Browsing Category

Oseania

Aasia Brasilia Etelä-Amerikka Fidzi Oseania Pohjois-Amerikka Ranskan Polynesia Thaimaa

10 kuvaa matkoiltani

7.5.2017

Lentopelko-blogista löytyi kiva haaste ja koska tänään ei ole kiire minnekään, aloin käymään läpi vanhoja valokuvia. Ideana on siis kertoa tarina kymmenen kuvan takana.

Vuosien varrella kuvia on tullut otettua kymmeniätuhansia ja niiden parhaiden löytäminen on hankalaa, mutta nämä hetket tulivat heti mieleen kun tämän haasteen näin. Ensimmäinen kuva olisi kuulunut kategoriaan mauttomin matkamuisto ever.

1. Kuva täydellisestä hetkestä

Täysin autio ranta Oahulla Havaijilla

 

Vuosi sitten matkustin Havaijille ja kuvista olin nähnyt joko isoja aaltoja ja surffareita tai täysin ruuhkaisen Waikiki-beachin, joten olin varautunut pahimpaan. Mutta todellisuus olikin jotain aivan muuta, kuten ylläolevasta kuvastakin näkee. Oahun saaren pohjoisosasta löytyi tämä kilometrejä pitkä ranta, jossa ei päivän aikana montaa ihmistä vastaan tullut. Kilpikonnia sen sijaan useampia. Välillä kannattaa katsoa tarkkaan karttaa ja kokeilla mitä umpikujien päästä löytyy 😉


2. Perinteinen turistikuva

Pohjois-Amerikan mantereen eteläisin piste

 

Perinteinen turistikuva on tällä kertaa Pohjois-Amerikan mantereen eteläisimmästä pisteestä, Key Westiltä. Yleensä tänne on pitkä jono kuvaa haluavia, mutta mulla kävi taas tuuri, olin liikkeellä heti aamusta jolloin tuolla ei vielä ollut ruuhkaa. Hetken aikaa piti jopa odotella, että paikalle tulisi joku joka ottaisi kuvan. Tähän haasteeseen halusin valita mahdollisimman tuoreita kuvia, niitä perinteisiä sfinksin pussaamisia ja pyramidin pitämistä kädessä olisi kyllä ollut albumeissa enemmänkin.


3. Kuva mahdollisimman kaukaa

Presidentin puutarha

Presidentin asumuksen näki juuri ja juuri portilta, olisitko sinä uskaltanut uhmata tuota vartijaa?

 

Tämä kuva on kahdellakin tapaa mahdollisimman kaukaa otettu. Kuvasta pitäisi näkyä Fidzin presidentin linna, mutta se on niin kaukana, että tarvitsisi olla mikroskooppi jotta sen kuvasta näkisi. Ja Fidzi itsessään on sen verran kaukana Suomesta, että kuva saa sen takia paikan tässä kategoriassa.


4. Suurkaupungin sykettä

Bangkok yön hämärässä

 

Suurkaupungeista Bangkok on vienyt sydämeni. Vaikka kaupungissa kävisi useamminkin, niin aina löytyy jotain uutta ja kivaa nähtävää. Yhden reissun aikana kiersin Chinatownia ja temppeleitä, seuraavalla reissulla taasen tuhlasin aikaa (ja rahaa) Chatukchakin viikonloppumarkkinoilla ja viimeisimmällä reissulla kiersin kattobaareja. Paras mutta ruuhkaisa näköala kaupunkiin on Bayoke Sky Hotellin näköalatasanteelta, mutta ei tuo Marriot hotellin baarinkaan näky huono ole. Auringonnousun usva joella, auringonlaskun aikaiset ruuhkat ja neonvalojen välke, Bangkok pitää kokea, sitä ei voi kuvailla.


5. Zzz – matkustaminen väsyttää

Ulkona nukkuu hyvin

 

Kesällä 2014 osallistuin Suomi Meloo-tapahtumaan ja tämä kuva on loppupuolelta reissua. Tähän mennessä oli liikuttu meloen, autolla ja kumiveneellä ja kuvaa edeltänyt ilta kului tanssien Pistohiekalla. Mä en kovinkaan usein telttaile, mutta hyvin on näköjään uni maistunut.


