Kyproksella, Pohjois-Kyproksella kulttuurimatkalla

Sunnuntaina palasin kotiin Kyprokselta. Osallistuin elinkumppani A.K.:n kanssa TSS:n  (Travel Service Scandinavia)  ”Antiikin korkeakulttuuri, pyhät apostolit & kuuluisat ristiritarit, Nikosia-Famagusta-Antiikin Salamis-Bellapais-Kyrenia-Antiikin Soli”.

Asuimme 8:n päivän matkalla kahdessa hotellissa, ensin pienehkössä perhehotellissa ”Oscar Park Hotell” ja ”Acapulco-resortissa” saaren toisella puolella merenrannan tuntumassa jossa majoitus oli pienessä bungalowissa.

Nikosian kauppakujilla kissanpoikanen lepäämässä käsityökaupan tarjouskorissa.

”Kypros on saari Välimerellä kuten kaikki tiedämme, se on jakautunut Pohjois- ja Eteläosaan.”

Pohjoisosa saarta on epävirallisesti Pohjois-Kyproksen Turkkilainen Tasavalta jolla on oma lippu joka on Turkin lipun kaltainen mutta väritys punaiset kuviot valkoisella pohjalla.

Sää muistutti Suomen kesää, välillä satoi ja tuuli, välillä oli aurinkoista ja tarkeni ilman takkia. Matkailimme varsinaisen matkailusesongin ulkopuolella, matkailijoita oli silti lähinnä bussikiertomatkailijoita. Alueelle on rakennettu isoja kasinohotelleja ja yökerhoja sesongin ajan ajankuluksi ja viihteeksi. Ranta-asuilla ei ollut käyttöä, tuulenpitävä takki ja kerrospukeutuminen olivat in. Tietenkin pitää myös olla iltapuku(parempi puku jota pidetään illalla) päivälliselle ja mahdollisiin viihdetilaisuuksiin.Rahat kannataa pitää tallelokerossa.

Vaikka reissu oli bussikiertomatka, niin kävelyä oli myös paljon. Viikon aikana yhden reissulaisen piti käydä sairaalassaa jalkakivun vuoksi ja ongelmana oli maksaminen. Sairaala pidätti jalkavaivaiselta passin kunnes maksu järjestyi vakuutusyhtiön kautta. Turkosinsineninen aaltoileva meri ja valkohiekkainen ranta houkutteli suomalaisia huimapäitä uimaan vaikka vesi on kylmää. Pohjassa lojuva elävä merisiili osui erään matkalaisen jalkaan ja oppaan avustuksella siitä selvittiin. Jalka oli kipeä ja turvoksissä loppumatkan ajan. Uimapukuja tarvittiin kuitenkin hotellin kylpylän uima-altaalla, se kuului matkan hintaan.

Sateella oli mahdollista nähdä kauniitä kokonaisia moninkertaisia sateenkaaria.

Näimme matkan aikana kaikki mahdolliset nähtävyydet raadollisesti raunioituneet, jotkut osittain kunnostetut sekä myös kaikki ”pienoismallimaailmassa” rekonstruoituina Barbiekokoon.

Matkaoppaamme oli työlleen omistautunut paikallinen mies Eilami joka huolehtivasti opasti turistiryhmää paikallisiin salaisuuksiin. Meillä oli koko viikon ajan sama bussi, kuljettaja ja opas. Englannin kielellä pärjäsi, kaupoissa osattiin suomeakin.

Kyproslainen aasi pitää porkkanoista.

Matkalla tarjottuun puolihoitoon sisältyi aamiainen ja päivällinen hotellilla. Buffeteissa oli tarjolla ruokia kaikkien makuun. Lounas oli vapaaehtoinen, kahdesti ryhmälounas ja muulloin omaehtoinen. Tipit on pakollisia koska suuri määrä ihmisiä elävät tipeillä. Työntekijät turistipaikoissa olivat osittain paikallisia osittain opiskelijoita ym mantereen puolelta. Juomia oli myös kaikkialla tarjolla omakustanteisesti, ja juomavettä sai ostaa bussistakin. Kauhunhetki oli minullakin bussissa kun isoihin ruoka-annoksin tottumattomana tulin huonovointiseksi ja oksensin bussissa joka junnasi vuoristossa, onneksi oli matkarepussa muovikassi joten en onnistunut tahraamaan mitään enkä ketään. Nk. turistitauti meni ohi lepäämällä ja jäin vaille sitten Oscar-hotellin kehuttua lammaskuskusia.

Merenrannalla on tilaa sesongin ulkopuolella.

Kaupoissa oli tarjolla kansainvälisiä brändejä ja retkellä oli myös mahdollisuus ostaa kalliita koruja, nahkatuotteita sekä mattoja. Ihastuttavia mattotekniikalla tehtyjä taidejäljennöksiä oli myös tarjolla. Me ostettiin lammasturkit kun sattui oleman tarjolla sopivan malliset ja kokoiset takit. Maksuksi kävivät kaikki valuutat, toki saarella omakin raha on, liira. Liiralla ostaminen on edullisempaa valuuttakursseista johtuen. Ja hintojen tinkimenen on tapana. Minulla oli Visa-kortti skimmattu ja sillä tehtiin ostoksia jossain Hollannissa ja olin A.K.n varassa, sittemminkin kun en muistanut laittaa käteirahoja tallelokeroon niin paristaa euroa katosi kätköistäni jossain vaiheessa. Vielä riitti ostosrahoja kuitenkin uuteen hienoon Chloe-käsilaukkuun hotellin kaupasta jossa oli halvempaa kuin kaupungin turistikaupoissa.

Allekirjoittanut ja A.K. rantamaisemissa.

Näkymä tekojärvelle. Vesi tekojärveen on johdettu putkella meren alla Manner Turkin puolelta. Näin on saatu puhdasta juomavettä Pohjois-Kyproslaisille.

Helena Pylvään päässä.

Osallistuimme mielellämme matkalaisille järjestettyyn kyproslaiseen iltaan jossa näimme paikalllisia tansseja ja ihanan vatsatanssijan joka osasi värisyttää kaikkia vartalonsa lihaksia ja oli valloittavan erikoinen, mustat pitkät hiukset takapuoleen asti ja jaksoi hymyillä oikeasti estittäessään. Pääsimme itsekin esiintymään lavalle, suomalaiset kunnostautuivat tanssissa. A.K. ja S: saivat oppia vatsatanssissa ja meitä naipuolisia suomalaisia pyydettiin myös tanssiin esiintyjämiesten kanssa, jiverockn’roll onnistui minultakin paikallisen mieskomistuksen kanssa ja sain runsaat aplodit.

Iltamaiemaa Kyreniassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Taidematkailua Kiasmaan

Kiasmassa tapahtuu

Kaismassa on meneillään ARS FENNICA, Suomessa suuri kuvataidekilpailu jossa on voittona valtava rahasumma, Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö Ars Fennica sr. Säätiö.

Kiasman viidenteen kerrokseen on ripustettuna viiden nuoren kuvaamataiteilijan työt, jokainen heistä on täyttänyt yhden salin teoksellaan, ja se on tauluja, patsaita, mobiileja ja videoita, kullakin omanlaisensa työt, kaikilla erilaiset.

Kilpailussa on tuomarina Amsterdamin Stedelijk-museon johtaja Beatrix Ruf.ja myös yleisö saa äänestää kilpailutöistä oman suosikkinsa.

Työt heijastavat maailman tilannetta taiteilijoiden silmin nähtynä. Töillä ei ole yhteistä teemaa, mutta niistä kuvastuu ahdistus ja tuhon pelko.

Tunisialaisessa kultakaupassa, puoli vuotta onnettomuutta Hammametissa. Silloin oli vielä rauhallista.

Sain kutsun näyttelyn esittelyyn ja avajaisiin ”Kiasman ystävänä”.Pukeuduin punaiseen leveähelmaiseen trikoomekkon jossa on metallin värisiä maalihelmiä etumuksessa. Kaulaan ripustin Tunisiasta Hammametista ostetun kultaketjun, jossa on kultapalloja ja kultaisia ”silmiä”.Mustan jakun ja punaiset kengät.

 

 

 

Meidät ystävät vietiin ensin laumana valtavalla yksiön kokoisella hissillä Kiasman yläkertaan jossa taideteokset ovat omissa näyttelysaleissaan. Nuoret taiteilijat esittelivät itse työnsä ja kertoilivat mitä ovat halunneet kuvata teoksillaan. Menen vielä uudeleen että voin osallistua yleisöäänestykseen. Taiteilijat ovat panneet parastaan koska kyseessä on kilpailu jossa on motivaationa saada työnsä esille Suomen Nykytaiteen museoon ja palkkiona on voittajalle tiedossa 40 000 €.

Nuorten taiteilijoiden kukitus Kiasmassa

 

Olimme näyttelysaleissa kun avajaisseremoniat jo alkoivat. Seurasin ylhäältä Helsingin pormestri Jan Vapaavuorin puhetta sekä taiteilijoiden kukituksia, ja näin kaikilla olevan hyvin kiillotetut kengät ja tummasävyisen vaatetuksen. Olin punaisessa mekossa ja mustassa jakussa joukosta erottuva ja yritin päästä lähtemään ajoissa mutta sitten ryysivät avajaisten kolmetuhatta kutsuvierasta kerroksiin rappusia pitkin ja piti siinä vastavirtaan yrittää päästä alakertaan. Tarjoomisina oli ainoastaan silmänruokaa.

Kotimatkalla olin vielä päästäni pyörällä nuorista taiteilijoista, taiteesta ja väenpaljoudesta.

 

 

Kiasmassa Korakrit Arunanonchai

Bangkokista New Yorkiin ja helsinkiin

Korakrit Arunannondchai näyttelyn avajaisissa.

 

 

 

 

 

 

Kiasmassa on esillä nuoren taiteilijan Korakrit Arunanonchain teoksia 18.3.2018 asti, ja se täytyy ehdottomasti käydä katsomassa kun käy Helsingissä.

Kävin tutustumassa näyttelyyn ja päästessäni Kiasman Korakrit Arunanonchain teosten täyttämään näyttelysaliin en voinut kuin sanoa että kyseessä on nero. Taiteilija on luonut muitten hylkäämistä asioista ja tavaroista todella vaikuttavan teoskokonaisuuden jota voi katsella  ja siitä voi löytää monenlaisia ulottuvuuksia.

Näyttely esittelee taiteilijan uuden moniosaisen installaation with history in a room filled with people with funny names 4 (2017). Sen lisäksi nähdään videoinstallaatio Painting with history in a room filled with people with funny names 3 (2015).

 

 

 

 

 

Isoäidin tekemä.

On ihastuttavaa kuinka taiteilija on ottanut mukaan esitykseensä vanhan muistisairaan isoäitinsä ja myös hänen tekemiään asioita joita voi nähdä lasivitriineissä ja videoilla. Käy katsomassa itse milä näyttää kehuttu asiain kokonaisuus.

Farkku-aihe ja iso rotta Kiasman yläkerroksen ikkunalla.

 

Sarvisalossa

Viime viikolla vietin aikaa avomiehen kesähuvilalla. Perinteisessä mökissä on sähkövalot ja kantovesi, eväitten lisäksi saimme metsästä vähän mustikoita ja kanttarelleja. JA kun aika tuli pitkäksi tein käsitöitä ja selasin nettiä tabletista.

Sähköviestejä selatessani huomasin viestin jossa oli kutsu retkelle SARVISALOON, Kiasman ystävien retkelle. Mutta viesti oli roskapostien joukossa jonne joskus päätyy tärkeitäkin viestejä. Ja ilmoittautumisaika oli ohi. Toiveikkaana lähetin toiminnanjohtaja Katille kyselyn, jos olisi mahtuisi mukaan. JA sattumalta oli joku just peruuttanut osallistumisensa näin sain kuin sainkin paikan.

Retkelle olisi lähtö torstaina iltapäivällä klo 16, ensin piti hankkiutua Helsingin keskustaan. Helpoiten pääsen Porvoosta Helsingin keskustaan Onnibussilla jonka pysäkki on meiltä katsoen lähinnä. Mannerheimintiellä oli ruuhkaa mutta ehdin juuri ja juuri sovittuun aikaan sovittuun tapaamispaikkaan jossa odotteli kaksi bussia: Kiasman ystävien ja Ateneumin ystävien retkibussit.

 

 

 

 

 

 

 

 

SARVISALO; Zabludowicz Collection

Näyttely on avoinna yleisölle parina päivänä vuodessa sekä sovitusti. Zabludowichin kotisivuilta voi katsoa avoinnaoloajat. Sarvisalo sijaitsee Porvoosta itäänpäin, se on saari. Sarvisalossa asuu 150 henkilöä koko vuoden ja kesällä väkimäärä lisääntyy noin 3000 henkeen. Saarella ei ole palveluja, paitsi pieni Pub, aukioloajoista ei ole tietoa. Saarella sijaitsee myös taiteilijaresidenssi, jonka taiteilijat ovat kukin jättäneet muistoksi oleskelustaan museolle tekemänsä taidetyön.

