Taidematkailua Kiasmaan

Kiasmassa tapahtuu

Kaismassa on meneillään ARS FENNICA, Suomessa suuri kuvataidekilpailu jossa on voittona valtava rahasumma, Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö Ars Fennica sr. Säätiö.

Kiasman viidenteen kerrokseen on ripustettuna viiden nuoren kuvaamataiteilijan työt, jokainen heistä on täyttänyt yhden salin teoksellaan, ja se on tauluja, patsaita, mobiileja ja videoita, kullakin omanlaisensa työt, kaikilla erilaiset.

Kilpailussa on tuomarina Amsterdamin Stedelijk-museon johtaja Beatrix Ruf.ja myös yleisö saa äänestää kilpailutöistä oman suosikkinsa.

Työt heijastavat maailman tilannetta taiteilijoiden silmin nähtynä. Töillä ei ole yhteistä teemaa, mutta niistä kuvastuu ahdistus ja tuhon pelko.

Tunisialaisessa kultakaupassa, puoli vuotta onnettomuutta Hammametissa. Silloin oli vielä rauhallista.

Sain kutsun näyttelyn esittelyyn ja avajaisiin ”Kiasman ystävänä”.Pukeuduin punaiseen leveähelmaiseen trikoomekkon jossa on metallin värisiä maalihelmiä etumuksessa. Kaulaan ripustin Tunisiasta Hammametista ostetun kultaketjun, jossa on kultapalloja ja kultaisia ”silmiä”.Mustan jakun ja punaiset kengät.

 

 

 

Meidät ystävät vietiin ensin laumana valtavalla yksiön kokoisella hissillä Kiasman yläkertaan jossa taideteokset ovat omissa näyttelysaleissaan. Nuoret taiteilijat esittelivät itse työnsä ja kertoilivat mitä ovat halunneet kuvata teoksillaan. Menen vielä uudeleen että voin osallistua yleisöäänestykseen. Taiteilijat ovat panneet parastaan koska kyseessä on kilpailu jossa on motivaationa saada työnsä esille Suomen Nykytaiteen museoon ja palkkiona on voittajalle tiedossa 40 000 €.

Nuorten taiteilijoiden kukitus Kiasmassa

 

Olimme näyttelysaleissa kun avajaisseremoniat jo alkoivat. Seurasin ylhäältä Helsingin pormestri Jan Vapaavuorin puhetta sekä taiteilijoiden kukituksia, ja näin kaikilla olevan hyvin kiillotetut kengät ja tummasävyisen vaatetuksen. Olin punaisessa mekossa ja mustassa jakussa joukosta erottuva ja yritin päästä lähtemään ajoissa mutta sitten ryysivät avajaisten kolmetuhatta kutsuvierasta kerroksiin rappusia pitkin ja piti siinä vastavirtaan yrittää päästä alakertaan. Tarjoomisina oli ainoastaan silmänruokaa.

Kotimatkalla olin vielä päästäni pyörällä nuorista taiteilijoista, taiteesta ja väenpaljoudesta.

 

 

Kiasmassa Korakrit Arunanonchai

Bangkokista New Yorkiin ja helsinkiin

Korakrit Arunannondchai näyttelyn avajaisissa.

 

 

 

 

 

 

Kiasmassa on esillä nuoren taiteilijan Korakrit Arunanonchain teoksia 18.3.2018 asti, ja se täytyy ehdottomasti käydä katsomassa kun käy Helsingissä.

Kävin tutustumassa näyttelyyn ja päästessäni Kiasman Korakrit Arunanonchain teosten täyttämään näyttelysaliin en voinut kuin sanoa että kyseessä on nero. Taiteilija on luonut muitten hylkäämistä asioista ja tavaroista todella vaikuttavan teoskokonaisuuden jota voi katsella  ja siitä voi löytää monenlaisia ulottuvuuksia.

Näyttely esittelee taiteilijan uuden moniosaisen installaation with history in a room filled with people with funny names 4 (2017). Sen lisäksi nähdään videoinstallaatio Painting with history in a room filled with people with funny names 3 (2015).

 

 

 

 

 

Isoäidin tekemä.

On ihastuttavaa kuinka taiteilija on ottanut mukaan esitykseensä vanhan muistisairaan isoäitinsä ja myös hänen tekemiään asioita joita voi nähdä lasivitriineissä ja videoilla. Käy katsomassa itse milä näyttää kehuttu asiain kokonaisuus.

Farkku-aihe ja iso rotta Kiasman yläkerroksen ikkunalla.

 

Vilnassa syysretkellä

Syksy on Suomessa pimeää aikaa, arkea piristää loistavasti parin kolmen päivän pieni matka. Tallinna, Riika ja Vilna on juuri sopiva retkikohde kun kaipaa piristystä sateisen harmauden keskellä. Vilnaan pääsee helpoiten lentokoneella mutta hyvä vaihtoehto on laiva-bussi Helsinki-Tallinna-Riika-Vilna. Bussimatka yöllä on myös sopiva vaihtoehto.

Baltian maat ja Liettua vihreällä.