6. Auringonlasku

Täydellinen auringonlasku delfiineineen Floridan Naplesissa

 

Tämä kuva olisi voinut mennä myös kategoriaan kuva täydellisestä hetkestä. Auringonlaskukuvia on myöskin vuosien varrella kertynyt vaikka kuinka paljon, tämän kuvan otin joulukuussa Naplesin satamalaiturin päästä. Olin jo luovuttamassa sen suhteen, että onnistuisin alueella uiskentelevan delfiinin saavan kuvaan, mutta sitten se onnistui. Auringonlaskun kruunasi ehdottomasti tuo kuvassa pilkottava selkäevä.


7. Herkuttelu olennaisena osana reissuja

Kalataco Havaijilla

 

Tuoreita katkarapuja Havaijilla

 

Minut tunteville nämä ylläolevat kuvat saattavat olla suuri yllätys. Kyllä, syön kalaa ja äyriäisiä, jos ne ovat tuoreita ja hyvin valmistettuja. Oahulla oli useampi meksikolainen ravintola ja siellä ihastuin kalatacoihin. Kuvassa ne ovat pehmeillä tortilloilla, koska keliakian takia en voi niitä kovia tacokuoria monessakaan paikassa syödä, mutta noi tortillat ajaa ihan saman asian. Kuvan jättimäiset katkaravut ovat myös Oahulta, saaren pohjoisosissa on useampi ruokarekka ja näistä saa läheisistä lammikoista poimittuja tuoreita katkarapuja kuorrutettuna järkyttävän suurella määrällä valkosipulia. Toi annos oli sanoinkuvaamattoman HYVÄÄ!!!


8. Hehkutettu nähtävyys, joka olikin pettymys

Ei sen tältä pitänyt näyttää

 

Tässä kohtaa jouduin miettimään kumpi kahdesta pettymyksestä oli suurempi. Tai siis tässä tapauksessa ei odotusten mukainen. Nimittäin Mona Lisa-maalaus Pariisin Louvressa. Se on ihan minikokoinen ja hyvä että koko taulua näki ihmismassan takaa. Mutta Pariisiin en matkustanut vain tuon maalauksen takia, joten tässä kisassa tuolle tapaukselle tulee hopeaa ja kullan vie ehdottomasti Bora Bora. Ei siellä pitänyt tuolta näyttää kuin yläpuolella olevassa kuvassa.

Risteilyillä se ainoa huono puoli on se, että satamissa ollaan yleensä vain se yksi päivä ja jos silloin sattuukin satamaan kaatamalla tai olemaan muuten surkea keli, niin se vaikuttaa heti sen kohteen miellyttävyyteen. No, Bora Boralla odotin turkoosia vettä, snorklailua, hellettä ja rantaelämää. Ja sain kaatosadetta, kuraisia pikkuteitä ja ruuhkaisessa baarissa pari Bloody Marya. Jos ikinä enää tuonne asti lähden niin saatan antaa Bora Boralle uuden mahdollisuuden.


9. ”Teen mitä vain hyvän otoksen eteen” -kuva

Ilme kertoo kaiken

 

Iguazun putouksilla kastuu aivan varmasti eikä yhtään haittaa vaikka vettä sataisikin kaatamalla. Kaverini yritti ottaa kuvaa ja tästä piti tulla vuosisadan paras kuva, toisin kuitenkin kävi. Samalla hetkellä kun kaverini ottaa kuvaa, koati eli nenäkarhu yritti ryöstää hänen reppunsa. Ja Iquazulle kannattaa muuten laittaa vedenkestävää aurinkorasvaa ja bikinit päälle, jos ei halua olla kuin uitettu Tanja.


10. Kuva roadtripiltä

Roadtrip mun tyyliin

 

Mun roadtripit on yleensä sellaisia, ettei kukaan uskalla ottaa kuvaa, koska kädet pitää pitää kiinni kauhukahvoissa tai sitten olen yksin liikenteessä, jolloin kuvan saaminen musta ratissa on aika haastavaa. Haaveissa olisi roadtrip Ameriikassa, Route 66 moottoripyörällä tai Kalifornian viinitiloja kierrellen avoautolla. Mutta ihan parhaita ”roadtrippejä” on kuitenkin moottorikelkkareissut Suomen Lapissa, tunturien sylissä kevätauringon paisteessa. Kuva Ylläkseltä parin vuoden takaa.

 

Tämä roadtrip kuva on Mauilta huhtikuussa 2016

 

Haasteen saa vastaanottaa kuka omakseen tuntee ja olisi kiva lukea tarinoitasi kuviesi takaa, joten linkkaathan postauksesi kommentteihin. Erityisesti toivoisin että Satu Koo, Ne Tammelat ja Pöndekengissä osallistuisivat.

Celebrity Solstice Oseania Risteilyt Uusi-Kaledonia

Isle of Pines – lähes paratiisi!

9.10.2016

Île des Pins- the closest island to paradise ja siltä se alkoi vaikuttamaan kun laiva lähestyi tätä saarta. Tummia pilviä roikkui taas saaren yllä, mutta trooppisiin sateisiin olin jo ehtinyt tottua reissun aikana, joten en antanut pilvien lannistaa. Koska Lifoun saarelta ei jäänyt kovinkaan hyviä fiiliksiä niin olin ajatellut viettää päivän rannalla ilman suunnitelmia, mutta yllätys oli suuri kun pääsin vihdoinkin saarelle. Vastassa oli useita retkiä myyviä kojuja, matkamuistoja myyviä telttoja ja läheiset rannat näyttivät houkuttelevilta.

ile des pins new caledonia
uusikaledonia isle of pines

Hetken aikaa kierreltyäni päädyin kuitenkin varaamaan saarikierroksen, koska sen jälkeen jäisi vielä aikaa ruskistaa valkoista nahkaani rannalla. Retkellä luvattiin olevan 9 pysähdystä ja aikaa tuohon kierrokseen menisi vain 2 tuntia. Eikä retki ollut hinnallakaan pilattu, maksuvälineiksi kävi joko Australian tai Usan dollarit ja euroiksi muutettuna tuon retken hinta oli vajaa parikymppiä.

retki uusi-kaledonia

 

Saaren kerrotaan saaneen nimensä itse James Cookilta vuonna 1774 ennenkuin hän oli edes saarelle astunut. Pitkästä matkasta saarelta erottuvat selvästi korkeat Uuden Kaledonian männyt, jotka voivat kasvaa jopa 60 metrisiksi. Turkoosina kimaltavat laguunit, valkoiset hiekkarannat ja ystävälliset ihmiset tekevät tästä saaresta mielestäni paratiisin.

Saari itsessään on hyvin pieni, vain noin 15km pituudeltaan ja 13km leveydeltään ja saaren upeimmat nähtävyydet ovat pinnan alla, eli snorklausvehkeet mukaan jos tuonne innostut lähtemään. Asukkaita tällä saarella on noin 2000. Muutamia näkemisen arvoisia paikkoja on ainakin Vaon kylässä sijaitseva katolinen kirkko, joka on rakennettu vuonna 1960. Täällä järjestetään joka päivä jumalanpalvelus, joten ainakin aktiivisessa käytössä tämä kirkko on.

 

kirkko isle of pines

 

Vanhan vankilan rauniot sijaitsevat Werossa, noin kilometri Kutosta. Tämän rangaistussiirtolan rauniot ovat yllättävän hyvässä kunnossa, ikkunoissa on vielä kaltereita paikoillaan. Paikka muistuttaa kävijöitä saaren synkästä historiasta. Saarelle siirrettiin Noumealta ensimmäiset vangit vuonna 1864 ja kahdeksan vuotta myöhemmin Ranska alkoi käyttää saarta rangaistussiirtolana. 33 vuoden aikana täällä oli huimat 21 tuhatta vankia. Tämä oli koko maailmanympärimatkani ainoa paikka, jossa oli hyttysiä siten, että jouduin pakenemaan autoon suojaan pistoilta. Joten tälle saarelle kannattaa ottaa mukaansa Offia!

