Browsing Tag

Andit

Argentiina Etelä-Amerikka

Minustako vuorikiipeilijä? Fiilistelyä Aconcaguan juurella

12.4.2017
Aconcaguan vuori

Andien vuoriston värikkyyttä matkalla Aconcagualle

 

Viimeisen parin vuoden aikana ajatuksiin on yhä useammin hiipinyt ajatus vuorille kiipeämisestä ja omien rajojen testaamisesta. Tiedän että tämä on nyt jotain lähestyvää keski-iän kriisiä, en ole mikään urheilullinen ja tällä hetkellä paheneva reuma tekee näistä haaveista vain haaveita. Mutta haaveilu ei ole kiellettyä ja vuoria voi ihastella kauempaakin, kuin itse kiipeämällä niille tai menemällä hiihtohissillä.

 

Matkalla Aconcagualle

Mutkainen tie Argentiinan ja Chilen välillä

 

Hiihtohissi

Vuorille pääsee paikkapaikoin myös hissillä

 

Tammikuussa Etelä-Amerikan kiertomatkallani yksi pysähdyspaikka oli Argentiinassa lähellä Chilen rajaa sijaitseva Mendozan kaupunki. Tämä paikka tunnetaan erityisesti viineistään ja moni on varmasti kuullut myös Amerikan mantereen sekä eteläisen pallonpuoliskon korkeimman vuoren, Aconcaguan, sijaitsevan täällä.

Aconcagua syntyi Nazcan ja Etelä-Amerikan laattojen törmäyksestä aiheutuneissa mannerliikunnoissa. Vuori ei ole vulkaanisesti aktiivinen, vaikka sen lähistöllä sijaitseekin toimivia tulivuoria. Vuorella on jäätiköitä, jokia ja järviä. Tyynenmeren kosteat tuulet aiheuttavat vuoren Chilen puoleisilla rinteillä useasti lumimyrskyjä ja taasen idän puolella puhaltaa usein kuiva mutta kova tuuli. Tämä meille tuttu Föhn-tuuli tunnetaan täällä nimellä zonda.

 

Matkalla vuorelle

Aconcaguan kansallispuiston kävelyreitin alkua ei voi olla näkemättä

 

Vuoristosta löytyy myös järviä, tämä on Lacuna de Horcones 2950m merenpinnasta

 

Mendozassa lämpimimmät kuukaudet ovat joulu- ja tammikuu, jolloin päivälämpötila saattaa kohota reilusti yli kolmenkympin. Kylmintä taas on meidän keskikesän aikaan kesä- elokuun välillä, jolloin yölämpötila saattaa painua pakkaselle ja kuukauden keskilämpötila pyörii noin 15 asteessa. Eniten sateita tulee joulu- ja helmikuun välillä, joka on myös kaikkein ukkosaltteinta aikaa, keskimäärin 11 päivänä kuukaudessa alueella rytisee kunnolla. Vuorella taas 5 kilometrin korkeudessa on lähes aina noin 20 astetta pakkasta, ja siellä on otettava huomioon myös tuulen vaikutus.

 

Välillä sitä malttoi istua alas ihastelemaan maisemia

 

Paikallisen laskettelukeskuksen huipulla menee polku vaikkapa päiväretkeilijöitä varten

 

Paras aika kiivetä vuorelle on kesäisin, eli meidän talvemme aikaan. Joulu- ja tammikuu onkin ruuhkaisinta aikaa alueella. Itse huiputukseen tarvitsee olla opas mukana ja opaspalveluita onkin alueella runsaasti tarjolla, mutta perusretkeilijäkin voi käydä halutessaan kokeilemassa, miltä elo perusleireillä tuntuu, Plaza Francialle (3000m) pääsee kolmen päivän opastetulle vaellukselle. Jos haluat mennä korkeammalle kuin 4300m tarvitset kiipeilyluvat ja alle 4300m tarvitaan myös lupa, mutta sen saaminen on paljon helpompaa.

Ja jos useamman päivän reissuun ei ole mahdollisuuksia, niin lyhyempikin retki on mahdollista tehdä Aconcaguan kansallispuistossa.

Opaskyltit

Vaikka matkat eivät pitkiä ole, niin aikaa on hyvä varata.

 

Aconcaguan vuori

Näissä maisemissa olisi viihtynyt pidempäänkin

 

Päiväretkiä Mendozan kaupungista järjestää useampi matkatoimisto ja retkien aikana käydään sekä Aconcaguan kansallispuistossa sekä katsomassa Puente del Inca, kivestä tehty silta. Yksinkin kansallispuistoon pääsee vaikkapa vuokra-autolla. Pääsymaksu on 20 Argentiinan pesoa ja lipun saa ostettua opastuskeskukselta. Luontopolun kiertää noin parissa tunnissa, mukaan kannattaa ottaa juotavaa, hattu, aurinkorasvaa sekä hyvät kengät.

 

Tätä polkua kävelemällä kymmenisen tuntia eteenpäin saapuu ensimmäiselle base campille

 

Kasvillisuus täällä noin 3km korkeudessa on vähäistä. mutta muutamia kukkivia kukkia matkailjan ilona on

 

Itse osallistuin Backpackers-toursin järjestämälle päiväretkelle ja taas tuli huomattua, ettei halvalla saa hyvää. Jos tuonne asti lähdet ja haluat saada retkeltäsi jotain muutakin irti kuin kiukkuisen oppaan tympeää palvelua, suosittelen etukäteen googlaamaan hyvän ja asiallisen matkatoimiston. Varaudu maksamaan retkestä satasen molemmin puolin, sillä hinnalla saa jo hyvää palvelua ja ruokailukin kuuluu hintaan. Retken, jolle osallistuin, opas oli jo kyllästynyt kyseiseen retkeen ja hän ei osannut asettua asiakkaan asemaan, meille retkellä olleille kyseessä oli kuitenkin ainutlaatuinen kokemus.

 

Inkojen rakentama kivinen silta pienessä kylässä Aconcaguan kansallispuiston kupeessa

 

Puente del Incan kylää, jonne pääsee myös junalla

 

Puente del incan kylää

Väriläiskä vuoristossa

Kaikesta huolimatta, maisemat täällä olivat kaiken bussissa istumisen arvoiset. Seuraavalla kerralla haluankin sitten päästä jo hieman korkeammille paikoille. Vuoristotaudista voit käydä lukemassa täältä.

 

Puente del Incan kylässä vaatimattomimmatkin talot oli koristeltu värikkäästi

 

Retkellä vuoristossa

I DID IT!