Kiasma, Tähtipölyä Venäjältä, Menopaluu, Maija Luutonen

Kiasmassa Helsingissä avattiin uusi näyttely, samaan aikaan kun Koreassa vietettiin Olympialaisten avajaisia Pyeongchangissa. 

Kiasmassa

 

 

 

 

 

 

 

 

Vladislav Mamyshev-Monroe yllätti selfiekokoelmalla. Aihe on menneiden vuosien kansanhuvia joka alkaa jo mennä muodista. Mutta näitä jaksoin katsella pitkästymättä ja minulle tämä Tähtipölyä Venäjältä on kolmasta näyttelystä mieleisin. Mamyshev-Monroe on taiteilija joka kirjaimellisesti käyttää omaa iseään ja ohjailijoita.

Kiasmassa

Toinen avattu näyttely ”Meno-paluu:, Nykytaidetta Itämeren alueelta” on kokoelmanäyttely joka esittelee Itämeren alueen nykytaidetta.Aiheina ovat innottaneet muiden  muassa kansallisuus, sukupuoli-identiteetti ja geopoliittinen tilanne. Näyttelyssä on piilotettuna järkyttäviakin osioita, jotka voitaisiin uhata kieltää vrt. Ateneumin Aino ja Väinämöinen taulu. Keulakuvaksi valittu Karel Koplimetsin olttölkeistä tehty lautta jolla hän purjehti Suomesta  Tallinnaan palauttaen Viroon suomalaisien meren yli rahtaamat juomatölkit. Tölkkilaiva sinänsä on hauska, tulee itsekin silloin tällöin risteiltyä Tallinnanlaivoilla.

Kolmas avattu näyttely Kiasma Comission by Kordelin-projektin ensimmäiseksi taiteilijaksi valitun Maija Luutosen instalaation viesti ei auennut minulle. Aika mitäänsanomaton huone jossa isot kuvavedokset on nostettu kasoiksi senälle muu tila on yritetty täyttää maalauksilla ja nk. vaistoksella.

Jos nyt Pyeongchangin talviolympialaisiin urheilemaan tai katsomaan urheilua, niin voi piipahtaa Kiasmaan tutkimaan Nykytaiteilijoiden aivoituksia, ja voi kokeilla mitä niistä itselle tulee mieleen  ja samalla voi poiketa taidekahvilaan jossa saa esim salaatin ja lasin Cavaa tai kahvikupposelle..

 

Taideretkellä Kiasman ystävien kanssa 1/18

Kävin eilen taideretkellä ”Kiasman ystävien kanssa”. Retki lähti Helsingin keskustasta Mynämäelle Koneen Säätiön Saaren Kartanoon. Lounasta söimme ravintola Pippurimyllyssä Turussa. Osallistuimme  Salon Taidemuseossa Elliot Erwittin valokuvanäyttelyyn. Kävimme myös Tammisaaressa Pro Artibus-säätiön Villa Snäcksundissa.

Erwitt Magnum Photos

Helena bussissa.

Mynämäellä Saaren Kartanon pihan maisemaa.

Villa Snäcksundiin.

Taidenäyttely rekeillä. Taiteilijoitten töitä Villa Snäcksundissa Pro Artibus-säätiö.

Patong Beach, Thailand

Rantalomalla syksyn ankeutta paossa

Oli taas aika 1. pitää laihdutuskuuri, 2. pitää taukoa , 3. mietiskellä, 4. vaihtaa maisemaa vähäksi aikaa. Näin talvisaikaan rantalomakohteet ovat aika kaukana, maailmamme toisella reunalla. Usein olen viettänyt viikon tai pari Kanarian saarilla, mutta nyt houkutteli Incredible Thailand ja Patong Beach, Adamanlahti.

Thaimaan kuningaskunta
ราชอาณาจักรไทย
(Raatša aanaatsak thai)

Kaikki ei käy niinkuin elokuvissa, linkki pallontallaajablogiini.

Loy Krathong eli uudenkuunjuhlan esityksen tanssijoita.