 

Vilna, Liettuan pääkaupunki on suunnilleen Helsingin kokoinen, vanha yliopistokaupunki. Yleisilme on siisti ja rauhallinen, näkemämme alueet ovat hyvinhoidetut. Vilna on sekoitus uutta ja vanhaa, Vilnan silhuettia vallitsevat uudet korkeat kerrostalot. Vanhoja kirkkoja on runsaasti ja ne ovat matkailijoille avoimia. Vilnan vanhan luostarin kappeli tarjoaa suojaa yölläkin ja siellä sijaitseva vanha pyhä ikoni parantaa kaikki vaivat.

Minne mennä Vilnassa? Sesonkiajan ulkopuolella tavoittamiani nähtävyyksiä olivat:  Geddiminan tornimuseo, Nerius -jokiristeily, Monenlaiset museot, Trokoin saari linnoineen, Vanha kaupunki, HoponHopof-kiertoajelu.

Kolmen ristin kukkula Vilnassa.

Kolmessa päivässä ehtii nähdä ja kokea paljon baltialaisesta kulttuurista, Vilnan kaupungista ja sen surullisesta historiasta. Mitäpä sitä selittelemään, sen voi kokea paikan päällä jos haluaa.

Ruokapaikkoja on kaikkialla turistialueella, ja syrjemmältä voi löytää hyvällä onnella pieniä halpoja kuppiloita. Ruoka on hyvää ja paikallset maut suomalaiseen suuhun sopivia.

Vilnan vanhassa kaupungissa

Vilnaa Nerius-joelta päin.

Nerius-joki.

Vilna sopii hyvin sekä omatoimimatkailijalle että myös ryhmämatkailijalle.

Vilna.

Trokoin linna, Vlna

Trokoin linnan kartta, piirros.

Trokoin linnanmuurin rappusissa. Vilna

Matkailija Trokoissa, Vilna Tähtisadetikku

Trokoin linna, Vilna

 

 

Lempipaikkoja Tampereella, Sara Hildenin museossa

Tampereella

Sara Hildenin museo sijaitsee Tampereella Särkänniemessä. Kun museo rakennettiin oli naapurina Näsinneula ja akvaario-planetaario sekä kotieläintarha. Sittemmin niemelle rakennettiin huvipuisto ja muutaman vuoden saivat turistit nauttia myös delfinaariosta.

Kun olin pieni, noin 10-12v, asuin perheineni Amurin kaupunginosassa, Kävin kesällä leikkimässä pikkusisareni Tiinan kanssa Särkanniemen rannalla, siinä missä nyt on Taidemuseo.

Vanha leikkiranta.

 

 

 

 

 

 

Ajoimme Särkänniemeen ja mennessä risteyksessä oli tietyömaan vuoksi ruuhkaa ja liikennettä ohjaamassa oli mies. Käännyimme hänen osoittamaan suuntaan ja päädyimme isolle parkkipaikalle jossa piti maksaa 15€:n parkkimaksu. Kävelimme aika pitkän matkan Akvaarioplanetaarion aulan läpi ja kävelimme museolla. Sitten selvisi että auton olisi voinut suoraan ajaa museon parkkipaikalle ja parkkimaksu sisältyy museon sisäänpääsymaksun hintaan. Harmitti vähän ylimääräinen rahanmeno.

Museon puistosa on patsaita  ja näköalaa Näsijärvelle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Wanhain tavarain myyjäiset Sibeliuksenbulevardi15, Porvoo

Kesäkaupunki Porvoo

Rantapallon kohdeopas. Porvoo

Lauantai ja kotona, mitähän tekisin? jos kävisin Myyjäisissä. Myyjäisiä on pidetty kesälauantaisin ja vielä syyskuun ensimäinen ja toinen viikonloppu 2017. Myyjäiset jatkuvat vielä ensi kesänä, sillä lahjoituksia on tullut vähän paljon, kertoo myyjäisiä organisoiva Jorma A.

Satoi vähän vettä ja  ja laitoin vaateitten päälle sadeviitan ja pyöräilin Porvoon Sibeliuksenbulevardille.  Aamulla heti vihainen mies merkkiä ärhentelijä kävi uhkaamassa ”viedä kaikki mainosstandit kaatopaikalle itse ellei ne välittömästi katoa”. Ei siinä ollut auttanut muu kuin kerätä mainokset itse talteen, koska ne oli vaivalla itse tehty, kertoo myyjäisten hengetär Maria de Lisitzin. Nyt on vain niin että Porvoossa on uudet säännöt mainoskylteistä: niistä on tullut maksullisen luvan takana olevaa asiaa. Ensi viikoksi on jo luvat haettu ja maksettu koska paikalle löytää vieraammatkin asiakkaat kun on kylttejä huutamassa että TÄÄLLÄ ON MYYJÄISET; TULEMEILLE!!! SIBELIUKSENBULEVARDI 15 PORVOO.

Kuvia Myyjäisistä

Aika hiljaista oli hyväntekeväisyysmyyjäisissä, joissa tuotto menee lyhentämättömänä Lumlan tyttökoulun hyväksi. Tapasin siellä muutamia tuttavia ja A:S: oli ostanut kahvin kanssa tarjottavaksi munkkirinkilöitä. Joimme kahvit ulkona, hierottiin kappoja ja juteltiin myytävänäolevista esineista: kaikenkaist on tarjolla puutarhataimista korvakoruihin. Ja mikä parasta, koska olen dieetillä niin pystyin oleman syömättä herkullisen näköistä munkkirinkilää, niin ihanaltakin tiedän sen maistuvan.