Taidekeskuksen omistaa Zabludowicz Art Trust. Taideteoksia on sijoitettu useampaan kohteeseen. Ensiksi näimme taideladon, artbarn, joka oli täytetty nykytaiteella katosta lattiaan. Ulkomuseossa on isohkoja patsaita ja on myös aittoja, mökkejä ja jopa vanhoja kellareita joista löytyy katsottavaa ja ihmeteltävää. Koko kokoelman tutkimiseen meillä oli varattuna neljä tuntia, kauemminkin olisi viihtynyt alueen rauhallisssa ilmapiirissä.

Sarvisalo on ihastuttava retkikohde varsinkin kesällä. Se on syrjäinen paikka jonne pääsee veneellä  meritse tai omalla autolla maanteitä pitkin. Matkalle kannattaa varata omat eväät mukaan, viimeinen kauppa sulki ovansa viime kesänä. Saarelta löytyy joku ”bed and breakfast”-majoitus, Loviisan vanha keskiaikainen kaupunki on lähin isompi asutuskeskus.

Katso kuvia ja tarkemmat tiedot aukioloajoista ja sisäänpääsystä :

https://www.zabludowiczcollection.com/visit/sarvisalohttps://www.zabludowiczcollection.com/events

Loviisa

 

 

 

 

Taideretkellä MÄNTÄSSÄ

MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT / MÄNTTÄ ART FESTIVAL XXII, ja PURNU KIASMAN YSTÄVIEN RETKELLÄ

Viime viikon lauantaina, 17.6.2017 oli tutustumisvuorossa Mänttä ja Mäntän tämän kesän taideanti. Mänttä sijaitsee Suomessa etelästä katsoen Tampereen pohjoispuolella, eli kun bussi lähtimatkaan Kiasman pysäkiltä oli odotettavissa kolmen ja puolentunnin ajomatka suuntaansa. Aurinko paistoi ja maisemia riitti katseltavaksi,Upea suomen luonto: sitä jaksaa aina katsella.

MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT/ MÄNTTÄ ART FESTIVAL

Suomen suvi on täynnä toiveita ja odotuksia. Se on haavekuva joka kannattelee pitkän talven yli. XXII Mäntänkuvataideviikkojen teemana on KESÄ, kaikessa ihanuudessaan ja karmeudessaan. Kuraattorina on Pirjetta Brander. joka esitteli meille näyttelyn.

GÖSTA TAIDEMUSEO/ SERLACHIUS MUSEOT

Taiteen ja tarinoiden kohtauspaikka

Serlachius-museot Gustaf ja Gösta tarjoavat Mäntässä kohtauspaikan taiteelle, tarinoille ja niiden korkeaa laatua arvostaville ystäville. 

Esillä on näissä taidenäyttelyissä uusia suomalaisia taiteilijoita,tauluja, veistoksia,videoteoksia ja ääniteoksia. käykää katsomassa niin voitte itse saada omin silmin ja korvin aistittavan hämmentävän taidekokemuksen joka on sekoitus uutta ja vanhaa.

PURNU

Taidekeskus Purnu Mustasaaressa Orivedellä

Juhlanäyttely 50 kuraattoreina Miina Hujala ja Arttu Merimaa

Olen aina halunnut käydä Purnussa, Kesänäyttelyistä on ollut mielenkiintoista juttua lehdissä ja televisiossakin. Nyt olen sen päässyt näkemään ja katsomaan. Purnu on taiteilijoitten kesväniettopaikka jonne pääsee myös yleisö kylään.

Purnu on taidetta ja kulttuuria luonnon keskellä, alue on esteetön. Ja savusauna uimarantoineen joka on yleisön käytössä maanantaina ja perjantaina sekä tilauksesta. Purnuun voi mennä koko päiväksi. Alueella on viihtyisä kahvio. puistoalueella on isoja hauskoja patsaita ja seitsemän näyttelypaviljonkia. Viihdy lasten kanssa tai miten vain vaikka koko kesäpäivä.Itse näyttely meni yli meikäläisen hilseen. Videot olivat ihan OK; mutta muu roina oli melkein kuin kaatopaikalta kerättyä rojua.

 

Marja Pirilä