisten bloggaajien kokemuksia voit käydä lukemassa Britannikan tai Marimenten  sekä ihanan Anna-Katrin Adalminas Adventures-blogista.

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover, Muru Mou ja Skimbaco

Instagram Travel Thursday on aina joka kuukauden ensimmäisenä torstaina
vietettävä blogitempaus, johon kuka tahansa voi osallistua. Tempauksen
tarkoituksena on vahvistaa Instagramia matkainspiraation ja -tiedon
levittämiskanavana, ja tuoda esille Instagramin matkailueksperttejä.

Tälläistä Brasilian puolella
Suomi

Ruskaretkellä Lapissa – Instagram Travel Thursday

6.10.2016

Tänä syksynä kosteasta kesästä huolimatta Lapin matkailijoiden silmiä on hivellyt upea ruska.  Reilu kolmekymmentä vuotta olen haaveillut jonain päivänä käyväni Saana-tunturilla ja vihdoinkin siihen  tarjoutui mahdollisuus. Melkein 600km autossa istumista oli tiedossa eräälle syksyiselle keskiviikolle ja jälkeenpäin ajateltuna se oli sen arvoista.

 

Ruska alkaa kun päivänvalo alkaa vähentymään ja ilman lämpötila kylmenemään, jolloin kasvien yhteyttäminen loppuu. Tällöin lehtivihreä alkaa hajoamaan ja lehtien sisältämät väriaineet (oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit) pääsevät näkyviin.  Lapissa paikalliset ihmiset ovat oppineet ennustamaan ruskan ajankohdan ja ensi vuonna ruskan pitäisi olla parhaimmillaan Käsivarren alueella 14.9 klo 12. (Huom! En ota vastuuta tästä!) Maaruskan huippu saattaa olla muutama päivä aikaisemmin. Upeimmat värit Lapissa tulevat ehdottomasti vaivaiskoivuun ja mustikkaan, juolukkaan sekä riekonmarjaan.

Kilpisjärvi saana syksy
Kilpisjärvi ja Saana-tunturi

Saana-tunturi

 Saana kohoaa Kilpisjärven kylän tuntumassa 1029 metrin korkeuteen ja tunturin näkee ja tunnistaa jo ennen Kilpisjärveä etelästä päin saavuttaessa. Kilpisjärven retkeilykeskuksen pihasta lähtee kohti huippua neljän kilometrin mittainen reitti, joka alkumatkasta on kevyesti nousevaa pitkospuista polkua. Noin kilometrin jälkeen koittaakin se hetki, jolloin tulee mieleen kääntyä takaisin kohti retkeilykeskusta, nimittäin Suomen pisimmät portaat. Kohti huippua pääsee lähestymään 740 porrasta pitkin, mutta kiipeäminen ei lopu vielä portaiden yläpäässä. Itseltäni tähän neljän kilometrin kiipeämiseen huipulle meni reumasta kärsivillä jaloilla ja usean juoma/hengähdys/valokuvaustauon takia noin 2 ja puoli tuntia. Ei järin kova matkavauhti, mutta Lapin poluilla harva pääsee samanlaisiin nopeuksiin, kuin kaupungin pururadoilla kävellessä.

 

Mallatunturi Saanatunturi Kilpisjärvi
Näkymä Saanan portaiden juuresta Pikku-Mallalle

 

Huipulla olevaan vieraskirjaan nimen rustaamisen jälkeen voikin katsella kelloa, pilviä ja miettiä meneekö alas samaa reittiä kuin tulikin vai haluaako kiertää Sallan Sallajärven päivätuvan kautta takaisin Retkeilykeskukselle. Valitsin jälkimmäisen reitin ja matkaa tälle koko kierrokselle kertyi noin 16km johon taukojen kanssa sai tuhlattua noin kuutisen tuntia. Tunturia kiertäessä vastaan ei juurikaan ihmisiä tullut, poroja sitäkin enemmän. Matkapuhelinverkot ovat alueella huonot, vaikka tukiasema tunturin huipulta löytyykin. Tästä syystä suosittelen lähtemään joko kaverin kanssa tai siten, että joku tietää minne menet ja monelta tulet takaisin.

 

Saana taukopaikka poro

 

Tämän postauksen ensimmäinen kuva on otettu Saanan huipun eteläpuoliselta rinteeltä matkalla kohti Retkeilykeskusta. Ja täällä oli myös koko pariviikkoisen reissuni paras maaruska. Samainen kuva muuten päätyi Ylen katsojien sääkuviin, se näytettiin kahdesti kuuden uutisissa ja kerran puoli yhdeksän lähetyksessä 😀

 

Kilpisjärvi ruska

 

Pariviikkoisen loman aikana tuli kierrettyä muitakin tuntureita. Ylläksen Kesänkijärven rannassa uteliaat kuukkelit saattavat napata nälkäisen kulkijan eväät, joten vahdithan munkkiasi. Energiaa tulet tarvitsemaan, jos Pirunkurun kiipeäminen on haaveissa.

 

Pirunkuru Kesänki
Pirunkurun kivikkoa
Ylläs Kesänki
Rohkea kulkijan kaveri, Kuukkeli

 

Itselleni tällä reissulla uusi tuttavuus oli Keimiötunturi Muoniossa. Tunturin laelle vievä kolmisen kilometriä pitkä polku oli paikkapaikoin todella jyrkkä, mutta vaikka reittimerkkejä ei ole niin eksymisen vaaraa ei ollut, sen verran hyvin polun erottaa. Huipulle päästyäni olinkin jo 613 metrin korkeudessa pilvien yläpuolella. Hyvällä säällä tunturin laelta näkee pitkälle. Mukaan kannattaa ehdottomasti pakata kiikarit. Polulle löytää kun suunnistaa Tunturikeimiön pihalle ja siellä alueen ihan oikeaan laitaan. Minkäänlaisia opasteita täällä ei ole, mutta blondina minäkään en onnistunut eksymään. Tähän noin kuuden kilometrin reissuun aikaa sai kulumaan taukoineen noin kaksi tuntia. Ja huipulla piti tietysti ottaa myös kuva!

 

 

 

Ja kuten Lapissa on tapana, onnistuneen huiputuksen jälkeen on aika ottaa näkäräiset. Ensi vuoden ruskaa odotellessa.

 

 

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta,
jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi.