Kierrätyksestä

Ja miten ihmeessä päädyin myjäksi kummalliseen kierrätykseen?

1elokuussa

Muutin asumaan Porvooseen viitisen vuotta sitten. Noinko vain muuten muutin? Ei, muutin miehen perässä kun vihdoin sellaisen sain itselleni. Asuin ensin Mariankadulla mieheni kaksiossa ja sitten siittä pari vuotta kun meni, niin löysin meille vanhan kivan omakotitalon asunnoksi, se on kolmen kilometrin päässä keskustasta. Ja sitten ostimme sen meille yhteiseksi kodiksi. Tänä kesänä minulla on siniset hiukset.

Talo kaupungin laidalla tuntui hyvältä idealta, varsinkin kun jouduin jäämään työeläkeelle silloisesta työstäni Helsingin kaupungin vanhustenhuollosta. Iso puutarha jonne sain vihennesmaan, omenapuut ja marjapensaat ja pihamaata jonne voi istutttaa ruusutarhan hurmasivat meidät.

Mitä tekisin vapaa-ajalla kun nyt olen kotona, mietin. Sukulaisista ei ole ollut ongelmaa Kuntosalin, puutarhahommien ja kirjoittelun ja maalaamisen lisäksi jäi aikaa. Seniori-ikäisenä asettuminen toiselle paikkakunnalle asettaa ihmeellisiä haasteita.

Kävelyretkellä löysin sitten pihakirppiksen, jota piti viehättävä taiteilijapariskunta. Jäin juttelemaan taiteilijarouvan kanssa ja hän kertoi pitävänsä neulekerhoa jossa neulotaan villapeittoja lapsille hyväntekeväisyyteen, so joka toinen torstai hänen taidekotinsa 12553103_10208342170974572_5194544032161787321_nsalissa.Ja aloin käydä niissä neule-illoissa. Kun aika kului niin he perustivat vielä porvooseen Valon tiellä-opintopiirin henkisen kasvun tueksi ja sitouduin siellä käymään. Valon tiellä -opintopiiri kokoontuu talviaikaan joka toinen keskiviikko, ja sinne taiteilija on kutsunut keskustelukerhon alustajiksi omia tuttaviaan. He ylläpitävät säätiötä jonka puitteissa Taiteilija Maria de Lisizinin työt ovat esillä.

Alice A. Bailey -seura   toimii myös Porvoossa hyvin pienimuotoisesti. Muutama seuran jäsen  on ja olen heitä varten lukenut äänitteiksi  A.A.B.:n teoksia  , ne on saatavilla vain seuran jänenille. Kaikki toiminta on vapaaehtoistyötä eli toimitaan talkoovoimin.

Yleensä Kirpputorilla on toiminut taiteilijapariskunnan ja heidän ylläpitämälleen säätiölle työllistämien henkilöiden ja avustjien ryhmä. Myyjäisiä ja näyttelyä on kolmessa kerroksessa.  Kaikki myytävät esineet ja tavarat on lahjoituksia ja myynnin tuotto menee kokonaisuudessaan hyväntekeväisyyteen. Säätiö kustantaa toiminnan. Tänä vuonna tukemisen kohteeksi on valittu Lumlan tyttökoulu Nepalissa. Nyt viime sunnuntaina tarvittiin lisäväkeä myyntiavuksi ja koska olin ollut mukana hinnoittelemassa tekstiilitavaraa pääsin sinne avuksi.

Asiakkaita myyjäisissä oli mukavasti ja kauppoja tehtiin. Kirputori on avoinna kesälauantaisin. Myyjäisten jälkeen oli bileet puutarhamajassa. Siellä koko talkooporukka jakoi lämmitettyä pakastepizzaa ja jäätelöä sekä kahvit. Ja voin kertoa että hauskaa oli.

 

Löytöjä kirpparilla

lauantai4

Sibeliuksenbulevardilla.

lauantai1 lauantai3 lauantai513606935_10209726449500670_8199719233037050934_n

Tänään olin myyjäisissä Porvoossa Sibeliuksenbulevardi 15. Myyjäiset pidetään kesälauantaisin klo 11-16. Nepalilaisen tyttökodin hyväksi. Myytävänä on vahän kaikkea , lahjoitettua. Kannattaa poiketa katselemaan ja kahville.

Myyjäisiä ylläpitävät taiteilija Maria de Lisitzin puolisonsa Jorma Aunelan kanssa. Tapahtuma järjestetään talkoovoimin.lauantai6

 

Suunnitellaan matkaa Nepaliin, että nähdään paikanpäällä minkälaista siellä on.

Minua pyydettiin myyjäisiin myyjäksi alakerran tiloihin. Näyttelytiloja on kolmessa kerroksessa ja pihamaalla. Asiakkaita oli ja kauppa kävi, myytiin huonekaluja, astioita, koruja ja leluja, jääkiekkomailoja ym.