Browsing Category

Taide

AMOS REX -hirmuisen iso museo

Museoita on monenlaisia, isoja ja pieniä, runsaita ja vaatimattomia.Suomen pääkaupunki Helsinki on Suomen museoparatiisi, kaikille on jotain nähtävää. On saatu uusi vaikuttava museo: AMOS REX.

Muistoissa on Amos Anderson museo, mutta nyt on jotain vielä hienompaa. Entisen Lasipalatsin ovista pääsee museokauppaan jonka takaa aukenee kirkkaasti valaistut leveät portaat jotka vievät alaspäin maan uumeniin. Kävin tutustumassa Amos Rex-museoon Kiasman Ystävät ry:n kanssa, meille suotiin opastus museoon, se oli maksullinen. Käveltyäni portaat päädyin isoon valkoisen hohtavaan valaistuun saliin jossa isot pyöreät sohvat houkuttelivat istmaan ja toisella reunalla oli tiski jossa sai ostaa pääsylipun. Tiskiä vastapäätä oli mystisen näköisiä mutta ihan tavallisia ovia, joista oli pääsy näyttelysaleihin. Museoon oli jonoa ja se selittyi sillä että museoon pääsee rajoitettu määrä ihmisiä kerrallaan, kun sieltä poistuu väkeä niin uusia päästetän sisälle. 
Lapsille on ilmainen sisäänpääsy joten kuten arvata saattaa lapsia oli paljon yleisössä perheineen.  Museo on rakennettu Kampin torin alapuolelle, siittä on näkyvissä maamerkkinä oudonmuotoinen rakennelma joka on museon katto. Kattoikkunoita näkyy yksi aulan katossa ja myös näyttelysalissa on hyödynnetty kattoikkunaa teoksen osana.

Sanonpa että menkää ihmeessä tutustumaan Amos Rexiin ja sen näyttelyyn, sen vertaista emme ole vielä Suomessa kokeneet. Mediataide kehittyi 1960-luvulla USA:ssa television ja kokeellisten elokuvien innoittamana. 1970-luvulla mediataide rantautui Suomeenkin ja nyt saamme kokea videoinstallaatioita joita emme ole ennen nähneet näin laajoina esityksinä. Kannattaa mennä katsomaan ja kokemaan. Arvioni kouluarvosanalla on kiitettävä 9, sillä aina on vielä parantamisen varaa. EN kuvaa teoksia tässä sen paremmin sillä ne täyty itse nähdä ja kokea. Parasta on varata runsaasti aikaa, esim puoli päivää sellaiseen vierailuun näissä kokemushuoneissa ja näyttelyssä.

 

 

Museokortti

Museokortti

Pitihän se hankkia, museokortti.  Museokortti toimii avaimena noin 280 museoon Suomessa. Hinta 68€ tuntuu alkuun paljolta, mutta se maksaa itsensä aika pian, jos vähänkin käy taidemuseoissa tai missä tahansa museossa. Ei se tietenkään avaa ihan jokaisen museon ovia, ja joskus voi johonkin erikoisnäyttelyyn joutua ostamaan lisäksi piletin.

Kortin voi ostaa museon kassalta tai sen voi tilata netistä

Ensin saa numeron jolla pääsee museoon ja aikanaan lähetetään kotiin luottokortin kokoinen keltainen muovikortti. Olen jo käynyt kahden viikon sisään neljässä museossa saamallani numerolla.

Helsingissä käydessäni, jos jää aikaa vaikkapa jatkokuljetusta odotellessa voin poiketa museokortilla keskustan museoihin, joita on lähellä linja-autoasemaa ja rautatie-asemaa: Nykytaiteen museo KIASMA, ATENEUMin Taidemuseo sekä

AMOS REX-museo 

 

Muotia

Muotia, Fashion Friday

Mitä laittaa päälle??? Mietin aina ennen kuin lähden jonnekin että mitä laittaisin päälle, nykyään kun pitää olla vaatteet joka lähtöön.

Eilen osallistuin Kiasmassa  Fashion Friday-tapahtumaan joka liittyy Greyson Perry- näyttelyn teemaan. Tapahtuma oli englanninkielinen , esillä oli muutamia heutecoiture-asuja  mallinukkien päällä ja seminaarisalissa oli  muotialan professoreja paneelikeskustelussa. Tapahtuman järjesti ”KIASMAN YSTÄVÄT ry”.

 

Muoti, mitä se on? ikuinen muutos, värejä, helmojen pituuksia, lahkeitten leveyksiä, inspiraatioita ja ajankohtaisia aiheita. Tälle ajalle on löytynyt muodin yhdeksi innoittavaksi aiheeksi muuntosukupuolisuus.

Miten hankit vaatteita, ostatko aina jokaista tilaisuutta varten uudet, minulta kysyttiin. Ostan silloin tällöin vaatteita, kun näen kaupoissa jotain kivaa, mielestäni minulle sopivaa niin ostan sen ja pidän joskus sopivassa tilaisuudessa. Vaatteeni ovat halpakaupoista, kalliista putiikeista, kirpputoreilta, osa itsetehtyä ja räätälillä teetettyäkin, kotimaasta ja myös matkatuliaiasina, kaupasta tai postimyynnistäkin.Tärkeintä vaatteelle on että se on itselle mieluinen, sopiva ja mukavakin. Hinta ei välttämättä ole vaatteissa eikä kengissäkään laadun tae vaan kuvaannollinen käsite. Vaatteissa ja kengissä on ostajan vastuulla mitä ostaa ja mitä maksaa.