Olen käynyt kerran aikaisemmin Thaimaassa, Patong Beachilla viisi vuotta sitten, jolloin vietin ikimuistettavan loman elinkumppanini A:n kanssa. Tutustuimme alueeseen, kulttuuriin ja kävimme monilla retkillä. Koska paikka oli tuttu entuudestaan, uskaltauduin itsekseni reissuun. Finnairilla oli edullinen lentotarjous ja rantahotellihuoneen varasin Booking.com.in kautta.  Tilasin hotellihuoneen, aamiaiset ja kuljetukset lenokentälle etukäteen. Näin matka sujui vaivattomasti.

Uimarannalle oli 600m, ja ostoskadut olivat kivenheiton päässä. Eksyminen oli mahdollista mutta hotellille pääsi helpoiten palaamaan  erikoisella mopotaksilla jonka taksa oli 50-100bahtia. Loy Krathong  Uudenkuun juhla, eli valon juhla valloitti rannan 3.11. Kaikki ihmiset oli kutsuttu rannalle juhlimaan, tai jos juhlivat omissa juhlissaan. Vanha traditio oli tehdä tai ostaa kelluva kukkalaite joka on koottu banaaninlehdistä, kukkasista, kynttilöistä ja suitsuketikuista. Kukkalaitteen sisään laitettiin pala kynttä, hiuksia ja pieni kolikko. Kun sytytti kynttilän ja suitsukkeet ranaalla ja laski kukkalaitteen veteen se vei mukanaan kaikki huolet ja murheet. Rannalla näinkin tuhansien ihmisten vaeltavan laitureille ja rannalle laskemaan veteen omat kukkalaitteensa sulassa sovussa. Rannalle oli koottu esiintymislavoja, joissa sai nähdä tanssiesityksiä ja musiikkia ym. elävää musiikkia oli tarjolla ja pääsin tanssimaankin.

Loy , jalkahoitajakalojen hoidossa.

 

Rantakahvilassa.

 

Päivällä rannalla voi vuokrata päivänvarjon ja rantamaton tai rantatuolin. Ilmaista oli levittää pyyhe hiekalle. Ranta siivottiin sännöllisesti. Vesi oli ihanan lämmintä ja meren aalloilla keinuessa kaikki maailman huolet unohtuivat. Ihanaa oli jäädä rannalle uimaan auringonlaskuun asti , ja lämmin vesisadekaan putosi helminä vedenpintaan.

Patong Beachtin ranta aamulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tein päiväretken James Bond-saarelle, joka on saanut nimensä siellä tehdystä 007-elokuvasta. Näin myös Lepäävän Budhan luolatemppelissä, kajakilla kävin luolakierroksella ja long tail veneellä Muslimien saarella jossa lounastimme.

Long tail veneitä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kajakilla luolia tutkimassa.

Kajakkiin mahtui kaksi matkustajaa.

 

Mangrovepuita ja kallioitten reunakasveja.

Olin lomalla kaksi viikkoa ja kaikki sujui sen suuremmitta suruitta. Sain painoa pudotettua pari kiloa mikä oli tarkoituskin, Iholla on pieni rusketus ja huolet ovat haihtuneet.

Kävin myös rockkonsertissa Patong HardRock Cafe’ssa, jonka ulkoilmakonserttia kuuntelin kadun toisella puolella olevasta street baarista. Ajelin vesijetillä BayWatch HongKongin kanssa. Teetin puvuston John the Tailorin putiikissa  ja hengailin Banzano-kujilla.

Jet-ajelulla BayWatch HongKongin kanssa.

Paton Beach:in rantamaisemaa.

Patong Beach hintatasoltaan keskitasoa. Mielestäni ihanteellienen lomakeskus jos haluaa rentoutua ja unohtaa huolet ja murheet. Seksibisnes ärsytti välillä, ”mutta mitä me pienistä kun ei pienet meistä”.

Thaimaassa tervehditään kättelyn sijasta wai-tervehdyksellä. Siinä avokämmenet liitetään vastakkain ja käsien sijainti kertoo, mikä on tervehtijän ja tervehdittävän sosiaalisen aseman tai ikäero. Mitä ylempiarvoisempi tai muuten tärkeämpi tervehdittävä on, sitä lähemmäksi otsaa kädet asetetaan.