ruins isle of pines

 

prison new caledonia

 

isle of pines

 

uusi-kaledonia new caledonia ruins

Maurice Bay on saanut nimensä pyhän Mauritiuksen mukaan, jonka patsas on muistona ensimmäisestä katolisesta jumalanpalveluksesta saarella. Se pidettiin 15. elokuuta 1848, kolme päivää ensimmäisten kahden lähetyssaarnaajan saarelle tulon jälkeen. Tästä sai alkunsa katolilaisuuden leviäminen saarella ja tänä päivänä lähes kaikki paikalliset ovat katolilaisia. Tänä päivänäkin voi havaita kuinka hyvin alkuperäiset kanakkien uskomukset kulkevat käsikädessä kristinuskon kanssa, parhaiten tämän huomaa juuri Mauritiuksen lahdella.

Pyhän Mauritiuksen patsasta ympäröi toteemipaalut, joissa on kuvattu eläimiä ja lintuja. Jokainen näistä toteemipaaluista on saatu lahjoituksena joltakin saaren heimoista ja niiden tarkoitus on suojella patsasta ulkopuoliselta maailmalta. Toteemeja löytyy yksi rivi myös läheltä rantaa ja myös tämä on ollut suojamuurina.

pyhän mauritiuksen lahti uusi kaledonia

 

Uusi-Kaledonia isle of pines

 

Mauritiuksen lahti Uusi-Kaledonia

 

historia uusi-kaledonia

 

Muita näkemisen arvoisia paikkoja saarella on esimerkiksi tippukiviluola Grotte D´oumagne. Ystäväni jotka kävivät luolassa kehuivat paikkaa kovasti, mutta vankilan raunioilta hyttysenpistoja saaneena en uskaltautunut enää yhdenkään inisijän syötäväksi. Seuraavan kerran paremmin varustautuneena käyn sitten tämän luolan katsomassa.

Aikaa tällä saarella saa menemään ihan vaan rannalla makoillen ja rantavedessä uivien ja hyppivien rauskujen elämää seuratessa. Kuinka monta muuten näet seuraavassa kuvassa?

 

 

 

Tänne saarelle, joka on lähes paratiisi haluan matkustaa vielä toistamiseen. Vaikkei tämä paikka juuri isompi ole kuin Lifou niin tunnelma oli aivan erilainen. Jos saarelle haluat matkustaa, niin pääset tänne joko lentäen tai lautalla Noumealta. Hotelleja saarella on muutama, mutta julkista liikennettä ei ole, joten sovi etukäteen majapaikan kanssa että noutavat sinut joko lentokentältä tai satamasta. Ja tällä kertaa sadekuuro ei ehtinyt minua kastella, ehdin juuri ja juuri takaisin laivaan.

 

 

Celebrity Solstice Oseania Risteilyt Uusi-Seelanti

Bay Of Islands – Kun suunnitelmat muuttuvat viime minuutilla

7.10.2016
Bay Of Islands Uusi-Seelanti

 

Olin varannut pitkän risteilyn Tyynenmeren yli noin vuotta aiemmin, joten matkan suunnitteluun oli reilusti aikaa. Tutkin Trip Advisoria, varustamon sivuja, Lonely Planetin kirjoja ja luin erilaisia keskustelupalstoja ja lopulta löysinkin juuri itselleni sopivan retken, jota oli kovasti kehuttu. Kokonainen päivä nauttien Bay Of Islandista mereltä käsin, purjeveneessä delfiinien hyppiessä ympärillä. Veneen omistajan kokkailuista ja hellivästä auringonpaisteesta nauttien. Sähköpostiviestittely yrityksen kanssa sujui hyvin ja luulin kaiken olevan hyvin, kunnes koitti se aamu jolloin laiva saapui Bay of Islandiin. Vielä samana aamuna olin lähettänyt sähköpostia siitä, että laiva on hiukan myöhässä ja olen tulossa, joten odottaahan retki minua. Ja näin luvattiin. Fiilikset olivat todella korkealla, sillä laivan lipuessa lähelle rantaa iso delfiiniparvi päätti tulla moikkaamaan aivan laivan vierelle.

Lokki rannalla

 

Vauhdilla ulos laivasta ja rantaan. Missään ei kuitenkaan näy purjevenettä. Paikallisilta oppailta kysymään, että missähän kyseinen vene mahtaa sijaita. Muutama puhelinsoitto ja selvisi, että vene odottaa minua Russelin satamassa, noin neljänkymmenen minuutin matkan päässä, joka olisi sisältänyt pari bussimatkaa sekä lauttamatkan. Yhtään paikallista valuuttaa ei ollut ja aloin laskemaan, mihin aikaan olisin perillä ja tulin siihen tulokseen, että kokopäiväretken supistuessa noin neljään tuntiin ei olisi tämä retki hintansa arvoinen.  Missään vaiheessa sähköpostittelua eikä yrityksen kotisivuilta selvinnyt se, että purjeveneen lähtösatama on jossain ihan muualla kuin minne risteilyalukset ankkuroituvat. Kyseessä oli kuitenkin retki merellä ja pieneen mieleeni ei edes tullut, etteikö purjevenettä olisi saanut lähemmäksi risteilyalusta.

Itkua pidätellen ja Uusiseelantilaiset alimpaan hel#%&&iin manaten päätin kuitenkin lähteä käymään Paihian kylässä. Fiilikset olivat kyllä aikalailla nollassa joten ajattelin vain pikaisesti käydä kahvilla ja kävellä sitten takaisin laituriin, josta kyyti pelastusveneillä takaisin laivaan lähtee. Kahvia en kuitenkaan jäänyt juomaan, paikaliset kuppilat eivät siinä mielentilassa näyttäneet kutsuvilta ja jokapaikka oli täynnä samalla laivalla tulleita risteilymatkustajia, joten käännyin takaisin kohti laivaa ja omaa hyttiä. Matkalla kuitenkin  huomioni kiinnitti pieni mökki rannalla, jonka seinässä oli mainos melontaretkistä. Joten ei kun sisälle!

Paihia kayaking

 

Täällä Coastal Kayakersilla vastaanotto oli aivan mielettömän lämmin ja olin tervetullut seuraavalle retkelle, jonka lähtöön oli aikaa noin vartti. Paikan omistajan kanssa tulimme heti hyvin juttuun, johtunee varmaan siitä, että kyseistä yritystä pyörittää ruotsalainen nainen. Ja neljästä retkeläisestä kaksi sattui olemaan Suomesta.

Coastal Kayakers

 

Noin kolmetuntisen retken aikana meloimme Harurun vesiputoukselle ja pidimme kahvitauon paikallisen hotellin pihalla. Paikallisopas kertoili alueen historiasta ja eläimistä, lintuja näimme todella paljon. Maisemat tällä joella olivat todella upeat ja suosittelen lämpimästi melontaretkeä. Mutta jos menet yksin, niin muista vuoroveden vaihtelut, ne ovat tällä alueella suuret.

Harurun vesiputous

 

Bay of Islands haruru falls

 

Bay of Islandsin aluella on paljon muutakin näkemistä ja kokemista, mutta mä en olisi voinut parempaa päivää viettää kuin meloen.

Ps. Kuten huomaatte, keli ei taaskaan ollut suosiollinen. Sateelta kuitenkin vältyin tänä päivänä, mutten kastumiselta.

 

Celebrity solstice pelastusvene

 

 

Ps. Kyseinen purjehdusyritys on muokannut kotisivujaan ja nykyään sieltä löytyy maininta siitä, mistä ja monelta vene lähtee.

 

paikallinen asukas Uudessa-Seelannissa

 

 

 

Bay of Islands low tide

 

 

Celebrity Solstice Oseania Risteilyt Uusi-Kaledonia

Lifou – autioita rantoja Kanakkien mailla

3.8.2016

Muokattu 8.8

Tämä kirjoitus liittyy risteilyyni Tyynenmeren yli keväällä 2016. Lifoun saari sijaitsee Tyynellä valtamerellä, Uuden-Kaledonian saaristossa. Grande Terre saaren Noumean kaupungista voi käydä lukemassa täällä.

http://www.beautifulpacific.com/new-caledonia-holidays/new-caledonia-holidays.php

 

Lifou Uusi-Kaledonia

 

risteily Uusi-Kaledonia Lifou

 

Laivan lähestyessä saarta silmiini osui vihreän eri sävyissä loistava saari, sen edustalla turkoosiakin turkoosimpi vesi ja auringonpaiste pilvettömältä taivaalta. Lifou Loyalty Island, saari joka on saanut nimensä ystävällisten asukkaidensa ansiosta. Suunnitelmat päivän osalle olivat jo mielessä, olinhan selannut mukaan ottamani Lonely Planetin kopiot etukäteen. Skootteri alle ja kohti Wé:n kylää katselemaan paikallista elämää ja ehkäpä ostamaan joku kiva matkamuisto itselle.