Miten saan pestyä matkoilla ohuen puseron? Paras matkapesuaine on halpa hiusshampoo, sellaista itselleen sopivaa laatua kun ostaa pullollisen paikallisesta marketista, sillä voi pestä hiukset, kehon että vaatteetkin. Ja se sopii erinomaisesti myös silkkivaatteille kotikäyttöönkin.

Tämän ihanan vaalean kesäpuvun ostin eräästä putiikista Espanjan Costa del Sol Benalmadenasta viime kevään matkalta. Helmikorut on Thaimaasta JamesBond-saaren rannaltaa. Laukku on vanha kirpputorilöytö. Kuva on otettu viime viikolla blogaajien kokouksessa Eckerö Finlandia -laivan kannella ennen kokousta.

Kuinka paljon pakkaan matkalle mukaan vaatteita? Pakkaan aina mielestäni tarpeeksi vaatteita, alusvaatetta ja sukkahousuja, sukkia joka päivälle. Uimapuku, hyvät kävelykengät tai vaelluskengät sään mukaan. Yksi kevyt iltajuhlapuku, se on tarpeellinen  päivällisille ja illanviettoihin. Pitkät housut ja shortsit, mekko ja hame ja puseroita, kevyt kuoritakki on käytännöllinen. Pakkaan vaatteet illalla  ennen matkapäivää, mutta en sulje vielä matkalaukkua. Ennen matkaa mietin vielä kerran matkalaukun sisältöä, otan pois tarpeettomat ja lisään ehkä käytännöllisempää tilalle. Sitten suljen laukun. Matkakohteessa poikkean sitten paikallisiin putiikkeihin jos on aikaa ja saatan tehdä löytöjä. Pikkuasioita asuun lisäämällä sulautuu mukavasti paikkakunnan muitten ihmisten joukkoon.

Vaatteet on aatteet, sanotaan. Muoti on ajan hengen ilmaisua. 

Kiasma, Tähtipölyä Venäjältä, Menopaluu, Maija Luutonen

Kiasmassa Helsingissä avattiin uusi näyttely, samaan aikaan kun Koreassa vietettiin Olympialaisten avajaisia Pyeongchangissa. 

Kiasmassa

 

 

 

 

 

 

 

 

Vladislav Mamyshev-Monroe yllätti selfiekokoelmalla. Aihe on menneiden vuosien kansanhuvia joka alkaa jo mennä muodista. Mutta näitä jaksoin katsella pitkästymättä ja minulle tämä Tähtipölyä Venäjältä on kolmasta näyttelystä mieleisin. Mamyshev-Monroe on taiteilija joka kirjaimellisesti käyttää omaa iseään ja ohjailijoita.

Kiasmassa

Toinen avattu näyttely ”Meno-paluu:, Nykytaidetta Itämeren alueelta” on kokoelmanäyttely joka esittelee Itämeren alueen nykytaidetta.Aiheina ovat innottaneet muiden  muassa kansallisuus, sukupuoli-identiteetti ja geopoliittinen tilanne. Näyttelyssä on piilotettuna järkyttäviakin osioita, jotka voitaisiin uhata kieltää vrt. Ateneumin Aino ja Väinämöinen taulu. Keulakuvaksi valittu Karel Koplimetsin olttölkeistä tehty lautta jolla hän purjehti Suomesta  Tallinnaan palauttaen Viroon suomalaisien meren yli rahtaamat juomatölkit. Tölkkilaiva sinänsä on hauska, tulee itsekin silloin tällöin risteiltyä Tallinnanlaivoilla.

Kolmas avattu näyttely Kiasma Comission by Kordelin-projektin ensimmäiseksi taiteilijaksi valitun Maija Luutosen instalaation viesti ei auennut minulle. Aika mitäänsanomaton huone jossa isot kuvavedokset on nostettu kasoiksi senälle muu tila on yritetty täyttää maalauksilla ja nk. vaistoksella.

Jos nyt Pyeongchangin talviolympialaisiin urheilemaan tai katsomaan urheilua, niin voi piipahtaa Kiasmaan tutkimaan Nykytaiteilijoiden aivoituksia, ja voi kokeilla mitä niistä itselle tulee mieleen  ja samalla voi poiketa taidekahvilaan jossa saa esim salaatin ja lasin Cavaa tai kahvikupposelle..

 

Taideretkellä Kiasman ystävien kanssa 1/18

Kävin eilen taideretkellä ”Kiasman ystävien kanssa”. Retki lähti Helsingin keskustasta Mynämäelle Koneen Säätiön Saaren Kartanoon. Lounasta söimme ravintola Pippurimyllyssä Turussa. Osallistuimme  Salon Taidemuseossa Elliot Erwittin valokuvanäyttelyyn. Kävimme myös Tammisaaressa Pro Artibus-säätiön Villa Snäcksundissa.

Erwitt Magnum Photos

Helena bussissa.

Mynämäellä Saaren Kartanon pihan maisemaa.

Villa Snäcksundiin.

Taidenäyttely rekeillä. Taiteilijoitten töitä Villa Snäcksundissa Pro Artibus-säätiö.