Thailand

Vilnassa syysretkellä

Syksy on Suomessa pimeää aikaa, arkea piristää loistavasti parin kolmen päivän pieni matka. Tallinna, Riika ja Vilna on juuri sopiva retkikohde kun kaipaa piristystä sateisen harmauden keskellä. Vilnaan pääsee helpoiten lentokoneella mutta hyvä vaihtoehto on laiva-bussi Helsinki-Tallinna-Riika-Vilna. Bussimatka yöllä on myös sopiva vaihtoehto.

Baltian maat ja Liettua vihreällä.

 

Vilna, Liettuan pääkaupunki on suunnilleen Helsingin kokoinen, vanha yliopistokaupunki. Yleisilme on siisti ja rauhallinen, näkemämme alueet ovat hyvinhoidetut. Vilna on sekoitus uutta ja vanhaa, Vilnan silhuettia vallitsevat uudet korkeat kerrostalot. Vanhoja kirkkoja on runsaasti ja ne ovat matkailijoille avoimia. Vilnan vanhan luostarin kappeli tarjoaa suojaa yölläkin ja siellä sijaitseva vanha pyhä ikoni parantaa kaikki vaivat.

Minne mennä Vilnassa? Sesonkiajan ulkopuolella tavoittamiani nähtävyyksiä olivat:  Geddiminan tornimuseo, Nerius -jokiristeily, Monenlaiset museot, Trokoin saari linnoineen, Vanha kaupunki, HoponHopof-kiertoajelu.

Kolmen ristin kukkula Vilnassa.

Kolmessa päivässä ehtii nähdä ja kokea paljon baltialaisesta kulttuurista, Vilnan kaupungista ja sen surullisesta historiasta. Mitäpä sitä selittelemään, sen voi kokea paikan päällä jos haluaa.

Ruokapaikkoja on kaikkialla turistialueella, ja syrjemmältä voi löytää hyvällä onnella pieniä halpoja kuppiloita. Ruoka on hyvää ja paikallset maut suomalaiseen suuhun sopivia.

Vilnan vanhassa kaupungissa

Vilnaa Nerius-joelta päin.

Nerius-joki.

Vilna sopii hyvin sekä omatoimimatkailijalle että myös ryhmämatkailijalle.

Vilna.

Trokoin linna, Vlna

Trokoin linnan kartta, piirros.

Trokoin linnanmuurin rappusissa. Vilna

Matkailija Trokoissa, Vilna Tähtisadetikku

Trokoin linna, Vilna

 

 

Lempipaikkoja Tampereella, Sara Hildenin museossa

Tampereella

Sara Hildenin museo sijaitsee Tampereella Särkänniemessä. Kun museo rakennettiin oli naapurina Näsinneula ja akvaario-planetaario sekä kotieläintarha. Sittemmin niemelle rakennettiin huvipuisto ja muutaman vuoden saivat turistit nauttia myös delfinaariosta.

Kun olin pieni, noin 10-12v, asuin perheineni Amurin kaupunginosassa, Kävin kesällä leikkimässä pikkusisareni Tiinan kanssa Särkanniemen rannalla, siinä missä nyt on Taidemuseo.

Vanha leikkiranta.

 

 

 

 

 

 

Ajoimme Särkänniemeen ja mennessä risteyksessä oli tietyömaan vuoksi ruuhkaa ja liikennettä ohjaamassa oli mies. Käännyimme hänen osoittamaan suuntaan ja päädyimme isolle parkkipaikalle jossa piti maksaa 15€:n parkkimaksu. Kävelimme aika pitkän matkan Akvaarioplanetaarion aulan läpi ja kävelimme museolla. Sitten selvisi että auton olisi voinut suoraan ajaa museon parkkipaikalle ja parkkimaksu sisältyy museon sisäänpääsymaksun hintaan. Harmitti vähän ylimääräinen rahanmeno.

Museon puistosa on patsaita  ja näköalaa Näsijärvelle.