 

Vihdoinkin maata jalkojen alla, rantautumispaikalla vastassa iloinen puheensorina, värikkäisiin perinneasuihin pukeutuneita naisia ja kovaäänistä musiikkia. Hetken aikaa pyörittyäni kojuilla ja kysellessäni skootteria tai kyytiä Wé:hen saan osaksi naurua ja epäuskoista päänpudistelua sekä tarjouksia lähteä saarikierrokselle 20 dollarilla. Lupasin hypätä ”retkibussiin” jos jättävät minut sinne kylään, tulen sitten omin kyydein takaisin satamaan. Vastaus tähän oli naurua.

 

Celebrity Solstice Tyynenmeren risteily

 

Lifou risteily

Ja kuten huomaatte, retkilipussa lukee selvästi ettei rahoja palauteta. Ensimmäinen pysähdys olikin jo muutaman minuutin ajomatkan päässä lähtöpaikasta, pääsimme tutustumaan paikallisten alkuasukkaiden kanakkien heimopäällikön taloon. Kanakit ovat siis Uuden Kaledonian melanesialaista alkuperäisväestöä, joita Lifoulla asuu tällä hetkellä  95% saaren noin 10 000 asukkaasta.

alkuperäisasukas heimopäällikkö

 

risteily saariretki

 

Ja matka jatkui kohti saaren ”pääkaupunkia”. Ai miksi heittomerkit? Tunnin ajomatkan jälkeen olimme perillä, kylässä näkyi yksi lääkäriasema, poliisilaitos ja pitkä autio katu, jonka varrella olevat asuintalot olivat nähneet parhaat päivänsä. Edellisen pysähdyksen Noumealla sentään oli palveluita myös paikallisille kuten turisteille mutta Lifoun arki alkoi paljastumaan. Saarella ei ole yhtään skootterivuokraamoa, takseja on tasan yksi kappale ja sekin oli varattu etukäteen maissaolopäivällemme ja liftaten tuskin olisin päässyt takaisin ajoissa. Joten kuskille selittämään huonolla ranskalla, että palaan mielelläni takaisin laivalle. Saaren kolmesta hotellista en nähnyt vilaustakaan.

Pieni pysähdys kuitenkin ennen paluuta takaisin, nälkäiselle matkailijalle sopivalla Chateaubriand Bayssa, jossa olisimme voineet tehdä matkamuisto-ostoksia ja ostaa jotain juotavaa. Tai liittyä paikallisten seuraan pelaamaan petangueta.

Lifou ranta

 

Uusi-Kaledonia uimaranta hiekkaranta

 

 

 

 

päiväretki matkamuisto

 

Mitäpä opin taas tästä päivästä? No, vaikka Lonely Planetia on kehuttu niin tämä oli jo kohdallani toinen kerta kun olisin voinut jättää uskomatta sen ohjeisiin ja käyttää vaikkapa Googlea. Todennäköisesti tämä vierailuni Lifoulla oli samalla ensimmäinen ja viimeinen, luulen että kyllästyisin hyvin nopeasti tekemisen puutteeseen, koska en osaa kuvitella itseäni lomalla vain makaamaan rannalla palmun alla.

 

 

 

Loppuiltapäivä kuluikin rattoisasti rannalla kirjaa lukien ja aurinkoa ottaen ennenkuin piti palata takaisin alukselle vesisadetta turvaan, pakollisen varvaskuvan ehdin kuitenkin ottamaan. Pahoitteluni, että herkimmät teistä lukijoista joutuvat nyt siirtymään seuraavaan juttuun. (LOL)

turvotus helle